Sveitsiläinen vakuutusyhtiö AXA Winterthur päätti äskettäin antaa viidentoista prosentin alennuksen vakuutusmaksusta 18–25-vuotiaille kuljettajille, jotka asentavat autoonsa mustan laatikon. Siis minkä asentavat?

Teksti: Kalevi Rantanen

Sveitsiläinen vakuutusyhtiö AXA Winterthur päätti äskettäin antaa viidentoista prosentin alennuksen vakuutusmaksusta 18–25-vuotiaille kuljettajille, jotka asentavat autoonsa mustan laatikon. Siis minkä asentavat?

Julkaistu Tiede- lehdessä 4/2010Kun lentokone joutuu onnettomuuteen, uutisissa seurataan tarkkaan mustan laatikon etsimistä, löytymistä ja avaamista. Auton musta laatikko on meillä Suomessa harvinaisen hyvin unohdettu asia, melkein kuin salaisuus. Silloinkin, kun musta laatikko mainitaan, sillä tarkoitetaan mitä sattuu. Joskus mustaksi laatikoksi nimitetään satelliittipaikanninta, joskus varkauksien rekisteröintilaitteita, joskus katalysaattorin toimintaa seuraavia laitteita – siis melkein mitä tahansa vempelettä, joka kerää tietoa auton toiminnasta. Nyt puhutaan alkuperäisestä mustasta laatikosta, siitä, joka tekee samaa kuin lentokoneessakin eli tallentaa tapahtumia onnettomuushetkellä.

Kolari jäädyttää tiedotHyvän käsityksen mustasta laatikosta antaa Euroopan komission Veronica-hankkeen raportti. Hankkeella, johon on osallistunut lähinnä keskieurooppalaisia yrityksiä ja liikennealan järjestöjä, on pyritty edistämään mustien laatikoiden standardointia ja laajaa käyttöönottoa. Hankkeessa suunniteltu laatikko on nimeltään EDR, event data recorder, eli tapahtumatietojen tallentaja. Se kerää jatkuvasti tietoja 45 sekunnin ajalta ja pyyhkii samalla vanhan tiedon pois. Kolarin sattuessa laite jäädyttää tiedot 30 sekunnin ajalta ennen törmäystä ja 15 sekunnin ajalta törmäyksen jälkeen. Laite mittaa törmäysnopeuden ja nopeuden muutoksen sekä kiihtyvyyden pitkittäis- ja poikittaissuuntaan. Se havaitsee auton mutkittelun ja kirjaa kuljettajan toimet, kuten jarrutukset ja äänimerkit. Turvatyynyjen ja muiden turvalaitteiden toiminta tallentuu myös. Auton mustan laatikon on rekisteröitävä myös törmäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Onnettomuuksista 20–25 prosenttia on näitä niin sanottuja pehmeitä törmäyksiä, joissa pienetkin nopeuden muutokset pitää tunnnistaa.

Kaahaus paljastuuMustan laatikon hyödyt on osoitettu monin tutkimuksin parinkymmenen viime vuoden aikana. Selvin ja ensimmäisenä mieleen tuleva etu on onnettomuustutkinnan tarkentuminen. Eräs tunnetuimmista esimerkkita¬pauksista sattui jo melkein kymmenen vuotta sitten Montrealissa. Nuori mies ajoi toisen auton päälle. Toisen auton kuljettaja kuoli. Henkiin jäänyt kuljettaja selitti, että toinen auto oli kiihdyttänyt, ajanut päin punaista ja syöksynyt hänen eteensä. Onnettomuudella ei ollut silminnäkijöitä, mutta musta laatikko kertoi, että todellisuudessa päälleajaja oli itse kiihdyttänyt: hän oli kaahannut 130–160 kilometrin tuntinopeutta, kun tiellä oli viidenkympin rajoitus. Mustan laatikon avulla voidaan myös välillisesti ehkäistä onnettomuuksia. Siihen kertyy runsaasti sellaista tosielämän tietoa, joka kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa autoja, liikenneympäristöjä ja kuljettajien koulutusta.

Ajotapa paraneeBerliinin poliisi teki jo 1990-luvulla tarkan ja usein lainatun tutkimuksen mustasta laatikosta. Kun partioautoon asennettiin laatikko, kolarit vähenivät 20 prosenttia. Sveitsiläinen kuljetusliike PolyRose paransi kuljettajien koulutusta EDR:n avulla. Laatikosta pystyttiin lukemaan, että kuljettajat, jotka tavallista useammin ruttasivat peltiä, tekivät äkkinäisiä jarrutuksia ja loivia kaarteita. Heille ruvettiin antamaan täsmäkoulutusta jarruttamisessa ja kaarreajossa. Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto ETSC valittaa viime syksynä julkaisemassaan raportissa, että yritykset toisinaan panttaavat numerotietoja mustan laatikon hyödyistä. Sen tuomista kustannussäästöistä ollaan hiljaa, etteivät muut hoksaisi kilpailuetua.

Maksaa pian itsensäHyötyjen ja kustannusten suhteesta koko yhteiskunnassa on sen sijaan julkaistu perusteellisia tutkimuksia, joissa on huomioitu mustan laatikon onnettomuuksia ehkäisevä vaikutus. Euroopan komission teettämän tutkimuksen mukaan hyödyt ylittävät kustannukset selvästi – enimmillään ne olivat kustannuksiin nähden jopa seitsemänkertaiset. Tämä on helppo uskoa, kun muistaa, miten suuria rahallisia tappioita kolarit aiheuttavat, surun ja kärsimyksen lisäksi.Kymmenessä vuodessa eli 1998–2007 Suomen tieliikenteessä kuoli 3 834 ihmistä ja loukkaantui 87 112. Tiehallinnon laskelmien mukaan taloudellinen tappio oli 26 miljardia euroa.Jos miljardiluokan kuluista saadaan mustalla laatikolla pois pienikin osa, panostus tulee pian takaisin korkojen kanssa.

Suomessa tunnetaanSuomessa musta laatikko tunnetaan kyllä asiantuntijapiireissä ja muun maailman, etenkin Saksan, kokemuksia on seurattu tarkasti.Onnettomuustutkijan mukaan mustasta laatikosta on paljon hyötyä tietyin ehdoin.– Pitäisi olla joku asiantuntijataho, joka analysoi laitteen taltioimat tiedot ja tarvittaessa jopa henkilökohtaisesti esittelee ja tulkitsee ne esimerkiksi onnettomuuden oikeuskäsittelyssä, sanoo onnettomuustutkinnan johtaja Pekka Sulander Liikennevakuuskeskuksesta.Sulander kertoo, että ohjauselektroniikan muistista onnettomuustutkijat saavat jo arvokasta tietoa turvalaitteiden toiminnasta, mutta nämä laitteet eivät varsinaisesti taltioi ajoneuvon liikkumista ja törmäystapahtumia.Asiantuntemusta mustankin laatikon hyödyntämistä varten varmasti löytyy, ja kuolonkolareiden tutkimista varten sitä on jo valmiiksi koottuna.

Vaan ei tarvitaYlin liikennevirkamies, liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen luovutti lokakuussa 2009 ehdotuksen kansalliseksi älyliikennestrategiaksi. Ehdotus mainitsee alkolukon, automaattisen hätäpuhelun ja tasoristeyksen varoitusjärjestelmän mutta ei mustaa laatikkoa.– Musta laatikko ei ole noussut esille valmisteluissa, kertoo liikenneneuvos Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Laatikon huomiotta jättämiseen ei näytä olevan erityistä syytä. Se on vain jotenkin unohtunut.Ehkä hyvä on tässä toiminut parhaan vihollisena. Kun 1970-luvun alussa kolareissa kuoli 1 200 ihmistä vuodessa, niin nyt luku on noin kolmesataa. Ajatellaanko ehkä, että on turha enää parantaa?

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Musta laatikko

– auttaa onnettomuustutkijaa– paljastaa vaaranpaikat– kehittää ajotaitoa– vähentää kolareita– säästää kustannuksia.

Käytössä monta nimeä

EDR, event data recorder, tapahtumatietojen tallentajaADR, accident data recorder, onnettomuustietojen tallentajaCR, crash recorder, törmäyksen tallentaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti