Uuden turvatekniikan ansiosta koteihin murtautuminen käy yhä vaikeammaksi. Asiassa on huonokin puolensa: osa murtautujista voi ryhtyä väkivaltaisiksi.


Asiassa on huonokin puolensa: osa murtautujista voi ryhtyä väkivaltaisiksi.




Oli aika, jolloin asuntomurrot lisääntyivät. Vuonna 1993 Suomessa ilmoitettiin poliisille 13 500 koti- ja mökkimurtoa.

Sitten insinöörit tarttuivat ongelmaan, ja voroille tuli huonot ajat. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna tehtiin enää 7 300 asuntomurtoa.

Poliisin ja oikeuslaitoksen toiminnan tehostuminen selittää osan muutoksesta. Eniten on kuitenkin vaikuttanut tekniikka, joka nyt kulkee pari askelta rikollisten edellä. Pian on ruvettava pohtimaan uutta ongelmaa: Tuleeko varkauksien vähentyessä tilalle toisenlaista rikollisuutta, kuten väkivaltaisia ryöstöjä?


Ennen käytettiin luutaa, nyt sormenjälkilukkoa

Varttunut sukupolvi muistaa vielä ajan, jolloin maaseudulla taloa ei välttämättä lukittu ollenkaan. Kun tupa jätettiin tyhjäksi, pantiin vain luuta ovea vasten. Kaupunkitalojenkin lukot ja ovet suojasivat heikosti vähänkin määrätietoista murtomiestä vastaan.

Varkaat näkivät tilaisuutensa, ja kaikenlaisten omaisuusrikosten määrä kasvoi aina vain, 1940-luvulta 1990-luvulle.

Suunta muuttui sitten uuden tekniikan ansiosta. Jo hyvät lukot ovat auttaneet paljon. Nykyään ovet pannaan takalukkoon, ja lukkojakin on usein yhden sijasta kaksi. Käyttölukon rinnalla on turvalukko.

Niin sanotuilla tavanomaisilla lukoilla pystytään yhä parantamaan turvallisuutta. Vakuutusyhtiö Pohjolan kotisivun mukaan Helsingissä vuonna 2003 noin puolet voroista käytti niin yksinkertaisia tekniikoita, että vakuutusehtojen mukainen lukko olisi estänyt murron.

Uudet lukkotekniikat, kuten avaimettomat lukot, tuovat lisää suojaa. Ei ole avainta, joka voisi joutua vääriin käsiin. Ovi menee suljettaessa aina lukkoon. Tuttu ratkaisu on tietenkin koodi- eli numerolukko. Kehitysvauhdista taas kertoo, että sormenjälkilukkoa, joka vielä jonkin aikaa sitten oli tieteisfantasiaa, markkinoidaan nyt kotikäyttöönkin.


Keskuslukitus yleistyy kodeissakin

Suurin uudistus lukkoalalla lähivuosina tulee todennäköisesti olemaan kodin keskuslukitus.

Viimeistään silloin, kun autojen keskuslukitus on keksitty, joku on varmasti miettinyt saman idean soveltamista huoneistoon tai omakotitaloon. Nykyään ainakin brittiläinen yritys Centralock tekee keskuslukituksia yksityisasuntoihin. Lukot suljetaan ja avataan etäavaimella. Avaimena voi tietenkin toimia myös kännykkä.

Keskuslukitus tuo useita etuja. Kaikki ovet ja ikkunat tulee varmasti lukittua. Lukot ja avain muodostavat langattoman verkon, joka on helppo yhdistää muuhun tietoverkkoon. Niinpä hälytys lähtee tarvittaessa lukosta. Lukkoverkkoon voi lisätä myös muuta turvavalvontaa, kuten savuhälytyksen.


Laajakaista tuo valvontakamerat

Hälytys- ja rikosilmoitinjärjestelmät ovat lukkokehityksestä riippumattakin tulossa vauhdilla koteihin. Tarkkoja tilastoja ei ole. Jotakin kuitenkin kertoo se, että tämän vuoden asuntomessuilla Espoossa 20 taloa 57:stä mainitsi teknisissä tiedoissa hälytysjärjestelmän.

Hälytysjärjestelmien perässä tulevat kotien valvontakamerat. Tekniikka on halventunut ja yksinkertaistunut. Laajakaistan yleistyessä poistuu viimeinen jarru eli nopean tietoyhteyden puute.

Valvontakamerasta robottivartijaan

Kameroiden jälkeen pitää saada turvarobotteja, jotka liikkuvat talossa inhimillisen vartijan tavoin.
Pari vuotta sitten Sony esitteli "dinorobottivartija" Banruyn (ks. Älykoti toteuttaa unelmasi, Tiede 3/2005, s. 26-29). Myöhemminkin juuri japanilaiset ovat ahkeroineet vartijarobottien kehittämisessä.

Viime vuonna japanilainen ZMP Inc. toi markkinoille vartijarobotti Nuvon.

Nuvo on 39 sentin korkuinen, yksisilmäinen robo, joka tepastelee talossa, lähettää kuvaa isännän kännykkään ja hälyttää tarvittaessa.


Tulevaisuudessa omaisuus vartioi itseään

Murtovarkaan on mentävä hyvin suojattuun kotiin kolmen puolustuslinjan läpi. Ensimmäinen linja on niin sanottu rakenteellinen suojaus eli vankat ovet ja lukot.

Seuraava valli on hälytysjärjestelmät. Jos suojaus on hyvin suunniteltu, hälytys lähtee heti, kun varas ryhtyy peukaloimaan lukkoa. Kun hän lopulta on päässyt sisään, harteille laskeutuu poliisin käsi.



- Varmuuslukko
- Numerolukko: koodi- tai korttilukko
- Sormenjälkilukko
- Keskuslukitus kotiin

Hälyttimiä ja valvontaa
- Ovipuhelin ilman kuvaa
- Ovipuhelin kuvalla
- Rikosilmoitusjärjestelmä
- Videovalvontajärjestelmä
- Langattomat sensoriverkot
- Aidatut asuntoalueet
- Turvahuoneet




Olemme silmuja sensoriverkossa

Seuraavaksi tarvitaan paniikkihuoneita?

Murtovarkailla menee surkeasti, mutta omaisuuteenkaan kohdistuva rikollisuus ei välttämättä katoa, vaan muuttaa muotoaan.

Ihmiset, joilla on kova halu päästä käsiksi toisen omaisuuteen, mutta jotka eivät enää pysty varastamaan, keksivät muuta, kuten ryöstöt. Mitä tekee epätoivoinen huumehörhö, jonka on pakko saada rahaa tai myytävää?

On helppo kuvitella, että hän uhkaa puukolla ja pakottaa asukkaan itse avaamaan kotinsa. Valmiuksia käyttää voimaa on. Samaan aikaan, kun murrot ja muut varkaudet ovat Suomessa vähentyneet, "lievä" ja "tavallinen" väkivalta ovat lisääntyneet.

Yhdysvalloissa muutos jo näkyy. Monet pelkäävät siellä enemmän väkivaltaa kuin varkaita. Tunnettu ratkaisu, jonka hyvistä ja huonoista puolista on väitelty pitkään, on aidattu asuntoalue. Kokonainen alue suljetaan muureilla ja porteilla.

Uudempi ja vähemmän tunnettu ilmiö ovat turvahuoneet. Rikkaat ihmiset ovat teettäneet koteihinsa paksuseinäisiä bunkkereita, joihin voi ryöstäjän lähestyessä paeta odottelemaan poliisin tuloa.
Innokkaat elokuvien katsojat tuntevat turvahuoneen, sillä Hollywood haistaa tulevat muutokset hyvissä ajoin. Jo vuonna 2002 elokuvateattereissa pyöri David Fincherin Paniikkihuone.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018