Moni on jo yöpynyt respattomassa hotellissa, ja kohta pääsee kuskittomaan junaan. Pian meitä palvelevat automaattiset terveystarkkailijat ja talousneuvojat, ja tutkimuskin automatisoituu.


Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Kuljettajaton metro on esimerkki automaatiosta parhaimmillaan. Päälle päin ei näy, ajaako vaunua ihminen vai automaatti. Kööpenhaminassa, Pariisissa, Toulousessa, Singaporessa ja muutamassa muussa kaupungissa metro kulkee jo ilman kuljettajaa.

Helsingin metro alkaa kulkea automaattisesti 2014, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.


Matkustus nopeutuu

Automaattinen järjestelmä vähentää inhimillisiä virheitä ja reagoi poikkeustilanteisiin nopeasti. Ihan ihmisettä ei metrossa sentään toimita: liikenteenohjaajat tarkkailevat junien kulkua valvomosta. Jokaiseen vaunuun asennetaan kamera.

Matkustajalle suurin hyöty automaatiosta on kuitenkin odotusaikojen lyheneminen: liikennelaitos lupaa vuorovälin lyhenevän 2,5 minuuttiin. Teknisesti on mahdollista päästä jopa puoleentoista minuuttiin, kun runko-osuudella nykyään ajetaan neljän minuutin välein.

Myös vaihtoaika junasta toiseen lyhenee. Matkustuksen nopeutuminen voi houkutella lisää matkustajia. Jos osa autoilijoista siirtyy käyttämään metroa, ruuhkat vähenevät ja päästöt pienenevät.


Koodi avaa ovet

Vastaanotto eli respa kuului ennen hotelliin yhtä ehdottomasti kuin kuski junaan, mutta jo vuosia on ollut respattomia hotelleja. Asiakas tilaa ja maksaa huoneen verkossa. Hän saa ovikoodin, joka toimii varatun ajan.

Alan yrittäjien mukaan monet matkustajat hakevat vain miellyttävää yösijaa eivätkä halua maksaa tarpeettomiksi tuntemistaan palveluista - puhumattakaan, että jonottaisivat sellaisia.

Terveydenhuolto on kehittyneempi esimerkki vastaanottorutiinien automatisoinnista, vaikka meillä asiakkaan ja lääkärin välissä on vielä useimmiten vastaanottotiski työntekijöineen.

Japanin sairaaloissa on pitkään käytetty ilmoittautumis- ja opastusjärjestelmiä. Asiakas syöttää automaattiin meidän Kela-korttiamme vastaavan kortin. Automaatti antaa päätelaitteen, joka opastaa sairaalan sisällä oikeaan paikkaan.


Kone tunnistaa terveet

Pian pystytään osittain automatisoimaan myös mutkikkaita tehtäviä, joihin vain ihmisen on kuviteltu kykenevän. Yksi sellainen on taudinmäärittely, joka toistaiseksi on lääkärien yksinoikeus.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ImageRet-tutkimushankkeessa kamera tutkii automaattisesti silmän verkkokalvon kuvia. Verkkokalvon tilasta pystytään päättelemään, sairastaako ihminen mahdollisesti diabetesta. Tieto on tärkeä, sillä sitä sairastaa Suomessa arviolta puoli miljoonaa ihmistä - heistä puolet tietämättään. Riskiryhmän seulominen on kuitenkin vaivalloista: lääkärit joutuisivat tekemään paljon hukkatyötä tutkiessaan terveiden ihmisten silmäkuvia.

Lappeenrantalaisten menetelmässä tietokone vertaa näytekuvaa normaaliin verkkokalvoon. Ohjelma pystyy erottamaan varmasti terveet mahdollisesti sairaista, jotka voidaan sitten tutkia tarkemmin.


Ja löytää potilaat

Toinen esimerkki automaattisesta diagnosoinnista on menetelmä, jonka kansainvälinen tutkijaryhmä on kehittänyt fas-lasten tunnistamiseen. Fetaalinen alkoholioireyhtymä eli fas aiheutuu äidin raskaudenaikaisesta juopottelusta.
Diagnosointiohjelma hyödyntää nykyaikaisia tietokonegrafiikan, koneoppimisen ja hahmontunnistuksen menetelmiä. Tutkimuksessa oli mukana lapsia Etelä-Afrikasta ja Suomesta. Yksi tutkijoista oli suomalainen lastenneurologi, tutkimusprofessori Ilona Autti-Rämö.

Asiantuntijat painottavat, että uudet tekniikat ovat taudinmäärityksen apuvälineitä. Lääkäriä ei voi korvata sen paremmin koneella kuin valelääkärillä, mutta koneet helpottavat pätevien asiantuntijoiden työtä.


Sophie hoitaa raha-asiat

Terveyden ohella tärkeää on raha. Yhdysvaltalainen verkkoyritys SimpliFi, joka on saanut alkunsa pohjoiscarolinalaisen Wake Forestin yliopiston yrityshautomosta, on kehittänyt virtuaalisen talousneuvojan Sophien. Viime vuonna Sophie voitti San Franciscossa uusyritysten FinovateStartup-kilpailun, jossa 58 pankki- ja finanssiteknologian ohjelmaa kilpaili paremmuudesta.

Sophie on toistaiseksi portaali, joka auttaa laatimaan henkilökohtaisen taloussuunnitelman sekä ohjaa erilaisten palveluntuottajien luo. Ainakin yksi kiistaton etu ohjelmalla on: hinta on nolla dollaria. Yritys saa provisionsa silloin, kun käyttäjä ostaa jotakin palveluntuottajilta.

Varsinaista ohjelmaa ei pääse Suomessa testaamaan. Amerikkalaisilla keskustelupalstoilla kokeilijat kommentoivat, että uusi ohjelma on "enemmän kuin ei mitään", jos haluaa suunnitella talouttaan, mutta monet yksityiskohdat vaativat vielä viilaamista. Joku kyynikko voi myös sanoa, että useimmat inhimilliset talousneuvojat voittaa keskinkertainenkin ohjelma.

Mutta jälleen on otettu yksi askel kohti lähes automaattista pankkia. Kuka olisi neljäkymmentä vuotta sitten uskonut, että pankkiautomaatti korvaa valtaosan pankkivirkailijoista.


Adam testaa hypoteeseja

Tieteellinen tutkimus kai sentään on ihmisen yksinoikeus? Vielä mitä!

Brittiläinen tutkijaryhmä julkaisi viime vuoden huhtikuussa Science-lehdessä artikkelin tieteen automaatiosta. Tutkijat kertoivat robottitutkija Adamista, joka automaattisesti tuotti ja testasi hypoteeseja leivinhiivan geenien toiminnasta. 

Kriitikot pitivät väitteitä robotin tutkijankyvyistä liioitteluna. Kaksi Princetonin yliopiston professoria kommentoi artikkelia sanomalla, että koneet eivät pysty tekemään "vallankumouksellista tiedettä". He viittasivat tieteenfilosofi Thomas Kuhniin, joka erotti normaalitieteen ja tieteelliset kumoukset. Heidän mukaansa koneet pystyvät tekemään enintään normaalitiedettä eli tarkentamaan kuvaa, jonka ääriviivat jo tunnetaan.

Saamme varmasti odottaa kauan konetta, joka pystyy tuottamaan suhteellisuusteorian tai kvanttimekaniikan kaltaisia kumouksia, mutta mahdollisuus osittainkin automatisoida tieteellistä arkityötä merkitsee jo paljon. 


Automaatio tuo työvoimaa

On turha pelätä, että koneet syrjäyttäisivät ihmisen. Vaikka koneet omivat monimutkaisilta näyttäviä tehtäviä, jotkin yksinkertaisilta vaikuttavat työt, kuten teollisuuden kokoonpanotehtävät, ovat osoittautuneet hämmästyttävän vaikeiksi automatisoida. Kaiken aikaa myös syntyy uusia tehtäviä. Nyt esimerkiksi pelätään, että kohta ei riitä väkeä hoitamaan lapsia eikä vanhuksia.

Tekniikan puolesta pitäisi kyllä riittää. Kaksikymmentä vuotta sitten, 1980-luvun lopussa, Suomen pankeissa työskenteli 200 000 ihmistä - nykyään heitä on 28 000. Automaatio vapauttaa työvoimaa aloille, joissa ihmistä tarvitaan.



KALEVI RANTANEN on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede - lehden vakituinen avustaja

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018