Uuden turvatekniikan ansiosta koteihin murtautuminen käy yhä vaikeammaksi. Asiassa on huonokin puolensa: osa murtautujista voi ryhtyä väkivaltaisiksi.


Asiassa on huonokin puolensa: osa murtautujista voi ryhtyä väkivaltaisiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Oli aika, jolloin asuntomurrot lisääntyivät. Vuonna 1993 Suomessa ilmoitettiin poliisille 13 500 koti- ja mökkimurtoa.

Sitten insinöörit tarttuivat ongelmaan, ja voroille tuli huonot ajat. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna tehtiin enää 7 300 asuntomurtoa.

Poliisin ja oikeuslaitoksen toiminnan tehostuminen selittää osan muutoksesta. Eniten on kuitenkin vaikuttanut tekniikka, joka nyt kulkee pari askelta rikollisten edellä. Pian on ruvettava pohtimaan uutta ongelmaa: Tuleeko varkauksien vähentyessä tilalle toisenlaista rikollisuutta, kuten väkivaltaisia ryöstöjä?


Ennen käytettiin luutaa, nyt sormenjälkilukkoa

Varttunut sukupolvi muistaa vielä ajan, jolloin maaseudulla taloa ei välttämättä lukittu ollenkaan. Kun tupa jätettiin tyhjäksi, pantiin vain luuta ovea vasten. Kaupunkitalojenkin lukot ja ovet suojasivat heikosti vähänkin määrätietoista murtomiestä vastaan.

Varkaat näkivät tilaisuutensa, ja kaikenlaisten omaisuusrikosten määrä kasvoi aina vain, 1940-luvulta 1990-luvulle.

Suunta muuttui sitten uuden tekniikan ansiosta. Jo hyvät lukot ovat auttaneet paljon. Nykyään ovet pannaan takalukkoon, ja lukkojakin on usein yhden sijasta kaksi. Käyttölukon rinnalla on turvalukko.

Niin sanotuilla tavanomaisilla lukoilla pystytään yhä parantamaan turvallisuutta. Vakuutusyhtiö Pohjolan kotisivun mukaan Helsingissä vuonna 2003 noin puolet voroista käytti niin yksinkertaisia tekniikoita, että vakuutusehtojen mukainen lukko olisi estänyt murron.

Uudet lukkotekniikat, kuten avaimettomat lukot, tuovat lisää suojaa. Ei ole avainta, joka voisi joutua vääriin käsiin. Ovi menee suljettaessa aina lukkoon. Tuttu ratkaisu on tietenkin koodi- eli numerolukko. Kehitysvauhdista taas kertoo, että sormenjälkilukkoa, joka vielä jonkin aikaa sitten oli tieteisfantasiaa, markkinoidaan nyt kotikäyttöönkin.


Keskuslukitus yleistyy kodeissakin

Suurin uudistus lukkoalalla lähivuosina tulee todennäköisesti olemaan kodin keskuslukitus.

Viimeistään silloin, kun autojen keskuslukitus on keksitty, joku on varmasti miettinyt saman idean soveltamista huoneistoon tai omakotitaloon. Nykyään ainakin brittiläinen yritys Centralock tekee keskuslukituksia yksityisasuntoihin. Lukot suljetaan ja avataan etäavaimella. Avaimena voi tietenkin toimia myös kännykkä.

Keskuslukitus tuo useita etuja. Kaikki ovet ja ikkunat tulee varmasti lukittua. Lukot ja avain muodostavat langattoman verkon, joka on helppo yhdistää muuhun tietoverkkoon. Niinpä hälytys lähtee tarvittaessa lukosta. Lukkoverkkoon voi lisätä myös muuta turvavalvontaa, kuten savuhälytyksen.


Laajakaista tuo valvontakamerat

Hälytys- ja rikosilmoitinjärjestelmät ovat lukkokehityksestä riippumattakin tulossa vauhdilla koteihin. Tarkkoja tilastoja ei ole. Jotakin kuitenkin kertoo se, että tämän vuoden asuntomessuilla Espoossa 20 taloa 57:stä mainitsi teknisissä tiedoissa hälytysjärjestelmän.

Hälytysjärjestelmien perässä tulevat kotien valvontakamerat. Tekniikka on halventunut ja yksinkertaistunut. Laajakaistan yleistyessä poistuu viimeinen jarru eli nopean tietoyhteyden puute.

Valvontakamerasta robottivartijaan

Kameroiden jälkeen pitää saada turvarobotteja, jotka liikkuvat talossa inhimillisen vartijan tavoin.
Pari vuotta sitten Sony esitteli "dinorobottivartija" Banruyn (ks. Älykoti toteuttaa unelmasi, Tiede 3/2005, s. 26-29). Myöhemminkin juuri japanilaiset ovat ahkeroineet vartijarobottien kehittämisessä.

Viime vuonna japanilainen ZMP Inc. toi markkinoille vartijarobotti Nuvon.

Nuvo on 39 sentin korkuinen, yksisilmäinen robo, joka tepastelee talossa, lähettää kuvaa isännän kännykkään ja hälyttää tarvittaessa.


Tulevaisuudessa omaisuus vartioi itseään

Murtovarkaan on mentävä hyvin suojattuun kotiin kolmen puolustuslinjan läpi. Ensimmäinen linja on niin sanottu rakenteellinen suojaus eli vankat ovet ja lukot.

Seuraava valli on hälytysjärjestelmät. Jos suojaus on hyvin suunniteltu, hälytys lähtee heti, kun varas ryhtyy peukaloimaan lukkoa. Kun hän lopulta on päässyt sisään, harteille laskeutuu poliisin käsi.



- Varmuuslukko
- Numerolukko: koodi- tai korttilukko
- Sormenjälkilukko
- Keskuslukitus kotiin

Hälyttimiä ja valvontaa
- Ovipuhelin ilman kuvaa
- Ovipuhelin kuvalla
- Rikosilmoitusjärjestelmä
- Videovalvontajärjestelmä
- Langattomat sensoriverkot
- Aidatut asuntoalueet
- Turvahuoneet




Olemme silmuja sensoriverkossa

Seuraavaksi tarvitaan paniikkihuoneita?

Murtovarkailla menee surkeasti, mutta omaisuuteenkaan kohdistuva rikollisuus ei välttämättä katoa, vaan muuttaa muotoaan.

Ihmiset, joilla on kova halu päästä käsiksi toisen omaisuuteen, mutta jotka eivät enää pysty varastamaan, keksivät muuta, kuten ryöstöt. Mitä tekee epätoivoinen huumehörhö, jonka on pakko saada rahaa tai myytävää?

On helppo kuvitella, että hän uhkaa puukolla ja pakottaa asukkaan itse avaamaan kotinsa. Valmiuksia käyttää voimaa on. Samaan aikaan, kun murrot ja muut varkaudet ovat Suomessa vähentyneet, "lievä" ja "tavallinen" väkivalta ovat lisääntyneet.

Yhdysvalloissa muutos jo näkyy. Monet pelkäävät siellä enemmän väkivaltaa kuin varkaita. Tunnettu ratkaisu, jonka hyvistä ja huonoista puolista on väitelty pitkään, on aidattu asuntoalue. Kokonainen alue suljetaan muureilla ja porteilla.

Uudempi ja vähemmän tunnettu ilmiö ovat turvahuoneet. Rikkaat ihmiset ovat teettäneet koteihinsa paksuseinäisiä bunkkereita, joihin voi ryöstäjän lähestyessä paeta odottelemaan poliisin tuloa.
Innokkaat elokuvien katsojat tuntevat turvahuoneen, sillä Hollywood haistaa tulevat muutokset hyvissä ajoin. Jo vuonna 2002 elokuvateattereissa pyöri David Fincherin Paniikkihuone.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Sisältö jatkuu mainoksen alla