Moni on jo yöpynyt respattomassa hotellissa, ja kohta pääsee kuskittomaan junaan. Pian meitä palvelevat automaattiset terveystarkkailijat ja talousneuvojat, ja tutkimuskin automatisoituu.


Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Kuljettajaton metro on esimerkki automaatiosta parhaimmillaan. Päälle päin ei näy, ajaako vaunua ihminen vai automaatti. Kööpenhaminassa, Pariisissa, Toulousessa, Singaporessa ja muutamassa muussa kaupungissa metro kulkee jo ilman kuljettajaa.

Helsingin metro alkaa kulkea automaattisesti 2014, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.


Matkustus nopeutuu

Automaattinen järjestelmä vähentää inhimillisiä virheitä ja reagoi poikkeustilanteisiin nopeasti. Ihan ihmisettä ei metrossa sentään toimita: liikenteenohjaajat tarkkailevat junien kulkua valvomosta. Jokaiseen vaunuun asennetaan kamera.

Matkustajalle suurin hyöty automaatiosta on kuitenkin odotusaikojen lyheneminen: liikennelaitos lupaa vuorovälin lyhenevän 2,5 minuuttiin. Teknisesti on mahdollista päästä jopa puoleentoista minuuttiin, kun runko-osuudella nykyään ajetaan neljän minuutin välein.

Myös vaihtoaika junasta toiseen lyhenee. Matkustuksen nopeutuminen voi houkutella lisää matkustajia. Jos osa autoilijoista siirtyy käyttämään metroa, ruuhkat vähenevät ja päästöt pienenevät.


Koodi avaa ovet

Vastaanotto eli respa kuului ennen hotelliin yhtä ehdottomasti kuin kuski junaan, mutta jo vuosia on ollut respattomia hotelleja. Asiakas tilaa ja maksaa huoneen verkossa. Hän saa ovikoodin, joka toimii varatun ajan.

Alan yrittäjien mukaan monet matkustajat hakevat vain miellyttävää yösijaa eivätkä halua maksaa tarpeettomiksi tuntemistaan palveluista - puhumattakaan, että jonottaisivat sellaisia.

Terveydenhuolto on kehittyneempi esimerkki vastaanottorutiinien automatisoinnista, vaikka meillä asiakkaan ja lääkärin välissä on vielä useimmiten vastaanottotiski työntekijöineen.

Japanin sairaaloissa on pitkään käytetty ilmoittautumis- ja opastusjärjestelmiä. Asiakas syöttää automaattiin meidän Kela-korttiamme vastaavan kortin. Automaatti antaa päätelaitteen, joka opastaa sairaalan sisällä oikeaan paikkaan.


Kone tunnistaa terveet

Pian pystytään osittain automatisoimaan myös mutkikkaita tehtäviä, joihin vain ihmisen on kuviteltu kykenevän. Yksi sellainen on taudinmäärittely, joka toistaiseksi on lääkärien yksinoikeus.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ImageRet-tutkimushankkeessa kamera tutkii automaattisesti silmän verkkokalvon kuvia. Verkkokalvon tilasta pystytään päättelemään, sairastaako ihminen mahdollisesti diabetesta. Tieto on tärkeä, sillä sitä sairastaa Suomessa arviolta puoli miljoonaa ihmistä - heistä puolet tietämättään. Riskiryhmän seulominen on kuitenkin vaivalloista: lääkärit joutuisivat tekemään paljon hukkatyötä tutkiessaan terveiden ihmisten silmäkuvia.

Lappeenrantalaisten menetelmässä tietokone vertaa näytekuvaa normaaliin verkkokalvoon. Ohjelma pystyy erottamaan varmasti terveet mahdollisesti sairaista, jotka voidaan sitten tutkia tarkemmin.


Ja löytää potilaat

Toinen esimerkki automaattisesta diagnosoinnista on menetelmä, jonka kansainvälinen tutkijaryhmä on kehittänyt fas-lasten tunnistamiseen. Fetaalinen alkoholioireyhtymä eli fas aiheutuu äidin raskaudenaikaisesta juopottelusta.
Diagnosointiohjelma hyödyntää nykyaikaisia tietokonegrafiikan, koneoppimisen ja hahmontunnistuksen menetelmiä. Tutkimuksessa oli mukana lapsia Etelä-Afrikasta ja Suomesta. Yksi tutkijoista oli suomalainen lastenneurologi, tutkimusprofessori Ilona Autti-Rämö.

Asiantuntijat painottavat, että uudet tekniikat ovat taudinmäärityksen apuvälineitä. Lääkäriä ei voi korvata sen paremmin koneella kuin valelääkärillä, mutta koneet helpottavat pätevien asiantuntijoiden työtä.


Sophie hoitaa raha-asiat

Terveyden ohella tärkeää on raha. Yhdysvaltalainen verkkoyritys SimpliFi, joka on saanut alkunsa pohjoiscarolinalaisen Wake Forestin yliopiston yrityshautomosta, on kehittänyt virtuaalisen talousneuvojan Sophien. Viime vuonna Sophie voitti San Franciscossa uusyritysten FinovateStartup-kilpailun, jossa 58 pankki- ja finanssiteknologian ohjelmaa kilpaili paremmuudesta.

Sophie on toistaiseksi portaali, joka auttaa laatimaan henkilökohtaisen taloussuunnitelman sekä ohjaa erilaisten palveluntuottajien luo. Ainakin yksi kiistaton etu ohjelmalla on: hinta on nolla dollaria. Yritys saa provisionsa silloin, kun käyttäjä ostaa jotakin palveluntuottajilta.

Varsinaista ohjelmaa ei pääse Suomessa testaamaan. Amerikkalaisilla keskustelupalstoilla kokeilijat kommentoivat, että uusi ohjelma on "enemmän kuin ei mitään", jos haluaa suunnitella talouttaan, mutta monet yksityiskohdat vaativat vielä viilaamista. Joku kyynikko voi myös sanoa, että useimmat inhimilliset talousneuvojat voittaa keskinkertainenkin ohjelma.

Mutta jälleen on otettu yksi askel kohti lähes automaattista pankkia. Kuka olisi neljäkymmentä vuotta sitten uskonut, että pankkiautomaatti korvaa valtaosan pankkivirkailijoista.


Adam testaa hypoteeseja

Tieteellinen tutkimus kai sentään on ihmisen yksinoikeus? Vielä mitä!

Brittiläinen tutkijaryhmä julkaisi viime vuoden huhtikuussa Science-lehdessä artikkelin tieteen automaatiosta. Tutkijat kertoivat robottitutkija Adamista, joka automaattisesti tuotti ja testasi hypoteeseja leivinhiivan geenien toiminnasta. 

Kriitikot pitivät väitteitä robotin tutkijankyvyistä liioitteluna. Kaksi Princetonin yliopiston professoria kommentoi artikkelia sanomalla, että koneet eivät pysty tekemään "vallankumouksellista tiedettä". He viittasivat tieteenfilosofi Thomas Kuhniin, joka erotti normaalitieteen ja tieteelliset kumoukset. Heidän mukaansa koneet pystyvät tekemään enintään normaalitiedettä eli tarkentamaan kuvaa, jonka ääriviivat jo tunnetaan.

Saamme varmasti odottaa kauan konetta, joka pystyy tuottamaan suhteellisuusteorian tai kvanttimekaniikan kaltaisia kumouksia, mutta mahdollisuus osittainkin automatisoida tieteellistä arkityötä merkitsee jo paljon. 


Automaatio tuo työvoimaa

On turha pelätä, että koneet syrjäyttäisivät ihmisen. Vaikka koneet omivat monimutkaisilta näyttäviä tehtäviä, jotkin yksinkertaisilta vaikuttavat työt, kuten teollisuuden kokoonpanotehtävät, ovat osoittautuneet hämmästyttävän vaikeiksi automatisoida. Kaiken aikaa myös syntyy uusia tehtäviä. Nyt esimerkiksi pelätään, että kohta ei riitä väkeä hoitamaan lapsia eikä vanhuksia.

Tekniikan puolesta pitäisi kyllä riittää. Kaksikymmentä vuotta sitten, 1980-luvun lopussa, Suomen pankeissa työskenteli 200 000 ihmistä - nykyään heitä on 28 000. Automaatio vapauttaa työvoimaa aloille, joissa ihmistä tarvitaan.



KALEVI RANTANEN on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede - lehden vakituinen avustaja