Sarjakuvasankarit ovat vapaita fysiikan lakien kahleista, ja yhtä lailla sarjakuvien ystävä voi hetkeksi irtautua tieteen näkökulmista. Toisaalta hän pääsee viihdyttämään itseään pohdiskelemalla, mitkä sarjakuvien mielikuvituksellisista tapahtumista toteutuisivat tunnettujen fysiikan lakien vallitessa. Teräsmiehen kanssa Einsteinkin on kovilla - ja päinvastoin.


ystävä voi hetkeksi irtautua tieteen näkökulmista. Toisaalta hän pääsee viihdyttämään
itseään pohdiskelemalla, mitkä sarjakuvien mielikuvituksellisista tapahtumista toteutuisivat tunnettujen fysiikan lakien vallitessa. Teräsmiehen kanssa Einsteinkin on kovilla - ja päinvastoin.




Kaikilla supersankareilla on yliluonnollisia voimia ja kykyjä, mutta Teräsmiehen voimien alkuperä on omaperäisimpiä. Ensimmäisissä tarinoissa niiden kerrottiin johtuvan siitä, että Teräsmiehen kotiplaneetan Kryptonin painovoima oli paljon suurempi kuin Maan. Suureen painovoimaan tottunut Kryptonin asukas oli sitten Maassa etulyöntiasemassa vähän kuin lyijyliivit päällä harjoitellut urheilija.

Teräsmiehen ensimmäisessä numerossa annettiin lukuarvoja, joiden perusteella on tehty laskelmia Kryptonin painovoimasta. Se oli 15-kertainen Maahan verrattuna.

Planeetat, joiden pinnalla painovoima on Kryptonin suuruusluokkaa, ovat kaasumaisia. Aurinkokunnassamme suurin painovoima on kaasumaisella Jupiterilla, jolla se on 2,5-kertainen Maahan verrattuna.

Kiinteänä Krypton rutistuisi kokoon oman painovoimansa takia ja muuttuisi tähdeksi. Jotkut tähtitieteilijät ovat kuitenkin laskeneet, että jos Kryptonin sisässä olisi halkaisijaltaan puolikilometrinen neutronitähti, sen säteilypaine voisi estää planeettaa romahtamasta kasaan. Toisaalta neutronitähti tekisi planeetasta erittäin räjähdysalttiin - ja juuri näin Kryptonille kävi.

Teräsmies lähetetettiin Kryptonista avaruusmatkalle, koska hänen vanhempansa halusivat pelastaa pojan kotiplaneettaa vääjäämättä odottavalta tuholta.





Sankari on aikansa tulkki


Supersankareiden sarjakuvahistoria alkoi 1938, kun Teräsmies esiteltiin lukijoille Action Comics -lehden ensimmäisessä numerossa.

Supersankareiden juuret löytyvät jo antiikin Kreikan taruista. Ensimmäisiä oli Akilles, joka sai voimansa pikkulapsena äidin kastettua hänet Styksvirtaan; heikoiksi jäivät vain kantapäät, joista äiti piteli kiinni. Lentävien supersankareiden esi-isä oli Ikaros, ja alamaailman jumalalla Haadeksella oli näkymättömyyskypärä.
Science fiction, johon myös supersankarisarjakuvat voidaan laskea, on ollut aina oman aikansa tulkki. Se on heijastanut niin tieteen, tekniikan kuin yhteiskunnan kehitystä.

Teräsmies ja Kapteeni Marvel olivat ennen toista maailmansotaa Lännen sankareiden manttelinperijöitä, yksinäisiä ratsastajia, jotka yliluonnollisilla voimillaan puolustivat amerikkalaista elämänmuotoa rikollisia vastaan. Hahmot olivat väliin jopa niin samanlaiset, että kustantajat kävivät oikeudessa  pitkän tekijänoikeuskiistan.
Sota muutti asetelmat: kotoiset konnat vaihtuvat erilaisiin muukalaisiin, joita vastaan taistellessaan supersankarit saivat aivan uudenlaisia voimia ja kykyjä.

