Harva funktionaalinen elintarvike tarjoaa todellista hyötyä. Kuluttajalta vaaditaan tarkkuutta terveysväitteiden viidakossa.


TEKSTI:Jukka Ruukki

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Harva funktionaalinen elintarvike tarjoaa todellista hyötyä.
Kuluttajalta vaaditaan tarkkuutta terveysväitteiden viidakossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä

7/2002




Kaupan kylmätiski ei ole kuin ennen. Tavallisen litran piimäpurkin tonkiminen hyllystä käy työstä. Rasvattomien ja vähälaktoosisten vaihtoehtojen rivistöä täydentää tölkki poikineen. Joihinkin on lisätty elimistön konnia kurittavia pelastajabakteereja. Uutuus lupaa hallita kolesterolia.

  nopeasti. Oulun läänin lääninhallitus vertaili viime keväänä terveysvaikutteisten ja vastaavien tavallisten elintarvikkeiden hintoja. Tarkastelussa oli mukana 70 terveysvaikutteista tai sellaiseksi miellettyä tuotetta. Kun sama vertailu tehtiin kaksi vuotta sitten, terveysruokia löytyi vain 30.

Kaikki ei ole kuitenkaan sitä miltä näyttää. - Iso osa tuotteista, joiden väitetään olevan terveysvaikutteisia, ei ole sellaisia, paukauttaa johtaja Laura Jalkanen. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskusta luotsaava Jalkanen esitelmöi aiheesta kesäkuussa Turussa.



Lain puute pulmana

Harhautetaanko kuluttajaa? - Nyt on kriittisen kuluttajan markkinat, Jalkanen muotoilee. Hänen mukaansa villi tilanne johtuu pitkälti siitä, ettei laki tunne terveysvaikutteisia elintarvikkeita. - Suomessa ja Euroopan unionissa ei ole virallisesti määritelty, millaisia elintarvikkeita voidaan kutsua funktionaalisiksi eli terveysvaikutteisiksi, hän kertoo.

Unionin lainsäädäntö etenee tahmeasti, eikä säädöksiä ole todennäköisesti luvassa muutamaan vuoteen. Asiaan kytkeytyy terveysväitteitä koskeva lainsäädäntö, joka jakaa mielipiteitä eri maissa.

Euroopan unionin eturivin tiedemiehet, viranomaiset ja teollisuuden tutkijat ovat kuitenkin sopineet pelisäännöistä, joilla erotetaan terveysvaikutteinen ja "vain" terveellinen tuote toisistaan.

Terveysvaikutteinen elintarvike on päivittäin nautittavaa ruokaa, joka vaikuttaa myönteisesti yhteen tai useampaan elimistön toimintaan, Laura Jalkanen sanoo. - Se ei saa olla pilleri, kapseli tai puriste, hän muistuttaa.




Mikä terveysvaikutteinen?

Terveysvaikutteinen eli funktio-naalinen elintarvike

• on osa päivittäistä ruokaa, ei pilleri tai puriste

• edistää tai ylläpitää hyvinvointia tai vähentää sairauden riskiä

• on todettu tehoavaksi useassa puolueettomassa kliinisessä tutkimuksessa

• turvallisuus varmistettu


Rottakoe ei riitä näytöksi 

Todisteeksi ei kelpaa rottakoe. EU:n ja ILSI-tutkimuslaitoksen räätälöimät pelisäännöt edellyttävät, että terveysvaikutus, esimerkiksi kolesterolin tai verenpaineen lasku, on osoitettu asianmukaisin menetelmin riippumattomissa kliinisissä tutkimuksissa. Tulosten pitää olla sekä tilastollisesti että terveydellisesti merkitseviä. Myös tuotteen turvallisuus on varmistettava.

- Elintarvikkeen valmistajalla on oltava selkeä tieteellinen näyttö terveyshyödyistä, sanoo ylitarkastaja Taina Rautio Elintarvikevirastosta, joka valvoo terveysruoan markkinointia. - Näyttö arvioidaan aina tapauksittain, hän korostaa.

Kun selusta on turvattu, tuotetta voidaan markkinoida väittämillä. Suomen elintarvikelain kuudes pykälä sallii viittaukset terveyteen, mutta ei sairauteen. - Ei saa väittää, että tuote ehkäisee, hoitaa tai parantaa sairauksia, Rautio alleviivaa. - Tuote voi kuitenkin olla hyväksi sydämelle tai vähentää sairauden, kuten hammaskarieksen, riskiä, hän luettelee.

Laajat lupaukset edellyttävät tuotekohtaisia tutkimuksia - ellei kyse ole oppikirjatietoon perustuvasta väitteestä (kuten: runsas kuitu edistää suolen toimintaa) - jolloin lisänäyttöä ei tarvita. Vaateet on kirjattu terveysväitteiden valvontaoppaaseen, joka ilmestyi viime kesänä pitkän kädenväännön jälkeen.

Hyväksyntä puuttuu

Ruotsissa terveysväitteiden käyttö vaatii tuotekohtaisia tutkimuksia ja ennakkohyväksyntää. Menettelystä on yhteisymmärrys teollisuuden ja viranomaisten kesken. Suomesta vastaava systeemi puuttuu.

Elintarvikeviraston haluttomuuden taustalla on lainsäädännön puute. Teollisuus taas on alusta lähtien liputtanut virallisen arvioinnin puolesta. - Pyrimme yhä siihen, että elintarvikeviranomaiset olisivat mukana hyväksymässä terveysvaikutteisina markkinoitavia tuotteita, kertoo johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta.

  Heiskanen harmittelee. Pakkauksessa oleva erityismerkki saattaisi tarjota kilpailuetua.

Osa selvää hämäystä

Sopimukseton tila on innostanut yritteliäimmät kokeilemaan pelikentän rajoja. Elintarvikevirasto on puuttunut räikeimpiin ylilyönteihin. Joitakin valmistajia on kehotettu poistamaan mainonnastaan ja myyntipakkauksistaan väitteitä, joiden tutkimustausta on ollut liian heppoinen.

Pahimmat vedätykset huomaa jo valistunut kuluttaja, jolla on perustiedot ravitsemuksesta. Esimerkiksi kalaöljyllä höystetyt juomat ovat "sydänystävällisiä" ainoastaan mainosnikkareiden korvien välissä. Öljyillä luvataan kolesterolin hallintaa, vaikka vaikutus on jopa päinvastainen. Suuret annokset saattavat lisätä haitallista LDL-kolesterolia.

Hämäyksenä voi pitää myös laktoositonta suklaata. - Suklaa ei voi olla funktionaalinen, sanoo tutkimusprofessori Antti Aro Kansanterveyslaitoksesta. - Sama koskee kuitupitoisia kaurakeksejä. - Kummankaan kulutus ei yllä koskaan niin suureksi, että syödyillä annoksilla olisi merkitystä terveydelle.

Tunnetuissakin pulmia

Markkinoilla on kuitenkin useita kotimaisia elintarvikkeita, joita voidaan asiantuntijoiden mukaan pitää terveysvaikutteisina. Esimerkiksi maitohappobakteereita sisältävistä Gefilus-tuotteista, kasvisterolimargariineista Benecolista ja Becel pro.activista ja Leafin täysksylitolipurukumeista on paljon tutkimustietoa, mutta nekään eivät ole aivan pulmattomia.

Esimerkiksi Valion Gefilus-tuotteet lupaavat suoliston kokonaisvaltaista hyvinvointia, vaikka niiden on toistaiseksi osoitettu auttavan lähinnä pikkulasten rotavirus- ja antibioottiripulissa.

- Terveysvaikutuksesta ei sopisi puhua, jos ei samalla kerrota, mitä se tarkoittaa ja kuka siitä hyötyy, sanoo Kuopion yliopiston rehtori, kliinisen ravitsemustieteen professori Matti Uusitupa. - Jos kerrottaisiin reilusti, että maitohappobakteeripiimä tai -jukurtti auttaa parantamaan lapsen ripulin, aikuinen voisi arvioida, onko tuotteesta iloa hänelle, Uusitupa sanoo.

  rasvahappokoostumus.

Täysksylitolipurukumin teho lasten hampaiden suojana ei sekään ole mutkaton. Voi kysyä, onko kaksi purukumityynyä neljästi päivässä tavanomainen annos. Yksi terveysvaikutteisuuden mittari on se, että hyöty irtoaa normaaleilla annoksilla osana päivittäistä ruokaa. Ahkera pureskelu saattaa aiheuttaa ilmavaivoja ja ripulia.

Raati arvioi harvoin

Antti Aron mukaan ksylitolipurukumi on kuitenkin hyvä esimerkki tuotteesta, jonka funktionaalisuus on pantu rohkeasti testiin. - Suomessa on vain kaksi tuotetta, Leafin täysksylitolipurukumi ja -pastilli, joiden funktionaalisuus on arvioitu, kertoo Aro, joka johtaa puhetta lausunnon antaneessa Elintarvikkeiden tutkimussäätiön neuvostossa. Kuusijäseninen raati ei ole virallinen elin vaan elintarvikealan koolle kutsuma riippumaton asiantuntijaraati. Se arvioi pyynnöstä ja luottamuksellisesti tuotteista saadun tutkimusnäytön.

Professorisekstetti on tarjonnut apuaan jo neljä vuotta, mutta hakemuksia on kertynyt nihkeästi, vain kymmenkunta. Samaan aikaan kauppojen hyllyille on ilmestynyt moninkertainen määrä terveysimagolla ratsastavia ruokia. Mikseivät puolueettoman raadin myöntämät puhtaat paperit kiinnosta?

- Joko käytäntö on koettu hankalaksi tai sitten on tajuttu itsekin, etteivät eväät riitä alkuunkaan.


Moni yritys on mennyt mieluummin siitä, missä on aita matalin, tutkimusprofessori Aro kokee.

Elintarviketeollisuusliiton Seppo Heiskanen, joka on toiminut professorineuvoston sihteerinä, tunnustaa yritysten epäluulon. - Professorineuvostolla on tiukan puodin maine.

Edes alan johtotähdet, Valio ja Raisio, joiden tuotteilla on takanaan pisin tutkimushistoria, eivät ole turvanneet neuvostoon.

- Epävirallisen professorineuvoston monisivuisesta lausunnosta ei ole meille käytännön hyötyä esimerkiksi markkinoinnissa, toteaa Valion tuotekehitysjohtaja Annika Mäyrä-Mäkinen. Suomen suurin elintarvikealan konserni luottaa omiin yhteistyökumppaneihinsa.

- Meillä on asiantuntijoina maan johtavia lääkäritutkijoita, Mäyrä-Mäkinen kuittaa.

Tekijä on jäävi

Professorineuvostossa ollaan toista mieltä. - Tieteen perusluonteeseen kuuluu, että aikaansaannokset asetetaan muiden punnittaviksi, sanoo professorineuvoston jäsen ja Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Seppo Salminen. - Vaikka tulokset ovat kuinka hyviä tahansa, tekijät ovat jäävejä arvioimaan omia töitään.

Maitohappobakteereja tutkivan Salmisen mukaan professorineuvoston terveysvaikutteisuudelle asettamat vaatimukset eivät ole kauhean kovat. - Kaksi julkaistua kliinistä tutkimusta ei ole liikaa pyydetty, kun verrataan, millaista näyttöä vaaditaan esimerkiksi lääkkeeltä.

Salminen näkisi mielellään, että tulosten takana olisi useamman riippumattoman ryhmän panos. Jos näyttö perustuu vain yrityksen omassa laboratoriossa ja omilla työntekijöillä tehtyihin mittauksiin, se ei kerro kestävästä tieteellisestä tutkimuskäytännöstä. - Kun haikaillaan maailmanmarkkinoille, terveysvaikutus pitäisi osoittaa myös eri väestöissä, koska ruokavaliot voivat poiketa merkittävästi toisistaan.




Täydennetty on eri juttu

Täydennetyt elintarvikkeet ovat vitamiineilla ja kivennäisaineilla te-rästettyjä mehuja, makeisia tai leipiä, kuten kalsiumleipä. Ne eivät ole terveysvaikutteisia, vaikka joi-takin sellaisina kaupitellaan.


Liian varhain myyntiin

Reilun pelin henkeen kuuluu, että terveysvaikutuksesta on selkeä näyttö ennen kuin tuote tuodaan kaupan hyllylle. Muuten luodaan vääriä mielikuvia, jotka jäävät elämään.

- Kunnon tutkimusnäytön pitäisi olla kunnia-asia yrityksille, professori Matti Uusitupa katsoo.

  Siinä menee helposti maine, jos tuote ei vastaa kuluttajalle


annettuja lupauksia.

Uusitupa poimii esimerkiksi Valion Evolus-maitojuoman, joka tuotiin markkinoille marraskuussa 2000, vaikka sen tehosta ei ollut vielä julkaistu yhtään ihmistutkimusta. Evoluksen bioaktiivisten peptidien luvattiin alentavan verenpainetta, mutta Elintarvikeviraston puututtua asiaan mainoslauseeksi vakiintui verenpaineen hallinta.

  Tuntuu kohtuuttomalta, että meidän pitäisi lykätä myyntiä ja markkinointia lehden ilmestymisen takia.

Valion pilottitutkimus julkaistiin viime keväänä - kiistanalaisin päätelmin - saksalaisessa meijerialan lehdessä. Yrityksen toinen hoitotutkimus ja tänä vuonna tekemä pitkäaikaistutkimus on lähetetty tarjolle kansainvälisiin julkaisusarjoihin. Jälkimmäinen sai hiljattain julkaisuluvan.

Lisänäyttöä haetaan

Valio on esitellyt tuloksiaan muun muassa internetissä. Pilottitutkimuksessa koesarjan viimeinen viikko sai aikaan Evolusta nauttineille suuremman verenpaineen laskun kuin verrokeille.

Toisessa hoitotutkimuksessa maitojuoma tuotti terveysvaikutuksen vasta, kun tutkimusasetelmaa muutettiin. Tieteen sääntöjen mukaan tulokset pitäisi analysoida ja raportoida alkuperäisen tutkimusasetelman mukaan.

  Minusta rasvaton piimä näyttää julkaisujen perusteella yhtä tehokkaalta kuin Evolus-juoma, tutkimusprofessori Antti Aro summaa. - Näyttö on mielestäni yhä tulkinnanvarainen, professori Matti Uusitupa katsoo.

Bioaktiivisia peptidejä on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Eläinkokeissa Evoluksen verenpainevaikutus on selvä. Samantyyppisen japanilaisen peptidituotteen teho on osoitettu hoitokokeessa. - Meillä on useita jatkotutkimuksia käynnissä, Mäyrä-Mäkinen tähdentää.




Kuka ostaa?

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden suurin käyttäjäryhmä ovat 33-55-vuotiaat hyvin koulutetut naiset. He syövät yleensä muutenkin kaikin puolin terveellisesti.


Yhdistelmät pulmallisia

Viime vuonna Valion ja Raision yhteistyösopimus toi kauppoihin Evolus Benecol -jukurtit, joihin on lisätty Raision sitostanolia.

Tuotteesta on julkaistu yksi tutkimus, jossa kolesteroli laski 10 prosenttia. Eikö uutuuden lanseeraus edellyttäisi tukevampaa tutkimusnäyttöä? - Tällainen vaatimus estäisi tuoteperheen rakentamisen, koska jokaisen uuden valmisteen perinpohjainen tutkiminen on taloudellisesti ylivoimainen tehtävä, selvittää tuoteke-


hitysjohtaja Annika Mäyrä-Mäkinen.




Myynti myötätuulessa, tähtäin maailmalla

Terveysvaikutteisten tuotteiden osuus Suomen elintarvikekaupasta on pieni, noin prosentin siivu 50 miljardin euron kokonaismyynnistä. Kulutus kasvaa kuitenkin noin 15 prosentin vuosivauhtia, nopeammin kuin muualla Euroo-passa.

Eräissä tuoteryhmissä funktionaaliset valmis-teet ovat jo saavuttaneet merkittävän markkina-aseman. Ksylitolipurkan osuus purukumien myynnistä on yli 90 prosenttia, ja enemmän kuin joka toinen myyty piimäpurkki on terveys-vaikutteinen.

Tätä nykyä menekkiään kasvattavat nopeimmin kolesterolia alentavat levitteet ja probiootti-juomat ja -jukurtit. Muuten elintarvikealan kasvu on vähäistä. Terveystuotteet syövätkin mark-kinoita perusruoalta, joka ei Suomessa elätä. Siitä pitävät huolen tiukka hintakilpailu ja viisi miljoonaa vähään tyytyvää kuluttajaa.

Yritykset hakevat uusista innovaatioista lisäpotkua kompastelevan kannattavuuden pa-rantamiseksi. - Valmistajat luottavat siihen, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan lisähintaa terveyttä edistävästä tuotteesta, kertoo johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta.

Patenttisuoja auttaa ruokakeksintöjen muut-tamista rahaksi.

- Yritys voi rakentaa innovaation ympärille tuoteperheen, jollaista ei ole kilpailijoilla, Heis-kanen sanoo.

Usko heijastuu investointeina. Neljännes Suomen elintarvikealan 50 miljoonan euron tutkimus- ja kehitysvaroista käytetään funktio-naalisiin elintarvikkeisiin. Valtiollinen Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus on yksi suurim-mista rahoittajista. Suomi on Japanin ohella terveysvaikutteisten tuotteiden kehityksen kär-kimaita, ja yritysten tähtäin on kansai-nvälisillä markkinoilla.


Hän tukeutuu Elintarvikeviraston valvontaoppaaseen. Sen mukaan yhdellä tuotteella saatua näyttöä voidaan hyödyntää muissa tietyin ehdoin. Esimerkiksi uuden yhdistelmän ainesosat, kuten kasvisteroli ja peptidit, eivät saa vaikuttaa toisiinsa epäedullisesti eikä valmistustapa heikentää vaikuttavan aineen ominaisuuksia tai hyödynnettävyyttä, esimerkiksi imeytymistä.

Entä mikä on tulos, kun tehoainetta ujutetaan esimerkiksi nakkimakkaroihin? Atria on lisännyt Raision Benecolista tuttua sitostanoliesteriä lihatuotteisiin ja eineksiin.

- Tästä ei ole julkaistuja tutkimuksia, mutta epäilisin, että sianrasvan ja sitostanolin yhteisvaikutus jää vähäiseksi, Antti Aro arvioi.

Mainoksissa nakin popsijolle lupailtiin suojaa sydäntaudeilta, vaikka edes vaikutusta kolesteroliin ei ole osoitettu. Sittemmin väitteitä siistittiin, kun elintarvikevirasto tarttui asiaan.

- Funktionaaliseksi voi sanoa vain sitä tuotetta, joka on sellaiseksi todettu, Matti Uusitupa painottaa. - Pelkän raaka-aineen perusteella ei pitäisi esittää väitteitä kokonaisesta tuoteperheestä.

Yhdellä vaikea vaikuttaa

- Elintarviketeollisuuden pitäisi luopua humpuukipolusta, ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ymmärtää, että vain pitkäjänteinen tieteellinen työ kannattaa, puuskahtaa puolestaan lääketieteen tohtori Sari Mäkelä Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. Hän tutkii ryhmineen kasviestrogeenien vaikutuksia hormonaalisiin syöpiin.

Mäkelän mukaan pätevää tietoa ei saa nopeasti ja halvalla. Funktionaalisen elintarvikkeen kehitystyö voi kestää 5-10 vuotta ja vaatia miljoonainvestointeja. - Se on usealle yritykselle ilmeisesti liikaa.

Antti Aron mukaan elintarvikevalmistajien kannattaisi pitää jalat tiukasti maassa, sillä on entistä vaikeampi osoittaa, että yksittäinen elintarvike kohentaa terveyttä.

- Ruokaa pitää syödä merkittäviä määriä, ennen kuin sillä on vaikutusta.

- Kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset tuotteet, vahvistaa Matti Uusitupa. Hänen mielestään terveysvaikutteiset elintarvikkeet pitäisi suunnata ensisijaisesti erityisryhmille. Esimerkiksi terveysmargariineista hyötyvät lähinnä sydän- ja verisuonitautipotilaat.

  ruokavaliomuutosten tarvetta, Uusitupa tiivistää.

Liikasaanti mahdollista

Miksi keuhkota asiasta, joka keventää enintään herkkäuskoisten lompakkoa? - Mikään ruoka ei ole riskitöntä, ratkaisevaa on annos, Sari Mäkelä oikaisee. - Riskin arviointi on paikallaan, koska kauppoihin tulee jatkuvasti uusia tuotteita ja tuoteperheitä. Mäkelän mukaan ei ole itsestään selvää, miten aineet vaikuttavat, kun niitä käytetään vuosia. Edes tunnetuimpien tuotteiden, kuten terveysmargariinien, turvallisuudesta ei ole välttämättä riittävästi tietoa. Brandien paisuessa on mahdollista, että stanoleita ja steroleita kertyy lautaselta liikaa.

Margariinien terveysvaikutus saadaan aikaan kahden gramman kasvisteroliannoksella, suuremmasta määrästä ei ole hyötyä. Jos kuluttaja napsii vaikuttavaa ainetta myös muista tuotteista, vuorokauden saanti voi nousta Elintarvikeviraston selvityksen mukaan yli nelinkertaiseksi.

- Tarvitaan lisää suurilla annoksilla tehtyjä pitkäaikaistutkimuksia, ennen kuin voidaan sanoa, että useista eri elintarvikkeista peräisin olevat eri kasvisterolit ovat täysin turvallisia, Seppo Salminen sanoo.

  estävän eräiden rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä, mutta muutokset ovat vähäisiä. Isojen annosten vaikutuksia ei ole juuri tutkittu. Kasvisterolit ovat myös sukua kasveista peräisin oleville estrogeeneille, jotka voivat häiritä hormonitasapainoa.

- Kuluttajan ja potilaan oikeus on saada tietoa tehokkaasta ja turvallisesta annoksesta, Seppo Salminen korostaa. Luontaisesti - ilman terveystankkausta - kasvisteroleita kertyy vain 0,2-0,4 grammaa vuorokaudessa. Elintarvikevirasto seuraa tuotteiden käyttömääriä ja steroleiden kokonaissaantia.


Sisältö jatkuu mainoksen alla