Uuden turvatekniikan ansiosta koteihin murtautuminen käy yhä vaikeammaksi. Asiassa on huonokin puolensa: osa murtautujista voi ryhtyä väkivaltaisiksi.


Asiassa on huonokin puolensa: osa murtautujista voi ryhtyä väkivaltaisiksi.




Oli aika, jolloin asuntomurrot lisääntyivät. Vuonna 1993 Suomessa ilmoitettiin poliisille 13 500 koti- ja mökkimurtoa.

Sitten insinöörit tarttuivat ongelmaan, ja voroille tuli huonot ajat. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna tehtiin enää 7 300 asuntomurtoa.

Poliisin ja oikeuslaitoksen toiminnan tehostuminen selittää osan muutoksesta. Eniten on kuitenkin vaikuttanut tekniikka, joka nyt kulkee pari askelta rikollisten edellä. Pian on ruvettava pohtimaan uutta ongelmaa: Tuleeko varkauksien vähentyessä tilalle toisenlaista rikollisuutta, kuten väkivaltaisia ryöstöjä?


Ennen käytettiin luutaa, nyt sormenjälkilukkoa

Varttunut sukupolvi muistaa vielä ajan, jolloin maaseudulla taloa ei välttämättä lukittu ollenkaan. Kun tupa jätettiin tyhjäksi, pantiin vain luuta ovea vasten. Kaupunkitalojenkin lukot ja ovet suojasivat heikosti vähänkin määrätietoista murtomiestä vastaan.

Varkaat näkivät tilaisuutensa, ja kaikenlaisten omaisuusrikosten määrä kasvoi aina vain, 1940-luvulta 1990-luvulle.

Suunta muuttui sitten uuden tekniikan ansiosta. Jo hyvät lukot ovat auttaneet paljon. Nykyään ovet pannaan takalukkoon, ja lukkojakin on usein yhden sijasta kaksi. Käyttölukon rinnalla on turvalukko.

Niin sanotuilla tavanomaisilla lukoilla pystytään yhä parantamaan turvallisuutta. Vakuutusyhtiö Pohjolan kotisivun mukaan Helsingissä vuonna 2003 noin puolet voroista käytti niin yksinkertaisia tekniikoita, että vakuutusehtojen mukainen lukko olisi estänyt murron.

Uudet lukkotekniikat, kuten avaimettomat lukot, tuovat lisää suojaa. Ei ole avainta, joka voisi joutua vääriin käsiin. Ovi menee suljettaessa aina lukkoon. Tuttu ratkaisu on tietenkin koodi- eli numerolukko. Kehitysvauhdista taas kertoo, että sormenjälkilukkoa, joka vielä jonkin aikaa sitten oli tieteisfantasiaa, markkinoidaan nyt kotikäyttöönkin.


Keskuslukitus yleistyy kodeissakin

Suurin uudistus lukkoalalla lähivuosina tulee todennäköisesti olemaan kodin keskuslukitus.

Viimeistään silloin, kun autojen keskuslukitus on keksitty, joku on varmasti miettinyt saman idean soveltamista huoneistoon tai omakotitaloon. Nykyään ainakin brittiläinen yritys Centralock tekee keskuslukituksia yksityisasuntoihin. Lukot suljetaan ja avataan etäavaimella. Avaimena voi tietenkin toimia myös kännykkä.

Keskuslukitus tuo useita etuja. Kaikki ovet ja ikkunat tulee varmasti lukittua. Lukot ja avain muodostavat langattoman verkon, joka on helppo yhdistää muuhun tietoverkkoon. Niinpä hälytys lähtee tarvittaessa lukosta. Lukkoverkkoon voi lisätä myös muuta turvavalvontaa, kuten savuhälytyksen.


Laajakaista tuo valvontakamerat

Hälytys- ja rikosilmoitinjärjestelmät ovat lukkokehityksestä riippumattakin tulossa vauhdilla koteihin. Tarkkoja tilastoja ei ole. Jotakin kuitenkin kertoo se, että tämän vuoden asuntomessuilla Espoossa 20 taloa 57:stä mainitsi teknisissä tiedoissa hälytysjärjestelmän.

