Sveitsiläinen vakuutusyhtiö AXA Winterthur päätti äskettäin antaa viidentoista prosentin alennuksen vakuutusmaksusta 18–25-vuotiaille kuljettajille, jotka asentavat autoonsa mustan laatikon. Siis minkä asentavat?

Teksti: Kalevi Rantanen

Sveitsiläinen vakuutusyhtiö AXA Winterthur päätti äskettäin antaa viidentoista prosentin alennuksen vakuutusmaksusta 18–25-vuotiaille kuljettajille, jotka asentavat autoonsa mustan laatikon. Siis minkä asentavat?

Julkaistu Tiede- lehdessä 4/2010Kun lentokone joutuu onnettomuuteen, uutisissa seurataan tarkkaan mustan laatikon etsimistä, löytymistä ja avaamista. Auton musta laatikko on meillä Suomessa harvinaisen hyvin unohdettu asia, melkein kuin salaisuus. Silloinkin, kun musta laatikko mainitaan, sillä tarkoitetaan mitä sattuu. Joskus mustaksi laatikoksi nimitetään satelliittipaikanninta, joskus varkauksien rekisteröintilaitteita, joskus katalysaattorin toimintaa seuraavia laitteita – siis melkein mitä tahansa vempelettä, joka kerää tietoa auton toiminnasta. Nyt puhutaan alkuperäisestä mustasta laatikosta, siitä, joka tekee samaa kuin lentokoneessakin eli tallentaa tapahtumia onnettomuushetkellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kolari jäädyttää tiedotHyvän käsityksen mustasta laatikosta antaa Euroopan komission Veronica-hankkeen raportti. Hankkeella, johon on osallistunut lähinnä keskieurooppalaisia yrityksiä ja liikennealan järjestöjä, on pyritty edistämään mustien laatikoiden standardointia ja laajaa käyttöönottoa. Hankkeessa suunniteltu laatikko on nimeltään EDR, event data recorder, eli tapahtumatietojen tallentaja. Se kerää jatkuvasti tietoja 45 sekunnin ajalta ja pyyhkii samalla vanhan tiedon pois. Kolarin sattuessa laite jäädyttää tiedot 30 sekunnin ajalta ennen törmäystä ja 15 sekunnin ajalta törmäyksen jälkeen. Laite mittaa törmäysnopeuden ja nopeuden muutoksen sekä kiihtyvyyden pitkittäis- ja poikittaissuuntaan. Se havaitsee auton mutkittelun ja kirjaa kuljettajan toimet, kuten jarrutukset ja äänimerkit. Turvatyynyjen ja muiden turvalaitteiden toiminta tallentuu myös. Auton mustan laatikon on rekisteröitävä myös törmäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Onnettomuuksista 20–25 prosenttia on näitä niin sanottuja pehmeitä törmäyksiä, joissa pienetkin nopeuden muutokset pitää tunnnistaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaahaus paljastuuMustan laatikon hyödyt on osoitettu monin tutkimuksin parinkymmenen viime vuoden aikana. Selvin ja ensimmäisenä mieleen tuleva etu on onnettomuustutkinnan tarkentuminen. Eräs tunnetuimmista esimerkkita¬pauksista sattui jo melkein kymmenen vuotta sitten Montrealissa. Nuori mies ajoi toisen auton päälle. Toisen auton kuljettaja kuoli. Henkiin jäänyt kuljettaja selitti, että toinen auto oli kiihdyttänyt, ajanut päin punaista ja syöksynyt hänen eteensä. Onnettomuudella ei ollut silminnäkijöitä, mutta musta laatikko kertoi, että todellisuudessa päälleajaja oli itse kiihdyttänyt: hän oli kaahannut 130–160 kilometrin tuntinopeutta, kun tiellä oli viidenkympin rajoitus. Mustan laatikon avulla voidaan myös välillisesti ehkäistä onnettomuuksia. Siihen kertyy runsaasti sellaista tosielämän tietoa, joka kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa autoja, liikenneympäristöjä ja kuljettajien koulutusta.

