Sveitsiläinen vakuutusyhtiö AXA Winterthur päätti äskettäin antaa viidentoista prosentin alennuksen vakuutusmaksusta 18–25-vuotiaille kuljettajille, jotka asentavat autoonsa mustan laatikon. Siis minkä asentavat?

Teksti: Kalevi Rantanen

Sveitsiläinen vakuutusyhtiö AXA Winterthur päätti äskettäin antaa viidentoista prosentin alennuksen vakuutusmaksusta 18–25-vuotiaille kuljettajille, jotka asentavat autoonsa mustan laatikon. Siis minkä asentavat?

Julkaistu Tiede- lehdessä 4/2010Kun lentokone joutuu onnettomuuteen, uutisissa seurataan tarkkaan mustan laatikon etsimistä, löytymistä ja avaamista. Auton musta laatikko on meillä Suomessa harvinaisen hyvin unohdettu asia, melkein kuin salaisuus. Silloinkin, kun musta laatikko mainitaan, sillä tarkoitetaan mitä sattuu. Joskus mustaksi laatikoksi nimitetään satelliittipaikanninta, joskus varkauksien rekisteröintilaitteita, joskus katalysaattorin toimintaa seuraavia laitteita – siis melkein mitä tahansa vempelettä, joka kerää tietoa auton toiminnasta. Nyt puhutaan alkuperäisestä mustasta laatikosta, siitä, joka tekee samaa kuin lentokoneessakin eli tallentaa tapahtumia onnettomuushetkellä.

Kolari jäädyttää tiedotHyvän käsityksen mustasta laatikosta antaa Euroopan komission Veronica-hankkeen raportti. Hankkeella, johon on osallistunut lähinnä keskieurooppalaisia yrityksiä ja liikennealan järjestöjä, on pyritty edistämään mustien laatikoiden standardointia ja laajaa käyttöönottoa. Hankkeessa suunniteltu laatikko on nimeltään EDR, event data recorder, eli tapahtumatietojen tallentaja. Se kerää jatkuvasti tietoja 45 sekunnin ajalta ja pyyhkii samalla vanhan tiedon pois. Kolarin sattuessa laite jäädyttää tiedot 30 sekunnin ajalta ennen törmäystä ja 15 sekunnin ajalta törmäyksen jälkeen. Laite mittaa törmäysnopeuden ja nopeuden muutoksen sekä kiihtyvyyden pitkittäis- ja poikittaissuuntaan. Se havaitsee auton mutkittelun ja kirjaa kuljettajan toimet, kuten jarrutukset ja äänimerkit. Turvatyynyjen ja muiden turvalaitteiden toiminta tallentuu myös. Auton mustan laatikon on rekisteröitävä myös törmäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Onnettomuuksista 20–25 prosenttia on näitä niin sanottuja pehmeitä törmäyksiä, joissa pienetkin nopeuden muutokset pitää tunnnistaa.

Kaahaus paljastuuMustan laatikon hyödyt on osoitettu monin tutkimuksin parinkymmenen viime vuoden aikana. Selvin ja ensimmäisenä mieleen tuleva etu on onnettomuustutkinnan tarkentuminen. Eräs tunnetuimmista esimerkkita¬pauksista sattui jo melkein kymmenen vuotta sitten Montrealissa. Nuori mies ajoi toisen auton päälle. Toisen auton kuljettaja kuoli. Henkiin jäänyt kuljettaja selitti, että toinen auto oli kiihdyttänyt, ajanut päin punaista ja syöksynyt hänen eteensä. Onnettomuudella ei ollut silminnäkijöitä, mutta musta laatikko kertoi, että todellisuudessa päälleajaja oli itse kiihdyttänyt: hän oli kaahannut 130–160 kilometrin tuntinopeutta, kun tiellä oli viidenkympin rajoitus. Mustan laatikon avulla voidaan myös välillisesti ehkäistä onnettomuuksia. Siihen kertyy runsaasti sellaista tosielämän tietoa, joka kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa autoja, liikenneympäristöjä ja kuljettajien koulutusta.

Ajotapa paraneeBerliinin poliisi teki jo 1990-luvulla tarkan ja usein lainatun tutkimuksen mustasta laatikosta. Kun partioautoon asennettiin laatikko, kolarit vähenivät 20 prosenttia. Sveitsiläinen kuljetusliike PolyRose paransi kuljettajien koulutusta EDR:n avulla. Laatikosta pystyttiin lukemaan, että kuljettajat, jotka tavallista useammin ruttasivat peltiä, tekivät äkkinäisiä jarrutuksia ja loivia kaarteita. Heille ruvettiin antamaan täsmäkoulutusta jarruttamisessa ja kaarreajossa. Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto ETSC valittaa viime syksynä julkaisemassaan raportissa, että yritykset toisinaan panttaavat numerotietoja mustan laatikon hyödyistä. Sen tuomista kustannussäästöistä ollaan hiljaa, etteivät muut hoksaisi kilpailuetua.

Maksaa pian itsensäHyötyjen ja kustannusten suhteesta koko yhteiskunnassa on sen sijaan julkaistu perusteellisia tutkimuksia, joissa on huomioitu mustan laatikon onnettomuuksia ehkäisevä vaikutus. Euroopan komission teettämän tutkimuksen mukaan hyödyt ylittävät kustannukset selvästi – enimmillään ne olivat kustannuksiin nähden jopa seitsemänkertaiset. Tämä on helppo uskoa, kun muistaa, miten suuria rahallisia tappioita kolarit aiheuttavat, surun ja kärsimyksen lisäksi.Kymmenessä vuodessa eli 1998–2007 Suomen tieliikenteessä kuoli 3 834 ihmistä ja loukkaantui 87 112. Tiehallinnon laskelmien mukaan taloudellinen tappio oli 26 miljardia euroa.Jos miljardiluokan kuluista saadaan mustalla laatikolla pois pienikin osa, panostus tulee pian takaisin korkojen kanssa.

Suomessa tunnetaanSuomessa musta laatikko tunnetaan kyllä asiantuntijapiireissä ja muun maailman, etenkin Saksan, kokemuksia on seurattu tarkasti.Onnettomuustutkijan mukaan mustasta laatikosta on paljon hyötyä tietyin ehdoin.– Pitäisi olla joku asiantuntijataho, joka analysoi laitteen taltioimat tiedot ja tarvittaessa jopa henkilökohtaisesti esittelee ja tulkitsee ne esimerkiksi onnettomuuden oikeuskäsittelyssä, sanoo onnettomuustutkinnan johtaja Pekka Sulander Liikennevakuuskeskuksesta.Sulander kertoo, että ohjauselektroniikan muistista onnettomuustutkijat saavat jo arvokasta tietoa turvalaitteiden toiminnasta, mutta nämä laitteet eivät varsinaisesti taltioi ajoneuvon liikkumista ja törmäystapahtumia.Asiantuntemusta mustankin laatikon hyödyntämistä varten varmasti löytyy, ja kuolonkolareiden tutkimista varten sitä on jo valmiiksi koottuna.

Vaan ei tarvitaYlin liikennevirkamies, liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen luovutti lokakuussa 2009 ehdotuksen kansalliseksi älyliikennestrategiaksi. Ehdotus mainitsee alkolukon, automaattisen hätäpuhelun ja tasoristeyksen varoitusjärjestelmän mutta ei mustaa laatikkoa.– Musta laatikko ei ole noussut esille valmisteluissa, kertoo liikenneneuvos Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Laatikon huomiotta jättämiseen ei näytä olevan erityistä syytä. Se on vain jotenkin unohtunut.Ehkä hyvä on tässä toiminut parhaan vihollisena. Kun 1970-luvun alussa kolareissa kuoli 1 200 ihmistä vuodessa, niin nyt luku on noin kolmesataa. Ajatellaanko ehkä, että on turha enää parantaa?

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Musta laatikko

– auttaa onnettomuustutkijaa– paljastaa vaaranpaikat– kehittää ajotaitoa– vähentää kolareita– säästää kustannuksia.

Käytössä monta nimeä

EDR, event data recorder, tapahtumatietojen tallentajaADR, accident data recorder, onnettomuustietojen tallentajaCR, crash recorder, törmäyksen tallentaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018