Hälytysjärjestelmien perässä tulevat kotien valvontakamerat. Tekniikka on halventunut ja yksinkertaistunut. Laajakaistan yleistyessä poistuu viimeinen jarru eli nopean tietoyhteyden puute.

Valvontakamerasta robottivartijaan

Kameroiden jälkeen pitää saada turvarobotteja, jotka liikkuvat talossa inhimillisen vartijan tavoin.
Pari vuotta sitten Sony esitteli "dinorobottivartija" Banruyn (ks. Älykoti toteuttaa unelmasi, Tiede 3/2005, s. 26-29). Myöhemminkin juuri japanilaiset ovat ahkeroineet vartijarobottien kehittämisessä.

Viime vuonna japanilainen ZMP Inc. toi markkinoille vartijarobotti Nuvon.

Nuvo on 39 sentin korkuinen, yksisilmäinen robo, joka tepastelee talossa, lähettää kuvaa isännän kännykkään ja hälyttää tarvittaessa.


Tulevaisuudessa omaisuus vartioi itseään

Murtovarkaan on mentävä hyvin suojattuun kotiin kolmen puolustuslinjan läpi. Ensimmäinen linja on niin sanottu rakenteellinen suojaus eli vankat ovet ja lukot.

Seuraava valli on hälytysjärjestelmät. Jos suojaus on hyvin suunniteltu, hälytys lähtee heti, kun varas ryhtyy peukaloimaan lukkoa. Kun hän lopulta on päässyt sisään, harteille laskeutuu poliisin käsi.



- Varmuuslukko
- Numerolukko: koodi- tai korttilukko
- Sormenjälkilukko
- Keskuslukitus kotiin

Hälyttimiä ja valvontaa
- Ovipuhelin ilman kuvaa
- Ovipuhelin kuvalla
- Rikosilmoitusjärjestelmä
- Videovalvontajärjestelmä
- Langattomat sensoriverkot
- Aidatut asuntoalueet
- Turvahuoneet




Olemme silmuja sensoriverkossa

Seuraavaksi tarvitaan paniikkihuoneita?

Murtovarkailla menee surkeasti, mutta omaisuuteenkaan kohdistuva rikollisuus ei välttämättä katoa, vaan muuttaa muotoaan.

Ihmiset, joilla on kova halu päästä käsiksi toisen omaisuuteen, mutta jotka eivät enää pysty varastamaan, keksivät muuta, kuten ryöstöt. Mitä tekee epätoivoinen huumehörhö, jonka on pakko saada rahaa tai myytävää?

On helppo kuvitella, että hän uhkaa puukolla ja pakottaa asukkaan itse avaamaan kotinsa. Valmiuksia käyttää voimaa on. Samaan aikaan, kun murrot ja muut varkaudet ovat Suomessa vähentyneet, "lievä" ja "tavallinen" väkivalta ovat lisääntyneet.

Yhdysvalloissa muutos jo näkyy. Monet pelkäävät siellä enemmän väkivaltaa kuin varkaita. Tunnettu ratkaisu, jonka hyvistä ja huonoista puolista on väitelty pitkään, on aidattu asuntoalue. Kokonainen alue suljetaan muureilla ja porteilla.

Uudempi ja vähemmän tunnettu ilmiö ovat turvahuoneet. Rikkaat ihmiset ovat teettäneet koteihinsa paksuseinäisiä bunkkereita, joihin voi ryöstäjän lähestyessä paeta odottelemaan poliisin tuloa.
Innokkaat elokuvien katsojat tuntevat turvahuoneen, sillä Hollywood haistaa tulevat muutokset hyvissä ajoin. Jo vuonna 2002 elokuvateattereissa pyöri David Fincherin Paniikkihuone.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5226
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti