Sopiva jännitys valmistaa tärkeään tehtävään.

Jännittävätkö kevään kokeet tai tentit? Hyvä, jos jännittävät. Sopivasti­ huippaava odotus ennen koitosta antaa puhtia pulpetin ääreen.

– Jännittäminen on reak­tio, jolla elimistö valmistautuu merkitykselliseen tilanteeseen. Ei pikajuoksijakaan saa parasta tulosta, jos menee pyrähtämään sataa metriä puoliunissaan. Ihanne ei kokeessakaan ole täydellisen rentoutumisen tila, tähdentää Helsingin yliopiston opintopsykologi Juha Nieminen.

Tentissä jännitys tiivistyy yleensä alussa, kun istuu paikalleen ja odottelee kysymyksiä. Kun sitten tarttuu kynään ja ryhtyy rustaamaan vastauksia, jännitys usein laukeaa keskittymiseksi ja energiseksi oloksi. Tunne, joka alkuun huikaisi ikävästi rintakehässä, vaihtuu voimaksi.

– Ratkaisevaa on, miten tulee toimeen jännittämisensä kanssa. Eräs näyttelijä kuvaili, että hänellä on aina perhosia vatsassa, kun hän on astumassa näyttämölle, mutta kokemuksen myötä ne ovat alkaneet lentää vähän enemmän muodostelmassa, Nieminen kertoo.

Jännittämistä ei opintopsykologin mukaan kannata vältellä. Silloin asia voi kasvaa suuremmaksi kuin onkaan ja viedä huomiota tehtäviin keskittymiseltä. Parempi taktiikka on mennä ahdistusta kohti.

– Jännityksestä ei tarvitse päästä eroon, vaan siihen voi tutustua. Alkuun se saattaa tuntua pelottavalta ja voi miettiä, suureneeko jännitys siitä. Usein kuitenkin käy niin, että saa tehtyä rauhan asian kanssa, Nieminen sanoo.

Kun jännitykseen on tutustunut, voi kääntää huomion itse tehtäviin. Tunteen voi antaa nousta ja laskea taustalla samalla, kun kohdistaa tarkkaavaisuutensa kysymysten ratkomiseen.

Ahdistunut antaa periksi

Tavallista jännitystä syvempi tenttiahdistus voi johtaa siihen, että kokeesta suoriutuu oikeaa osaamistaan huonommin. Yhden näkemyksen mukaan huolehtiminen vie henkistä energiaa tehtäviin paneutumiselta.

Toisen olettamuksen mukaan kyse on motivaation va­jauksesta eli siitä, että ahdistunut antaa helpommin periksi. Hän ajattelee, ettei kuitenkaan pärjää niin hyvin kuin haluaisi, joten miksi edes yrittää.

Yrittämisen puute voidaan korjata, todisti tutkijakaksikko Jonas ja Jessica Lang muutama vuosi sitten Psychological Science -lehdessä. Koekammoiset saksalaiset nuoret paransivat tuloksiaan pikku puuhalla, joka palautti uskon omiin kykyihin. Heidän tarvitsi vain kuvitella henkilöä, joka on taitava ratkomaan tieteellisiä ja teknisiä pulmia, ja luetella paperille tämän kuvitteellisen taitajan ominaisuuksia, arvoja ja tunnelmia.

Harjoite vei aikaa kymmenen minuuttia. Se vähensi tenttikammoa, ja oppilaiden pisteet kohenivat.

Tenttiin jo valmiiksi huolettomasti suhtautuvien ei kannata kokeilla samaa temppua. Heidän suoritustaan asennemuokkaus heikensi. Heistä tuli entistäkin huolettomampia, eivätkä he enää paneutuneet tehtäviin riittävästi.

Huolet jäävät paperille

Muitakin yksinkertaisia keinoja haitallisen tenttipelon lievittämiseen on löytynyt. Chicagon yliopiston tutkijat pistivät opiskelijat juuri ennen koitosta vuodattamaan paperille koetta koskevat huolensa. Kymmenen minuutin kirjoitustuokio riitti jälleen parantamaan arvosanoja varsinkin sellaisilla opiskelijoilla, jotka tuppaavat ahdistumaan tenttien edellä.

Jos ei halua taltuttaa huolia kirjoittamalla, voi kokeilla tätä: puhu itsesi innostuneeksi kokeen aiheesta. Harvardin yliopiston Alison Wood Brooks osoitti äskettäin, että itseyllytys parantaa koesuoritusta enemmän kuin yritys rauhoittua.

Kun ihminen rauhoittelee it­seään, hän ajattelee, mikä voi mennä pieleen, mutta kun hän on innoissaan, hän ajattelee, miten asiat­ sujuvat hyvin. Niksi toimi yhtä hyvin ennen matematiikan tenttiä kuin ennen jännittävää julkista esiintymistä.

Ilman jännitystä on tylsää

Moni on joutunut sen tilanteen eteen, että kello tikittää eikä kaikkiin kysymyksiin ole vielä vastausta. Paniikki uhkaa.

Juha Nieminen neuvoo, että silloin voi istua paikallaan kymmenen sekuntia ja hengähtää. Sitten kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin ainakin vähän. Tästä on usein enemmän hyötyä kuin siitä, että yrittää väkisin rustata yhtä jumittavaa tehtävää.

Kun tentti on ohi, sopii kiittää elämäänsä jännittävistä hetkistä.

– Jännitys herää tilanteissa, jotka ovat meille tärkeitä. Jos haluaa välttää jännittämistä, kannattaa tehdä asioita, jotka eivät merkitse itselle mitään ja elää tylsä elämä.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2014.

Lievitystä kauhuun

  •  Älä pakoile tunnetta, vaan tutustu siihen.
  • Kirjoita tenttihuolistasi kymmenen minuuttia.
  • Lietso itsesi innostumaan kokeen aiheesta.
  • Juttele muille peloistasi.
idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007

Tenttipelon voi taltuttaa

Itse tarvitsin n. 30 minuuttia tenttiaikaa itseni rauhoitteluun. Aina se ei rauennut, jolloin en kyennyt kirjoittamaan paperille mitään muuta kuin nimeni koko tentin aikana. Ikävä tilanne, jos tenttitilaisuus ei anna mahdollisuutta ajan puitteissa itsensä kokoamiseen. Peruskoulun ja lukion matematiikassa se kiire näkyi noloina virheinä. Vasta yo-kirjoitusten runsas aika sai suoriutumaan tasoni mukaan. Olin siis sellainen tyyppi, joka osasi kotitehtävät, mutta kokeet menivät rimaa hipoen läpi,...
Lue kommentti

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.