Virgin Galacticin SpaceShipTwo-avaruuslentokoneessa on on tilaa neljälle matkustajalle. Kuva: MarsScientific.com/Virgin Galactic
Virgin Galacticin SpaceShipTwo-avaruuslentokoneessa on on tilaa neljälle matkustajalle. Kuva: MarsScientific.com/Virgin Galactic

Pian avaruuteen pääsevät upporikkaiden lisäksi varakkaat tavikset. Ellei rynni ihan ensimmäisten joukossa, 2010-luvulla lipun voi saada jo alle 100 000 eurolla.

Tähän mennessä avaruudessa käyneet turistit ovat lentäneet Kansainväliselle avaruusasemalle, jossa he ovat kiertäneet maapalloa muutamien päivien ajan. Kaikkiaan asemalla on vieraillut viisi ihmistä.

Kyseiset miljonäärit hankkivat matkansa Wienistä. Siellä näet pitää päämajaansa Space Adventures Ltd, joka puolestaan ostaa matkat venäläisiltä heidän asemakiintiöstään.

Hinta luonnollisesti karsii asiakkaita. Mutta mukaan eivät pääse kaikki rikkaatkaan, sillä nykyisillä avaruusaluksilla kulkeminen edellyttää erittäin hyvää terveyttä ja monen kuukauden harjoitteluohjelman läpäisemistä.

Tämän vuoden lopulla avaruusasemalle lentää tietokonepelimiljonääri Richard Garriot, joka on astronautti Owen Garriotin poika. Hän on jo aloittanut treenit Moskovasta koilliseen sijaitsevassa Tähtikaupungissa, kosmonauttien valmennuskeskuksessa.

Tutkimistakin opetellaan. Esimerkiksi iranilaissyntyinen Anousheh Ansari, joka vieraili asemalla 2006, teki tieteellisiä kokeita Euroopan avaruusjärjestölle.

Pikkurahalla saa piipahduksen

Avaruuslentokoneeseen sen sijaan huolitaan astronautteja raihnaisempaa porukkaa, eikä matkustajien tarvitse valmistautua pitkään.

Toisaalta lento kestää vain tunnista kahteen, avaruudessa siis vain piipahdetaan. Aikaa matkaan täytyy kuitenkin varata viikon verran. Sen kuluessa matkustajat perehdytetään matkan vaiheisiin. Viikko tarvitaan myös sään vuoksi: eihän kukaan halua poiketa avaruudessa pilvisenä päivänä.

Eurooppalaisen EADS Astrium -yhtiön tekeillä oleva avaruuslentokone nousee suihkumoottorein tavalliselta lentokentältä. Kun kone on 12 kilometrin korkeudessa, se käyttää 80 sekuntia rakettimoottoreita ja kipuaa 60 kilometriin. Sen jälkeen aluksen hitausmomentti pitää yllä liikettä ja kone nousee sadan kilometrin korkeuteen.

Avaruudessa, jonka alarajana pidetään juuri sataa kilometriä, ollaan kolme minuuttia. Sadan kilometrin korkeudesta erottuu noin neljännes maapalloa. Koneen lentäjä ohjailee alusta pienin rakettimoottorein niin, että kaikki neljä painottomuudessa leijailevaa matkustajaa näkevät haluamansa. Jos lähdit Helsingistä, ikkunoista siintävät kotikonnut.

Kovimmillaan kuin vuoristorataa

Pian painottomuuden keveys on pelkkä muisto. Koneen palatessa ilmakehään sen vauhti hidastuu niin, että vetovoiman kiihtyvyys kasvaa neljään g:hen ja turistit tuntevat painavansa neljä kertaa enemmän kuin Maan pinnalla.

Astriumin avaruuslentokoneen tuolit on kuitenkin suunniteltu sellaisiksi, että kiihtyvyydestä on pienin mahdollinen riesa matkustajalle. Riippukeinun tapaisissa istuimissa ollaan makuuasennossa aivan kuten astronautitkin alustensa nousu- ja laskuvaiheessa. Silloin sydän nimittäin selviää vähimmällä ja keho kestää kiihtyvyyttä paremmin. 

Astriumin tiedotuspäällikkö Rémi Roland vakuuttaa, että pahimmillaan avaruuslentokoneen kiihtyvyys tulee tuntumaan samalta kuin ajelu vuoristoradalla. Hidastumisen jälkeen matka sujuu jälleen kuin reittilento. Suihkumoottorit jyrräävät, ja kone laskeutuu aivan tavalliseen tapaan lentokentälle.

Matkalle jo lähivuosina

Astrium suunnittelee aloittavansa kaupalliset lennot 2013. Nyt se testaa omaa avaruuslentokonettaan tuulitunnelissa. Paljon on siis vielä tehtävä ennen ensimmäistä lentoa, ja tänä vuonna yhtiön olisi  haalittava kokoon miljardi euroa - muutoin hanke ei etene. 

Yhdysvaltalainen SpaceShipTwo (SS2), jonka Virgin Groupin perustaja Richard Barnson tilasi Scaled Composite -yhtiöltä, on pidemmällä. Sen piti aloittaa testilennot jo tänä vuonna.

Tavallaan SS2:ta on jo testattu, sillä se on SpaceShipOnen suurempi ja parannettu versio. Ykkönen oli ensimmäinen yksityinen miehitetty alus, joka käväisi avaruudessa ja liiteli onnistuneesti alas.

SS2:n edistys tyssäsi kuitenkin 2007 moottoritesteissä tapahtuneeseen räjähdykseen, joka tappoi kolme työntekijää. Onnettomuus lykkäsi vuodeksi 2009 aiottuja turistilentoja tuonnemmaksi, mutta ei välttämättä pitkälle.

Ehkä avaruuteen voi pian päästä 70 000 eurolla, jota yhdysvaltalaiset uumoilevat lippujen hinnaksi.

Hinta ei kuitenkaan ole SS2:n ja Astriumin ainoa ero. SS2-lennoille lähdetään New Mexicoon rakennettavalta avaruuslentoasemalta, ja lento on kaksivaiheinen.

SS2 irtautuu kuljetuskoneesta noin 15 kilometrin korkeudessa ja nousee sen jälkeen rakettimoottorein 140 kilometriin. Palatessa pitää sitten sietää seitsemän g:tä!

Lomalle avaruushotelliin

Mutta miksi tyytyä pelkkään piipahdukseen? Roland selittää, että ylemmäs meneminen vaatisi 30-kertaisen määrän ajoainetta. Liput kallistuisivat, ja koko kone olisi suunniteltava uudelleen. Avaruuslentokone ei esimerkiksi tarvitse kallista lämpösuojaa, kuten Maata kiertävältä radalta palaava sukkula.

Luopuvatko ihmiset sitten todella esimerkiksi kesämökistä muutaman minuutin elämyksen takia?  Ehkä eivät, mutta varakkaita näyttää riittävän, sillä SS2:n lennot on buukattu jo pitkälle tulevaisuuteen. Astriumin lennoilla ei ole vielä markkinoijaa.

Avaruudessa piipahtelu johtaa epäilemättä pian avaruushotelleihin, joissa pääsee nauttimaan pidempään luonnon koskemattomuudesta ja olemisen keveydestä.
Silloin avaruudessa on myös rakentajia, ateriapalveluiden pyörittäjiä, huoltomiehiä ja sairaanhoitajia. Eläkkeelle jäänyt tiedetoimittaja ei taida tienata kovin hyvin hotellin siistijänä, mutta pääsisinpä minäkin kokemaan kosmoksen kosketuksen.

Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2008

Lisää avaruusturismista:
www.astrium.eads.net/families/space-tourism/
www.spaceadventures.com/index.cfm

Artikkelia on muutettu 24.1.2017. Richard Carriotin ja Owen Carriotin sukunimi on korjattu Garriotiksi ja kuva ja matkojen taulukko lisätty.

Pitkiä matkoja rikkaille, elämyksiä varakkaille

Kuun ympäri; lähin etäisyys n. 100 km

Edellyttää pitkän treenausjakson ja hyvää terveyttä. Järjestää Space Adventures (SA). Hinta 69 miljoonaa euroa.

Maapallon ympäri Kansainvälisellä avaruusasemalla

Edellyttää pitkän treenausjakson ja hyvää terveyttä. Nykyiset hinnat noin 22–28 miljoonaa euroa

Piipahdus yli 100 kilometrin korkeuteen

Myynnissä tulevaisuuden matkat, joiden ajankohtaa ei ole ilmoitettu. SA:n hinta 70 000 euroa (sisältää peruutusvakuutuksen). SpaceShipTwo:n sata ensimmäistä matkaa 140 000 euroa; sen jälkeen noin 70 000 euroa. Muutaman päivän koulutus riittää. SpaceShipTwo:n koneessa kuusi matkustajaa ja kaksi pilottia.

Kaupalliset lennot alkavat 2013: matkojen markkinoija ei ole tiedossa. Tehdään Astriumin avaruuslentokoneilla. Hinta 150 000–200 000 euroa. Noin viikon kestävä matka huipentuu lentoon ja sisältää koulutuksen. Koneessa tilaa neljälle matkustajalle.

Vertailuhintoja

Painottomuuslennot lentokoneessa, noin 1 000 euroa.

Matka etelänavalle, noin 25 000–30 000 euroa.

Kesämökki Suomesta, koko maan keskihinta noin 100 000 euroa, Uudellamaalla rantakaava-alueella keskihinta 245 000 euroa.

 

Mitä eroa sukkulalla ja avaruuslentokoneella

* Sukkula laukaistaan avaruuteen kuin raketti. Se tarvitsee suuren ulkopuolisen ajoainetankin ja kaksi kiinteää polttoainetta käyttävää kantorakettia, sillä se matkaa noin 300 kilometrin korkeuteen.
Maan ulkopuolella sukkula toimii kuin avaruusalus, mutta palatessaan maanpinnalle se laskeutuu kuin lentokone.
* Astriumin avaruuslentokone on periaatteessa kuin suihkukone. Siihen on vain lisätty rakettimoottorit, joita käytetään hetken verran. Ulkoisia ajoainetankkeja ja kantoraketteja ei tarvita, koska matka yltää vain runsaaseen sataan kilometriin. Kone nousee ja laskeutuu kuin muutkin lentokoneet ja käyttää aivan tavallista lentokenttää.
* SS2 nousee ylös juuri tähän tarkoitukseen suunnitellun WhiteKnightTwo-kantoaluksen mukana ja tarvitsee erityisen lähtöaseman. Alas se tulee liitäen ja laskeutuu lentokoneen lailla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018