Vanha kunnon potkuri on kokenut uuden tulemisen - eikä lumettomuuskaan haittaa. Aika näyttää, saadaanko potkukelkkailusta olympialaji.



Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010

Kilpakelkka, nimeltään Kickspark, täyttää tarkasti potkukelkan määritelmän: alla on jalakset ja vauhtia annetaan potkimalla. Runko on valmistettu teräksestä ja jalakset sinkitystä erikoisjousiteräksestä. Nopeus voi nousta 40 kilometriin tunnissa.

Elämää helpottavia ja hauskuttavia uudistuksia syntyy monella tavalla, ei pelkästään tutkimuslaitosten laboratorioissa. Potkukelkoissa, niin uusissa kuin perinteisissäkin, on yhdistynyt käyttäjien aloitteellisuus ja valmistajan osaaminen.

Kicksparkin on kehittänyt potkukelkkailun moninkertainen maailmanmestari Hannu Vierikko yhdessä potkukelkkavalmistaja Eslan kanssa.

- Meidän tuotteemme ovat maanläheisiä, kertoo toimitusjohtaja Raimo Lahtinen. - Käyttäjiltä tulee paljon ideoita, joista me valitsemme hyviä.

Idea potkukelkkailusta olympialajina on muuten vakavasti ollut esillä. Lillehammerin olympialaisissa 1994 sitä esiteltiin näytöslajina.


Klassikkokin voi hyvin

Esla toimii Kouran kylässä lähellä Seinäjokea. Yritys tekee metallialan alihankintatöitä ja valmistaa liikuntavälineitä. Potkukelkkoja on valmistettu sarjatuotantona vuodesta 1933 asti. Suurin osa kelkoista menee Suomeen, mutta vientiä on Ruotsiin, Pohjois-Amerikkaan ja Venäjälle ja ajoittain muihin maihin.

Menestyksen takana on vankka konepajatyön osaaminen. Yrityksen perustaja, Erkki Samuli Lahtinen, toi 1920-luvulla Suomeen Indian-moottoripyöriä. Pyörien osista hän rakenteli uutta, kuten koneen potkukelkkojen tekoa varten.

Kicksparkin rinnalla kukoistaa klassinen potkukelkka. Sillä on oma ystäväpiirinsä, joka todella kunnioittaa perinteitä. Kelkan pitää olla pitkälle samanlainen kuin se, millä lapsena potkittiin.

Uutuuksia on silti kehitelty. Lisävarusteina saa liuku- ja hankijalaksia, joiden avulla kelkka luistaa hyvin myös kylmällä ilmalla ja pehmeässä lumessa.  Pilkkijöille on oma malli, jossa on kairakoukut ja joka taitettuna mahtuu auton takakonttiin.


Kestää lapsenlapsille

Kelkka tehdään koivusta ja sinkitystä jousiteräksestä. Maalit ja lakat ohennetaan vedellä. Täysinpalvelleen kelkan kaikki osat voi kierrättää. Kierrätystä tosin tarvitsee miettiä harvoin, koska potkuri kestää hyvinkin kolmekymmentä vuotta. 

Yksinkertaiselta näyttävät ratkaisut vaativat usein kaikkea muuta kuin yksinkertaista osaamista. Hyvä esimerkki on kelkan puinen pystyosa eli paalu. Voisi luulla, että sen osaa valmistaa kuka tahansa sahuri, mutta ei vaan osaa.

- Ulkoistaisimme paalun valmistuksen, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt yritystä, joka pystyisi työn tekemään, toimitusjohtaja Lahtinen toteaa.

 Paalu tehdään koivun oksattomasta tyviosasta, ei sydän- eikä pintapuustakaan vaan “välipuusta". Kun puutavaraa on kuivattu ja käännelty aikansa, paalun aihio sahataan tarkoin syiden suuntaisesti. Paalun on kestettävä murtumatta äkkipysähdys, jos kelkkailija vaikka innoissaan laskee päin kiveä. Huonosti tehty paalu voi katketa ja pahimmassa tapauksessa syntyy miekkamainen sälö, johon kelkkailija loukkaa itsensä.


Kesällä pyörät alle

Yksi ongelma klassisessa kelkassa on - tai oli. Miten potkutella kesällä tai lumettomana talvena? Asustuskeskuksissa kelkkailu on usein lumitalvenakin hankalaa, kun kulkuväylät hiekoitetaan.

Ratkaisu löytyi osin sattumalta. Esla esitteli 1979 potkukelkkaa Turussa messuilla, jotka pidettiin kesällä. Esittelijät miettivät, miten näyttää kelkan toimintaa, ja keksivät laittaa rullat jalasten alle. Puolittain piloillaan tehdystä parannuksesta tuli yleisömenestys.

Rullat mahdollistivat juohevan menon vuoden ympäri, mutta toivat uusia vaatimuksia: tarvittiin jarrut ja lisää ohjattavuutta. Kehitystyön tuloksena rullakelkasta on tullut potkupyörä.

Potkukelkan tavoin potkupyörässä on kaksi jalasta ja eteenpäin mennään potkimalla. Ehkä suurin ero on ohjauksessa. Etupyörissä on kaksoistanko-ohjaus eli molempia kahvoja käännetään. Kädensijat on yhdistetty toisiinsa raidetangolla. Näin tasapaino säilyy myös kaarteissa ja kovassa vauhdissa.

Potkupyörää testattaessa on hyödynnetty myös virallista tiedettä. Ulkopuoliset tutkimuslaitokset ovat varmistaneet, että tuote täyttää yleiseurooppalaisen CE-standardin vaatimukset. Testeissä ohjauslaitetta kuormitettiin 200 000 kertaa ja istuinta 15 000 kertaa; lisäksi oli kaatumistestit. Perinteisiä potkukelkkoja ei voi virallisesti testata, koska niiltä puuttuu toistaiseksi standardi.


Etelässä kisataan myös

Uusi potkuri-innostus osittain kertaa vanhaa. Potkukelkan ensimmäinen kukoistuskausi oli sata vuotta sitten. Suomen ensimmäinen potkukelkkaseura, Oulun Potkinklubi, perustettiin 1891.

Viime vuosisadalla kelkka meni alamäkeä, kun kansa hullaantui autoihin ja muu unohtui. Potkukelkan renessanssi alkoi 1980-luvulla, aluksi urheilun piirissä. Kilpailuja alettiin taas järjestää.

Kilpakelkkailu levittää potkuria ympäri maailman. Lumen puute ei haittaa, sillä jäähallissakin voi kelkkailla. Suomessa harrastetaan nykyään kilpapotkukelkkailua aktiivisesti myös etelässä, Helsingin jäillä.

Luonnonlumilla liikkumista helpottaa 2005 tehty lainmuutos Lex Luopioinen, joka toi kunnille oikeuden avata kelkkakaistoja. Lempinimi tuli Pälkäneen Luopioisista, missä on ollut monen kilometrin kaistaverkosto jo pitkään. Potkukelkkakaistalle on tehty oma liikennemerkkikin.

Kaista syntyy helposti. Hiekoituskoneesta suljetaan toinen reuna, jolloin puolet kevyen liikenteen väylästä jää kelkkakelpoiseksi.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Pieni potkurisanasto


Potkukelkka - potkimalla kuljetettava pitkäjalaksinen kelkka, jossa istuin yhdelle ihmiselle.
Kickspark - muodoltaan pelkistetty, istuimeton potkukelkka.
Potkupyörä - kaksijalaksinen, nelipyöräinen pyöräkelkka, jossa kääntyvät etupyörät ja kaksoistanko-ohjaus.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018