Elämyslennot avaruuteen ovat jälleen yhden askelen lähempänä.
Yhdysvalloissa New Mexicossa tökättiin juhannusaattona lapiot autiomaan hiekkaan ja käynnistettiin maailman ensimmäisen kaupallisen avaruuslentoaseman rakennustyöt. Käydään visiitillä.


Yhdysvalloissa New Mexicossa tökättiin juhannusaattona lapiot autiomaan hiekkaan ja käynnistettiin maailman ensimmäisen kaupallisen avaruuslentoaseman rakennustyöt. Käydään visiitillä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009


Avaruuskipinän saaneet raketti-insinöörit alkoivat vakavissaan visioida avaruusturismia 1990-luvun alussa. Vielä tuolloin kaavailuja pidettiin tieteiskuvitelmina, jotka sopivat paremmin scifi-kirjailijoille kuin järkeville tutkijoille.

2000-luvun puolimaissa alkoi tapahtua. Kymmenen miljoonan X-Price-palkintoa jahdannut siviilialus tavoitti avaruuden rajan, maagisen sa¬dan kilometrin korkeuden, palasi turvallisesti takaisin ja näin rikkoi illuusion yksityisten avaruuslentojen mahdottomuudesta. Pian innovaatioyritys ja riskisijoittaja toisensa perään ilmoittautui kilpailemaan kunniasta tehdä historiaa ja aloittaa kokonaan uudenlainen avaruusaikakausi.

Nyt näyttää siltä, että brittimiljardööri Richard Bransonin Virgin Galactic vetää kisassa pisimmän korren. Jos 19. kesäkuuta käyntiin polkaistu Spaceport American rakennustyö etenee aikataulussaan, taviksia alkaa käydä avaruuden kynnyksen tuolla puolen vuonna 2011.


Ovatko he turonautteja?

Tähän asti Maan piirin ulkopuolelle on siviileistä ollut asiaa vain uppo¬rikkailla, jotka ovat olleet valmiit käymään läpi kuukausien harjoitus¬rääkin ja maksamaan 15 miljoonaa euroa ja enemmänkin vierailusta Kansainvälisellä avaruusasemalla. Heitä on nyt kuusi.

Nämä miljonäärit eivät pidä itseään avaruusturisteina, pikemmin bisnesmatkailijoina, sillä he tekivät ISS:llä oleskellessaan tieteellisiä kokeitakin joko omien yritystensä nimissä tai muiden tilauksesta. Nasa kutsuu heitä avaruuslennon osanottajiksi vetääkseen selvän rajan amatöörien ja ammattilaisten välille.

Niinpä maailmalla haetaan nimeä tuleville avaruusturisteille. Vahvoilla tuntuu olevan englannin kielen turist-sanasta muotoiltu touronaut. Sitä ehdottaa muun muassa vaikutusvaltainen Oxford Dictionary.


Monen toimen satama

Mediassa Spaceport Americaa on esitelty nimenomaan elämyslupaus¬ten lunastajana, mutta sitä ei profiloida pelkäksi turistiasemaksi. New Mexicon avaruusviranomaiset halua¬vat mukaan tekniikan ja tieteen toimijoita.

Laajalta asema-alueelta mahtuu laukaisemaan uuden polven kevyitä, toistuvasti käytettäviä raketteja. Tulevaisuudessa ne kuskaavat tutkimus- ja viestintäsatelliitteja taivaalle ja tavarakuormia Kansainväliselle avaruusasemalle paljon halvemmalla kuin valtiollisten avaruuskeskusten järeä välineistö.

Jos yläilmoissa kiitävät, moninkertaiseen äänennopeuteen yltävät lentokoneet joskus toteutuvat, nekin pääsevät ilmaan Americasta. Ilmastonmuutos on hillinnyt kehitysprojekteja, mutta kuka tietää.

Tiede ja ilmailutekniikan tulevaisuus kiinnostavat myös Virgin Galacticia. Se on jo tehnyt näyttei¬denkeruusopimuksen Yhdysvaltain valtameri- ja ilmakehähallinnon Noaan¬ kanssa, ja yliäänikoneet sopisivat sen bisnesrepertoaariin paremmin kuin hyvin. Yli 360 yritystä käsittävä Virgin Group on ytimeltään nimenomaan ilmailuyritys, johon kuuluu lukuisia lentoyhtiöitä. 


KUVAT

Terminaali henkii  tehtäväänsä

Avaruusseikkailut starttaavat jännityksensekaisiin tunnelmiin sopivista puitteista. Spaceport America tuo mieleen tähtilaivan, jolla voi kuvitella kiitävänsä vaikka galaksista toiseen. Designereiden keskuudessa rakennuksen tulevaisuutta henkivää arkkitehtuuria on jo ehditty verrata Trans World Airlinesin terminaaliin, jonka Eero Saarinen suunnitteli J. F. Kennedyn lentoasemalle New Yorkiin 1950-luvulla. Sen silloin uniikkia, lintumaista muotoa kiitettiin dynaamiseksi, dramaattiseksi ja matkustamisen kiihkoa kuvastavaksi.


Kuin kumpu autiomaassa

Spaceport America rakennetaan ympäristöä säästäen paikallisista materiaaleista, paikallisin tekniikoin ja osittain maan sisään. Näin rakennus nousee korkeimmillaan vain 18 metriin eikä räikeästi riko matalaa autiomaanäkymää. Maisemointi maksaa, mutta toisaalta siitä on etua: se suojaa asemaa kesän kuumuudelta ja talven viileydeltä.


Spaceport America pähkinänkuoressa

Rakennuttaja:
New Mexicon osavaltio.
Pääsuunnittelu:
Foster + Partners, Britannia. Tunnetaan innovatiivisesta arkkitehtuurista. Suunnitteli mm. Arabiemiraatteihin nousevan hiilipäästöttömän Masdarin (ks. Tervetuloa eko¬mekkaan, Tiede 8/2008, s. 46-47,
tai tiede.fi/arkisto).
Kustannusarvio:
Terminaali 22 miljoonaa euroa, koko asema-alue 160 miljoonaa euroa.
Pinta-ala:
Maa-alue 72 km2, asema-alue
6,2 km2, terminaali 10 200 m2.
Terminaalin toiminnot:
Länsipäädyssä sisääntulo,
hallinto- ja tukitoiminnot.
Keskellä operatiiviset toiminnot, lentokonehalli.
Itäpäädyssä lennonjohto, lähtö­aula, näköalaterassi, matkustajien
harjoitus- ja pukeutumistilat,
ravintolapalvelut.
Päävuokralainen:
Virgin Galactic, avaruuslennot.
Muita yrityksiä:
Armadillo Aerospace, raketit,
painottomuuslennot
Lockheed Martin, laukaisut
Rocket Racing, rakettikilpailut
Scaled Composites, kanto¬-
alukset, raketit
Starchaser Industries, raketit
UP Aerospace, laukaisut.


Vihreys kunniassa

Avaruussataman suunnittelijat ovat vihreän arkkitehtuurin pioneereja, joten on luonnollista, että ekologiset ratkaisut ovat arvossaan. America hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä auringosta maalämpöön ja autiomaan tuuliin. Ekotekniikat minimoivat sähkönkulutuksen ja laskevat lämmitys- ja ilmas¬tointikustannuksia 50-70 prosenttia.


Kattoa täplittävät lukuisat ikkunat vähentävät valaistuksen tarvetta.


Keskelle kattoa tulevat aurinkokennot sähkön tuotantoon ja -keräimet lämmön talteenottoon.


Maalämmityksen keräysputkistot kaivetaan "peräsimiin"sisääntulon molemmin puolin.
Maahan tulevat myös ilmalämpöpumput, jotka kesällä jäähdyttävät ja talvella lämmittävät sisään johdettavan raittiin ilman.


Lämmönvaraaja, joka varastoi maasta,
auringosta ja autiomaan tuulista kertyvän energian, sijoitetaan "peräsinten" kantaan.


Lattioihin asennetaan säteilylämmitys ja -jäähdytys, joka mahdollistaa tilojen tarpeenmukaisen lämpötilan.


Sisään halki Historian

Uuden avaruusaikakauden kynnyksellä katsotaan hetki taaksepäin. Terminaalin sisäänkäynti toimii näyttelytilana, jossa esitellään niin alueen alkuperäisasukkaiden kulttuuria ja vaiheita kuin avaruustutkimuksen historiaa.


Näkymät kaikille näyttämöille

Sisätiloissa korostuu avaruus ja avoimuus. Vierailijat voivat nähdä konehallissa seisovat avaruuslentokoneet ja lentohenkilökunnan työssään. Lentojen lähdöt ja paluut seurataan suoraan kiitoradalle avautuvalta näköalaterassilta.


Kuninkaantien kupeessa

Spaceport America sijaitsee New Mexicon autiomaassa Uphamissa aivan historiallisen Camino Realin, Kuninkaantien, tuntumassa. Tätä tietä espanjalaiset konkistadorit saapuivat Meksikosta valloittamaan kruunulle lisää Uutta Espanjaa ja käännyttämään intiaaneja kristinuskoon. Noilta 400 vuoden takaisilta ajoilta on peräisin tasangon espanjankielinen nimi Jornada del Muerto, Kuolemanmatka. Taivalta kertyi vain 200 kilometriä, mutta härkävankkureilla vedettömän ja lentohiekkaisen apassimaan ylittäminen oli riski. Tuhansia menehtyi.


300 varannut, 85 000 kiinnostunut

Maailma elää taantumaa, mutta elämyksillä on kysyntää - vaikka avaruuslento maksaa ainakin ensi alkuun noin 140 000 euroa. Tällä innolla Virgin Galactic päässee tavoitteeseensa: 500 turistia ensimmäisenä toimintavuonna, 50 000 kymmenen vuoden kuluessa.

Onkohan kiinnostusta siivittänyt lennon "vihreys"¬? Kun rakettimoottorit käyvät vain hetken, hiilipäästöt matkustajaa kohti jäävät 40 prosenttiin New Yorkin-Lontoon-lennon päästöistä.


Ritari vie ylös, raketti avaruuteen

Virgin Galacticin rakenteilla olevaan, yli 200 miljoonaa euroa maksavaan avaruuslaivuee¬seen tulee kolme WhiteKnight-kantoalusta ja viisi Space¬-
Ship-rakettikonetta. Elämysmatkaan tarvitaan
kumpaakin mallia.


WhiteKnight kantaa raketin tavanomaisten ilmailukorkeuksien yläpuolelle 15 000 kilometriin.


SpaceShip irtoaa ja syöksyy rakettimoottoreillaan avaruuteen neljässä minuutissa.


110 kilometrissä Space¬Ship vaihtaa vapaaseen pudotukseen, ja matkustajat leijuvat painottomuudessa maapalloa katselemassa noin kuuden minuutin ajan.


SpaceShip siirtyy liitolentoon ja leijailee takaisin Americaan. Kotimatka kestää puoli tuntia, koko seikkailu noin kaksi.


SpaceShip-rakettiin mahtuu kerrallaan kuusi kyytiläistä. Lipun hintaan sisältyvät myös lääkärintarkastukset ja kolmen päivän koulutus g-voimaharjoituksineen. 


Hyvät kelit, osaavaa porukkaa

Spaceport American perustamisen New Mexicoon ratkaisi kolme seikkaa: sijainti, sijainti ja sijainti.

Autiomaassa 1 400 metrin korkeu¬dessa aurinko paistaa 350 päivää vuodessa. Säät eivät pääse sotkemaan lentoaikatauluja samaan tapaan kuin vaikkapa sukkuloiden kotikeskuksessa Floridassa.

Alueella on pitkät avaruusperinteet ja paljon haitek-osaamista. Täällä tehtiin Yhdysvaltain ensimmäiset rakettikokeet ja käynnistettiin maan avaruusohjelma, ja Nasa on ollut paikalla perustamisestaan alkaen eli 51 vuotta. Lähistöllä sijaitsevat myös kuulut Los Alamosin ja
Sandian laboratoriot.

Vanhalla testausalueella siviili-ilmailu ei häiritse ilmatilaa ja maa-alaa on yllin kyllin, 72 neliökilometriä. Tänne mahtuvat niin rakettien laukaisujärjestelmät kuin kolme kilometriä pitkä kiitotie isoille kantoaluksille.


Kohta melkein meiltä

Visionääri Richard Branson tuo elämyslennot myös Eurooppaan.
Täältä avaruuteen pitäisi päästä 2012 aivan naapurista, Kiirunasta, missä Ruotsilla on ollut raketti- ja satelliittiasema jo 40 vuotta.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25784
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.