Vaikka sarjakuvien yhteiskunnallista merkitystä tai visionäärisyyttä on turha liioitella, nähtävissä on selvä yhteys supersankareiden sodanaikaisen kehityksen ja sodan päättäneiden Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien välillä.



Jerry SiegelJoe Shuster

Voima vaatii keltaisen Auringon

Sarjakuvien supersankarit eivät ole ainoastaan vapaita fysiikan laeista, he myös saavat lehden uusissa numeroissa vapaasti uusia ominaisuuksia tai heidän entiset kykynsä uusia selityksiä. Teräsmiehen voimat ja kyvyt olivat alkuaikoina varsin vaatimattomat, mutta kun ne tarinoiden edetessä kasvoivat, niiden syntyjä piti selittää muillakin syillä kuin Kryptonin suurella painovoimalla.

Osa Teräsmiehen kyvyistä johtui siitä, että Krypton kiersi punaista tähteä. Superkyvyt tulivat esille vasta meille tutun keltaisen Auringon vaikutuksesta ja vastaavasti hävisivät punaisen Auringon alla.

Eräässä tarinassa Teräsmies matkustaa ajassa miljardeja vuosia eteenpäin ja päätyy maapallolle aikana, jolloin Aurinkomme on muuttunut punaiseksi jättiläistähdeksi, kuten sille joskus aikanaan käy. Teräsmies havaitsee  voimiensa kadonneen ja pääsee takaisin  meidän aikaamme vain onnellisten sattumien siivittämänä.

Epäloogista tässä tarinassa on, että kun Auringosta tulee punainen jättiläinen, se nielaisee kasvaessaan Maan sisäänsä. Maapallolle käy kalpaten, mutta Teräsmiestä, joka on sukeltanut Auringon ytimeenkin, se ei tietenkään haittaa. Toki Teräsmies muuttui Auringon ytimessä samanlaiseksi plasmaksi kuin kaikki muukin siellä oleva materia, mutta pätsistä päästyään hän "kokosi itsensä".

Entropian näkökulmasta temppu ei kestä kovin kriittistä fysikaalista tarkastelua, mutta onhan kaikki muukin elämä alun perin alkuräjähdyksen plasmasta peräisin. Aikaväli vain on hieman pidempi, toistakymmentä miljardia vuotta.


Mistä energia nopeaan lentoon?

Supersankarit lentävät sekä ilmassa että avaruudessa. Lentäminen sinänsä ei ole mitenkään yliluonnollista; linnut, lentokoneet ja raketit ovat siitä todisteena. Mutta millä mekanismilla supersankari lentää? Ei näy ilmassa kannattelevia siipiä, työntövoimaa antavaa potkuria eikä rakettimoottoria.

Jos vauhtiin päästään, niin avaruudessa matkanteko ilman liikevastuksia sujuu tasaisen tappavaan tahtiin. Ensin on vain päästävä siihen vauhtiin, ja se vaatii energiaa.

Kemiallinen energia on poissa laskuista. Vaikka supersankareilla yleensä onkin suu ja nenä, ne lienevät tässä tapauksessa enemmän kosmeettiset kuin ruokaa polttoaineeksi ja happea palamista varten keräävät elimet.

Kemiallisessa prosessissa vapautuvan energian määrä suhteessa massaan on niin vähäinen, että supersankari saisi kuljettaa mukanaan polttoainesäiliöitä, joiden rinnalla Atlas-rakettienkin säiliöt kalpenisivat. Avaruuden hapettomassa tilassa myös polttoaineen vaatima happi pitää olla omasta takaa.

Realistisempi vaihtoehto on ydinenergia. Otetaan heti fuusioreaktio käyttöön, koska sen hyötysuhde on paljon parempi kuin fission. Jos supersankari haluaa saavuttaa nopeuden, joka on 99 prosenttia valon nopeudesta, tarvitaan kymmeniä tonneja fuusiopolttoainetta - ja toinen mokoma päästessä jarruttamiseen.


Antibensaa sen olla pitää

Korkeaoktaanisempaa pitää keksiä, ja löytyyhän sitä. Aineen ja antiaineen yhtyessä vapautuu energiaa koko Einsteinin kuuluisan yhtälön E = mc exp 2 mitalla. Avaruusmatkaajalle yhteen säiliöön ainetta ja toiseen antiainetta, niin johan polttoainetta piisaa!

Ihan pieniä eivät säiliöt nytkään voi olla, sillä nopeuden kasvaessa kasvaa suhteellisuusteorian mukaisesti myös massan hitaus eli liike-energian kasvattamiseksi on tehtävä aina enemmän työtä. Esimerkiksi nopeudessa, joka on 99 prosenttia valon nopeudesta, matkaajan liikemassa on kasvanut jo seitsenkertaiseksi. Lisäksi polttoaineelle on annettava nopeutta niin kauan kuin se on mukana.

Jos supersankari vähääkään kunnioittaa fysiikan lakeja, hän tyytyy vaatimattomampiin nopeuksiin ja matkoihin vain omassa aurinkokunnassamme. Silloin Teräsmieskin voi pistää materian toiseen ja antimaterian toiseen takataskuun ja säilyttää tyylinsä perinteisessä käsi ojossa -lennossaan.




Vain Batman treenasi


Hämähäkkimies sai yliluonnnolliset kykynsä alun perin radioaktiivisen hämähäkin puremasta. Myöhemmin tehdyssä elokuvassa kykyjen syy  tarkentui tieteen uusiin trendeihin sopivaksi  eli puremasta saaduksi hämähäkin dna:ksi.

Monet muutkin supersankarit tai -konnat ovat radioaktiivisen säteilyn synnyttämiä mutantteja. Kuten mainio suomalainen parodiasankari Peräsmies, jonka kyvyt ovat peräisin ydinvoimalaonnettomuudessa säteilyä saaneesta hernesopasta. Superhessun voimanlähde ovat maapähkinät, Kippari-Kallen pinaatti.

Kaikkein vähiten mielikuvitusta on Batmanin voimissa: ne ovat peräisin vain kovasta treenauksesta.

Lihasvoima on verrannollinen lihaksen poikkipinta-alaan, joten realistisin vaihtoehto kasvattaa voimaa on kasvattaa lihaksen kokoa harjoittelemalla. Lihasten massaa ja hetkellistä toimintakykyä kasvattavat myös dopingaineet, jotka supermiehillä ovat ainutlaatuiset.



Kryptonin vauva vahvisti suhteellisuusteorian...

Sarjakuvan lukijoita on hämmästyttänyt, miten Teräsmies saattoi olla vasta alle vuoden ikäinen vauva Maahan saapuessaan, vaikka hän oli lähtenyt matkaan valovuosien päästä. Krypton-planeetan etäisyyttä Maasta ei ole kerrottu, mutta kun maapalloa lähin tähtikin on 4,2 valovuoden päässä, niin ainakin sellaisen matkan teräsvauva on taittanut raketillaan.

Suhteellisuusteorian mukaan asiassa ei ole mitään kummallista. Kun raketin nopeus kasvaa lähelle valon nopeutta, raketissa matkustavien aika käy hitaammin kuin paikallaan pysyvien aika. Superman Scientific -nimisessä tarinassa Metropolisin yliopiston professori esittää, että Teräsmiehen saapuminen Maahan vauvana on vakuuttava todiste Einsteinin suhteellisuusteorian puolesta! Yhtä vakuuttava kuin kosmisen säteilyn myonien, lähes valonnopeutta liikkuvien mutta hyvin lyhytikäisten hiukkasten, havaitseminen Maan pinnalla.

Teräsmies oli ensimmäisissä seikkailuissaan 1930-luvun lopussa nopeampi kuin lentävä luoti, mutta ei kestänyt kymmentäkään vuotta, kun hän jo kiisi valoa nopeammin valovuosien päähän Maasta. Sieltä hän valokuvasi teleskooppikatseellaan Maan historian tapahtumia. Ihan samalla tavalla me näemme Maahan tulevasta kaukaisten tähtien valosta tähtien historiaa, joka on miljoonien vuosien takaista.

Eniten fyysikot tässä varmaan nyrpistävät nenäänsä Teräsmiehen nopeudelle; valon nopeus suurimpana mahdollisena nopeutena kun on nykyisen fysiikan kulmakiviä.


...mutta aikuinen Teräsmies rikkoi sen

Supersankarit matkustavat sujuvasti ajassa eteen- tai taaksepäin. He ovat  keksineet avaruuden madonreiät jo kauan ennen kuin tiedemiehet Stephen Hawking etunenässä rupesivat spekuloimaan aikamatkoista niiden avulla.

Historian kulkuun puuttuminen - esimerkiksi Teräsmies pelastamassa presidentti Lincolnia salamurhaajan luodilta - ei kuitenkaan ole sopusoinnussa suhteellisuusteorian kanssa, koska sen mukaan syyn ja seurauksen järjestys säilyy. Tulevaisuudesta ei voi palata menneisyyteen muuttamaan jo tapahtuneita asioita. Ne voivat tapahtua toisin enintään rinnakkaisessa maailmankaikkeudessa.

Säilymislait ovat fysiikan peruslakeja, joiden rikkomisessa ei myöskään ole lieventäviä asianhaaroja. 

Sähkövaraus, liikemäärä ja pyörimismäärä sekä massa ja energia säilyvät erilaisissa vuorovaikutuksissa, sanovat lait, mutta sekä supersankarit että -konnat rikkovat niitä yhtä kevytmielisesti kuin tavallinen kansalainen kävelee päin punaisia valoja.

Alkuvuosien Teräsmies vain hyppi talojen ylitse ja ravisteli roistot henkilöautoista, mutta myöhemmin hän pysäytti paljain käsin junan, sitten maahan syöksyvän meteoriitin ja lopulta kokonaisen pienoisplaneetan.

Onnekseen Teräsmies ei tiennyt liikemäärän säilymisen laista - muuten hän tuskin olisi yrittänyt omalla noin sadan kilon massallaan pysäyttää miljardien tonnien planeettaa. Se olisi suunnilleen yhtä epätoivoista kuin väkevänkään hyttysen yritys taklata jumbojetti radaltaan.


Planeetan kiepsauttaminen tuhoon tuomittu yritys

1970-luvulla tehdyssä ensimmäisessä Teräsmies-elokuvassa sankarimme kiertää huimaa vauhtia maapallon ympäri sen kiertosuuntaa vastaan. Tämän takia maapallon pyörimissuunta muuttuu ja samalla kääntyy ajan suunta. Teräsmies kykenee palaamaan ajassa taaksepäin ja pelastamaan maanjäristykseen kuolleen tyttöystävänsä, toimittaja Lois Lanen. Tähän kohtaukseen fyysikoilla olisi yhtä ja toista kommentoitavaa, mutta tarkastellaan sitä nyt vain pyörimismäärän säilymisen näkökulmasta.

Jotta Teräsmies voisi pysäyttää maapallon pyörimisen, koko maapallon pyörimismäärän olisi siirryttävä hänelle, koska toisiinsa vaikuttavien kappaleiden kokonaispyörimismäärän täytyy säilyä. Samalla tavalla kuin Kuun pyörimismäärä kasvaa, kun Maan pyöriminen hidastuu Kuun aiheuttaman vuorovesi-ilmiön vuoksi.

Pyörimismäärä on kehänopeuden, pyörimissäteen ja massan tulo; kasvattamalla mitä tahansa näistä pyörimismääräkin kasvaa.




Muurahaismies olisi kommunikaatiorajoitteinen


Muurahaismies (Ant-Man) on nimensä mukaisesti muurahaisen kokoinen, mutta toimii muuten kutakuinkin normaalikokoisen ihmisen lailla. Vaikka kutistuminen sujuisi ilman atomifysikaalisia ongelmia, pikkaraisen olisi vaikea kommunikoida normaalikokoisten ihmisten kanssa.

Äänihuulten tuottaman ja kehossa resonoimalla vahvistuvan äänen korkeus kasvaa, kun värähtelevä kohde pienenee. Me emme luultavasti kuulisi muurahaiskokoisen ihmisen ääntä, koska sen taajuus ylittäisi korvamme 20 000 hertsin rajan.

Korvan mekanismi perustuu resonanssiin. Koon pienetessä korva resonoisi vain korkeiden äänten kanssa. Kaksi kutistunutta henkilöä voisi siis vaivatta keskustella keskenään, mutta Muurahaismiehen olisi vaikeaa kuulla meidän puhettamme. Se olisi hänelle liian matalaa kuten meille norsujen jotkin äänet.
Näkökyky olisi toinen ongelma.

Muurahaisen kokoiseksi kutistuneen ihmisen silmän pupilli olisi läpimitaltaan noin 0,05 millimetriä. Valon kulkiessa näin pienen reiän lävitse diffraktioilmiö on jo niin merkittävä, että silmä ei kykene millään muodostamaan terävää kuvaa verkkokalvolle. Siksi hyönteisten silmä on rakenteeltaan kokonaan toisenlainen kuin isompien eläinten.

Pieni muurahaismies palelisi, koska hänen kehossaan olisi suhteellisesti enemmän haihduttavaa pintaa kuin meillä.

Lämpöhukan takia hänen olisi vähänkin viileämmällä säällä syötävä koko ajan. Termodynaamisista syistä juuri päästäisiä pienempiä tasalämpöisiä eläimiä ei voi olla, ja niidenkin on pidettävä itsensä lämpimänä syömällä jatkuvasti.

Mutta olisi pienentämisestä etuakin. Kun paino on suhteessa pituusmitan kuutioon ja lihasvoima suhteessa sen neliöön (eli lihasvoima suhteessa lihaksen poikkipinta-alaan), niin kutistettu yksilömme painaisi vain noin 0,1 grammaa mutta pystyisi nostamaan satakertaisesti oman painonsa eli noin 10 gramman esineen. Ihan kuten muurahainenkin tekee.




Röntgenkatseesta koituu pulmia

Teräsmiehen röntgenkatseen idea juontuu jo antiikin Kreikasta - joskin  sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituusalueelta. Jo Platon kehitteli teoriaa, että näkeminen perustuu silmistä lähteviin näkösäteisiin eikä suinkaan kohteesta silmään tulevaan valoon. Teoriansa avulla Platon päätteli, että koska kaukaisetkin tähdet näkyvät heti, kun yöllä aukaisee silmänsä, täytyy silmästä lähtevän näkösäteen nopeuden olla äärettömän suuri. Päteväkin logiikka voi johtaa vääriin päätelmiin, jos premissit ovat väärät.

Toisaalta ei ole mitenkään mahdotonta, että Teräsmiehen silmät toimisivat sekä röntgensäteiden lähettäjänä että vastaanottajana. Ainakin siten, että toinen silmä lähettää ja toinen ottaa vastaan. Stereonäkökyky menetetään, mutta ehkä tästä ei ole suurta haittaa. Enemmän fysikaalisia ongelmia on tiedossa, kun yritetään ratkaista, millaisia prosesseja tarvitaan röntgensäteiden emittoimiseen tai absorboimiseen tai miten niistä muodostetaan linssillä kuva, koska mitkään tunnetut aineet eivät taivuta röngensäteitä kulkusuunnastaan.

Teräsmies käyttää silmiään sekä mikroskooppina että kaukoputkena. Jos hänen silmissään on kummassakin vain yksi linssi, tällainen optisten toimintojen yhdistelmä on fysikaalisesti aika epäuskottava.

Teräsmies saa teleskooppikatseellaan yksityiskohtaisia näkymiä jopa valovuosien päässä sijaitsevilta planeetoilta. Kaukoputken erottelukyky kuitenkin riippuu sen valoa keräävän linssin koosta. Jotta Teräsmies näkisi edes Marsin pinnan yksityiskohtia, täytyisi hänen silmiensä olla paljon suuremmat kuin Hubblen teleskooppi.
Tietenkin voidaan periaatteessa ajatella, että Teräsmiehen teleskooppinäkö toimisi kuten skanneri. Teräsmies "skannaisi" lentämällä ison alueen, keräisi silmillään valoinformaatiota kaukaisesta kohteesta ja muodostaisi supertehokkailla aivoillaan siitä  suurennetun kuvan.


Pinkki muuttaa machonkin

Ainoa aine, joka voi vahingoittaa Teräsmiestä, on kryptoniitti. Se lienee myös maailman tunnetuin aine, jota ei ole olemassa. (Kryptoniittia ei pidä sekoittaa alkuaine kryptoniin, joka on jalokaasu.) Kryptoniitti ilmestyi sarjakuviin 1940-luvulla, kun Teräsmiehen voimat kasvoivat liian ylivoimaisiksi. Hyvään tarinaan tarvitaan aina jokin tasapainottava heikkous.

Kryptoniittia syntyi - tarinasta riippuen - joko Krypton-planeetan räjähtäessä tai Kryptonin tiedoiltaan ylivertaisten tiedemiesten valmistamana. Koska kryptoniitti läpäisee muut aineet paitsi lyijyn, siinä on päätelty olevan jotain radioaktiivista alkuainetta.




Näkymätön mies näkyy läpi


Näkymätön mies on ollut monien elokuvien ja sarjakuvien suosittu aihe. Elokuvissa suosittu varmaan siksikin, että pääosan esittäjälle ei tarvitse maksaa palkkioita.

Aiheen klassikko on H. G. Wellsin romaani Näkymätön mies vuodelta 1897. Siinä nuori tiedemies päättelee, että jos hän pystyy muuttamaan kehonsa taitekertoimen samaksi kuin ilman, hänestä tulee näkymätön. Näin käykin,  onnettomuudekseen tiedemies ei vain pysty enää tekemään itsestään näkyvää.

Itse asiassa näkymätön mies ei ole näkymätön vaan läpinäkyvä. Täysin pimeässä jokainen on näkymätön.

Mutta ei näkymätön mies voi olla täysin läpinäkyväkään, ellei hän ole itse sokea. Tästä huomautti jo 1913 venäläinen kirjailija Jakov I. Perelman (joka ei ole sukua matemaatikkojen nobelista, Fieldsin palkinnosta, kieltäytyneelle tiedemaailman kummajaiselle Grigori Perelmanille) mainiossa populaaritieteen klassikossa Hauskaa fysiikkaa. Näkeminen edellyttää, että osa valosta absorboituu silmään, joten silmien kohdan täytyy olla ympäristöään tummempi.

Yleisradion kuunnelmissa seikkaili 1980-luvulla fysiikan professori Murtovuo, joka selvitti rikoksia fysiikan tuntemuksensa avulla. Yhdessä jaksossa hän esti läpinäkyvän rikollisen puuhat työntämällä tämän Helsingin kauppatorin Kolera-altaaseen. Mies, jolla oli ilman taitekerroin, tuli vedessä ilmakuplan tavoin näkyväksi. Rikollisen Murtovuo oli havainnut juuri silmien aiheuttamasta tummasta kohdasta.













Timo Suvanto on vapaa tietokirjailija ja valokuvaaja.


Kahta lajia mahdotonta


Onko jokin sarjakuvien tapahtuma mahdollinen? Mieti, kumpaan seuraavista kategorioista se kuuluu:

- Tapahtumat ja ilmiöt, jotka ovat nykytieteelle vielä tuntemattomia mutta sopusoinnussa sen kanssa.
Tähän luokkaan kuuluvat myös laitteet, jotka ovat toistaiseksi - tai ehkä aina - vaikeita toteuttaa teknisesti mutta joiden toimintaperiaatteen fysiikka sallii.

- Ilmiöt, jotka sotivat jotain tunnettua fysiikan lakia vastaan.

Fysiikan kulmakiviä ovat ns. suuret säilymislait, joiden mukaan sähkövaraus, liikemäärä ja pyörimismäärä säilyvät erilaisissa vuorovaikutuksissa. Massa ja energia voivat muuttua toisikseen, mutta niiden yhteismäärä pysyy. Ikiliikkuja on mahdoton ja valon nopeus ylittämätön.


Salama juoksee päin fysiikkaa

Nopein maassa liikkuva sarjakuvahahmo, eräänlainen supersankareiden gepardi, on Salama, joka pystyy juoksemaan valon nopeudella.

Valon nopeus on lepomassaiselle oliolle saavuttamaton.

Jos höllätään hieman vauhtia ja sovitaan Salaman nopeuden olevan 99 prosenttia valon nopeudesta, maapallon kiertämiseen kuluu vain 0,13 sekuntia. Mutta tälläkään nopeudella Salama ei pysy maapallon pinnalla, vaan syöksyy ulos aurinkokunnasta. Hänen nopeutensa ylittää yli 500-kertaisesti sinkoutumiseen tarvittavan pakonopeuden.

Fysiikan lakien vartijoita hiertää myös Salaman suhtautuminen kitkaan. Juokseminen perustuu jalan ja alustan väliseen  kitkaaan. Valon nopeuden saavuttaminen hetkessä vaatii sellaisen kiihtyvyyden, että pitoa ei enää löydy vaan Salaman töppöset alkavat väistämättä sutia.

Jos Salama kaikesta huolimatta pääsisi vauhtiin, ilmakehän aiheuttama kitka kuumentaisi hänet hehkuvaksi kuin avaruudesta ilmakehään syöksyvän meteoriitin. Sarjakuvan tekijät olivat tietoisia ongelmasta ja selittivät, että Salama kykenee juoksemaan ilman ilmanvastusta, koska häntä ympäröi kitkan poistava aura.

Kitkatonta lentoa ilmakehässä ei ole koskaan havaittu. Silti se ei välttämättä riko (ei ainakaan törkeästi) tunnettuja fysiikan lakeja. Aineet näet voivat erittäin alhaisissa lämpötiloissa siirtyä suprajohtavaan tai  -juoksevaan tilaan, jolloin ne saattavat kokonaan menettää sähkövastuksensa tai sisäisen kitkansa.


Ei jäädytyssädettä, ei pimeää lamppua

Lohikäärmeet syöksivät kidastaan tulta, jolla ne yrittivät polttaa aikansa supersankarit, ritarit. Nykyaikana tulenlieskat ovat vaihtuneet silmistä lähteviin polttaviin säteisiin.

Jos energian tuotto silmässä vain on riittävän tehokasta, polttavissa säteissä ei ole mitään fysikaalisesti ristiriitaista. Säteiden fokusointikin voisi onnistua, etenkin jos supersankarin silmän takaosa olisi heijastava peili niin kuin kissalla ja linssin kaarevuus säädettävissä kuten ihmissilmässä normaalisti.

Jäädytyssäteet ovat hankalampia. Kylmyys kun on vähän kuin pimeys: ei  ole pimeyttä lähettävää lamppua (paitsi Pelle Pelottomalla) eikä kylmyyttä tuottavaa sädettä. Kappaletta voidaan jäähdyttää vain siten, että siitä otetaan lämpöä pois.

Jäädytyspuhallus käy kyllä päinsä. Superolento voisi toimia jääkaapin tai pakastimen kaltaisena jäähdytyskoneena. Se puhaltaisi hyvin kylmää, mieluiten nestemäistä ilmaa kohteensa päälle ja saisi tämän jäätymään. Itse se kuitenkin lämpenisi sitä enemmän, mitä kylmempää ilmaa sen keuhkoista tulisi.  Ehkä tässä piilee Teräsmiehen viitan salaisuus: se toimii jäähdytyselementtinä samaan tapaan kuin norsun korvat?

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018