Ajotapa paraneeBerliinin poliisi teki jo 1990-luvulla tarkan ja usein lainatun tutkimuksen mustasta laatikosta. Kun partioautoon asennettiin laatikko, kolarit vähenivät 20 prosenttia. Sveitsiläinen kuljetusliike PolyRose paransi kuljettajien koulutusta EDR:n avulla. Laatikosta pystyttiin lukemaan, että kuljettajat, jotka tavallista useammin ruttasivat peltiä, tekivät äkkinäisiä jarrutuksia ja loivia kaarteita. Heille ruvettiin antamaan täsmäkoulutusta jarruttamisessa ja kaarreajossa. Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto ETSC valittaa viime syksynä julkaisemassaan raportissa, että yritykset toisinaan panttaavat numerotietoja mustan laatikon hyödyistä. Sen tuomista kustannussäästöistä ollaan hiljaa, etteivät muut hoksaisi kilpailuetua.

Maksaa pian itsensäHyötyjen ja kustannusten suhteesta koko yhteiskunnassa on sen sijaan julkaistu perusteellisia tutkimuksia, joissa on huomioitu mustan laatikon onnettomuuksia ehkäisevä vaikutus. Euroopan komission teettämän tutkimuksen mukaan hyödyt ylittävät kustannukset selvästi – enimmillään ne olivat kustannuksiin nähden jopa seitsemänkertaiset. Tämä on helppo uskoa, kun muistaa, miten suuria rahallisia tappioita kolarit aiheuttavat, surun ja kärsimyksen lisäksi.Kymmenessä vuodessa eli 1998–2007 Suomen tieliikenteessä kuoli 3 834 ihmistä ja loukkaantui 87 112. Tiehallinnon laskelmien mukaan taloudellinen tappio oli 26 miljardia euroa.Jos miljardiluokan kuluista saadaan mustalla laatikolla pois pienikin osa, panostus tulee pian takaisin korkojen kanssa.

Suomessa tunnetaanSuomessa musta laatikko tunnetaan kyllä asiantuntijapiireissä ja muun maailman, etenkin Saksan, kokemuksia on seurattu tarkasti.Onnettomuustutkijan mukaan mustasta laatikosta on paljon hyötyä tietyin ehdoin.– Pitäisi olla joku asiantuntijataho, joka analysoi laitteen taltioimat tiedot ja tarvittaessa jopa henkilökohtaisesti esittelee ja tulkitsee ne esimerkiksi onnettomuuden oikeuskäsittelyssä, sanoo onnettomuustutkinnan johtaja Pekka Sulander Liikennevakuuskeskuksesta.Sulander kertoo, että ohjauselektroniikan muistista onnettomuustutkijat saavat jo arvokasta tietoa turvalaitteiden toiminnasta, mutta nämä laitteet eivät varsinaisesti taltioi ajoneuvon liikkumista ja törmäystapahtumia.Asiantuntemusta mustankin laatikon hyödyntämistä varten varmasti löytyy, ja kuolonkolareiden tutkimista varten sitä on jo valmiiksi koottuna.

Vaan ei tarvitaYlin liikennevirkamies, liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen luovutti lokakuussa 2009 ehdotuksen kansalliseksi älyliikennestrategiaksi. Ehdotus mainitsee alkolukon, automaattisen hätäpuhelun ja tasoristeyksen varoitusjärjestelmän mutta ei mustaa laatikkoa.– Musta laatikko ei ole noussut esille valmisteluissa, kertoo liikenneneuvos Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Laatikon huomiotta jättämiseen ei näytä olevan erityistä syytä. Se on vain jotenkin unohtunut.Ehkä hyvä on tässä toiminut parhaan vihollisena. Kun 1970-luvun alussa kolareissa kuoli 1 200 ihmistä vuodessa, niin nyt luku on noin kolmesataa. Ajatellaanko ehkä, että on turha enää parantaa?

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Musta laatikko

– auttaa onnettomuustutkijaa– paljastaa vaaranpaikat– kehittää ajotaitoa– vähentää kolareita– säästää kustannuksia.

Käytössä monta nimeä

EDR, event data recorder, tapahtumatietojen tallentajaADR, accident data recorder, onnettomuustietojen tallentajaCR, crash recorder, törmäyksen tallentaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla