Tänään pahasta, huomenna hyvästä ja ylihuomenna molempia. Terveysuutisia ahmiva lukija on syystä ihmeissään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tänään pahasta, huomenna hyvästä ja ylihuomenna molempia.
Terveysuutisia ahmiva lukija on syystä ihmeissään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä

1/2001


 


Pari vuotta sitten monelta suomalaiselta takertui aamun uutispuuro kurkkuun. Otsikot kertoivat, ettei kuitu suojaa suolistosyövältä. Tuliko lusikoitua turhaan kaurapuuroa kaikki nämä vuodet?

Viesti kummastutti, sillä terveysvalistajat olivat vuosikymmeniä toitottaneet, että viljatuotteiden ja kasvisten sisältämä kuitu nopeuttaa ruoan kulkua paksusuolessa ja vähentää seinämän altistumista karsinogeeneille.

Soppaa hämmensi entisestään se, ettei tulos hetkauttanut tiedeyhteisön uskoa vallitseviin ravintosuosituksiin. Kuitua sopii popsia varmuuden vuoksi entiseen tahtiin, lausuivat uutista kommentoineet tutkijat.

Kriittinen kuluttaja saattaa puolestaan kysyä, tuleeko muutaman vuoden päästä uusi tutkimus, joka tyrmää nämä havainnot ja palauttaa asiat takaisin lähtöruutuun.

Takaiskut kuuluvat tutkimukseen

- Se on mahdollista, sanoo Antti Aro Kansanterveyslaitoksesta. Ravitsemusosaston tutkimusprofessori myöntää, että kuitu-uutiset ovat olleet tutkijoille kiusallisia, mutta takaiskut kuuluvat tieteen luonteeseen: ajan ja lisätutkimusten myötä jotkin käsitykset varmistuvat ja toiset kumotaan.

- Tieteen tarjoama tieto on epävarmaa, totta toistaiseksi, Aro korostaa. Usein uudet menetelmät ja aiempaa huolellisemmat tutkimukset suistavat vanhat totuudet jalustalta. Näin on käynyt myös kuidun tapauksessa. Syöpäsuoja on karissut, mutta samalla on tullut muuta tilalle. - Kuitupitoinen ruokavalio näyttää ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta, Aro huomauttaa. Ainakin kunnes toisin osoitetaan.

On hyviä ja huonoja ruokavalioita

Siinä missä kuitu on saanut kuoreensa naarmuja, voi on puolestaan kirkastamassa sydäntautien tahrimaa mainettaan.

Voin kulutus on nykyisin niin pientä, ettei se aiheuta väestölle terveyshaittoja. Takavuosien syntisäkistä haikaillaan jopa terveystuotetta, sillä tutkijat ovat paljastaneet maitorasvasta hyviä ominaisuuksia. Sen sisältämä konjugoitunut linolihappo (CLA) suojaa koe-eläimiä ainakin rinta-, iho- ja mahasyövältä.

- Voi olla vaikea paikka, jos joskus joudumme myöntämään, että maitorasva on hyvästä, Antti Aro pohtii.

Hän harmittelee sitä, että yksittäiset tutkimukset ja niiden pohjalta tehdyt uutiset leimaavat usein ruoat joko hyviksi tai pahoiksi mutta unohtavat kokonaisuuden. - Ei ole olemassa hyviä ja huonoja ruokia, on vain hyviä ja huonoja ruokavalioita, Aro painottaa. - Kehno ruokavalio ei parane, jos sitä täydentää yhdellä omenalla.

Terveys kytketään kauppapolitiikkaan

Onko silmiisi sattunut viime aikoina myönteisiä otsikoita oliiviöljystä - kuinka se suojaa syövältä tai pitää diabeteksen kurissa? Kenties naistenlehden terveyspalstalla on ylistetty salaatinlehdille pirskotettavan öljytilkan antioksidantteja, joiden vaikutukset on vihdoin viimein tieteellisesti todistettu Euroopan tutkimuskeskuksissa?

Faktat pitävät varmasti paikkansa, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole tieteen vaan Brysselin viimeisin sana aiheesta.

Euroopan unioni on äskettäin ulottanut Suomeen oliiviöljyn menekinedistämiskampanjan, jonka tarkoituksena on tuupata osa Etelä-Euroopan ylituotannosta Suomeen. Kuluttajien ja toimittajien mielen muokkaamiseen käytetään kolmen vuoden aikana 3,6 miljoonaa markkaa.

Rasvattuja markkinaviestejä vastaanottaessa on hyvä muistaa, että kotimaassa tuotettu rypsi ei häviä terveellisyydessä eteläiselle serkulle - päinvastoin. Siinä on samat ominaisuudet kuin oliiviöljyssä ja bonuksena sydäntä suojaavaa alfalinoleenihappoa. Brysselillä ei ole tarvetta mainostaa rypsiöljyä, koska siitä ei ole ylituotantoa.

Nautintoaine ei voi olla haitaton

Tutkimuskentällä muhii myös kansallisia intressejä.

Lääketieteen julkaisuja selaillessa ei voi olla huomaamatta, että punaviinin sisältämien flavonoidien terveellisyyttä tukevat tulokset ovat yleensä peräisin Ranskasta. Hollantilaiset taas julkaisevat mielellään havaintojaan teen, suklaan, omenien ja sipulien flavonoideista. Suomalaistutkijat etsivät näitä aineita kotimaisista marjoista. Brittien mielestä terveyden lähde on oluessa.

- Nautintoaineet, kuten alkoholi ja kahvi, keräävät enemmän julkisuutta kuin ansaitsevat, professori Aro arvioi.

Alkoholilla on haittoja ja hyötyjä, mutta jälkimmäisistä ei moralistien mielestä saisi kertoa lainkaan. Vaikka kahvi on hyvä ja turvallinen nautintoaine, myös sitä on vuosien varrella syytetty kymmenien jollei satojen tutkimusten voimin. - Joidenkin mielestä on ilmeisesti sietämätöntä, että on olemassa nautintoaine, jota ei ole vielä julistettu haitalliseksi.






KUITU


 


1960-luku. Runsaasti kuitua syövillä on tavallista vähemmän paksusuolen syöpää, diabetesta, peräpukamia ja sydäntauteja.

1980-luku. Liukenevat kuidut, kuten kauran beetaglukaani, vähentävät “haitallista" HDL-kolesterolia.

1990-luku. Kasvisvoittoinen ruokavalio vähentää yleistä syöpäriskiä.

1999. 16 vuoden seurantatutkimus osoittaa, että paksusuolen syöpää esiintyy naisilla yhtä paljon, söivätpä he kuitua paljon tai vähän.

2000. Kaksoissokkotutkimukset vahvistavat edellisen vuoden havainnot.

TIETEEN VIIMEISIN SANA:

Usko syöpäsuojaan horjuu, mutta ravintokuitu ilmeisesti ehkäisee sepelvaltimo- ja verenpainetautia sekä diabetesta.


Markkinavoimat jylläävät tieteessäkin

Vaikka valtioilla tai valtioliitoilla olisikin oma lehmä ojassa, arvostettujen tiedejulkaisujen, yliopistojen ja tutkijoiden pyyteettömyyteen voi aina luottaa. Vai voiko?

Markkinavoimat jylläävät entistä väkevämmin myös tiedemaailmassa, missä kisataan maineesta, apurahoista ja mediajulkisuudesta. Yliopistot patistavat tutkijoitaan pr-työhön, joka parhaassa tapauksessa poikii lehtiin ja televisiokanaville innostavia uutisia kyseisen tutkijan ja yliopiston saavutuksista. Tutkijankammioissa toivotaan, että julkisuus näkyy apurahapussissa.

Merkittävä osa suomalaisten tiedotusvälineiden välittämistä terveysuutisista on peräisin muutamasta lääketieteen julkaisusta. Viikkolehdistä brittiläinen Lancet sekä yhdysvaltalaiset New England Journal of Medicine ja Journal of the American Medical Association (JAMA) nappaavat joka viikko valtaosan julkisuudesta. Monen lääkäritutkijan haaveena on saada tutkimuksensa huippulehden sivuille.



Kolmella mahtilehdellä on käytössään muhkea markkinointibudjetti ja viestintätoimistoja, joka tarjoilevat toimittajille valmiiksi valikoituja jutunaiheita, vaikka lehdessä ei sillä kertaa olisi uutisen arvoista asiaa.

Jokaviikkoinen rituaali takaa sen, että moni kokonaisuuden


kannalta mitätönkin tiedonmuru ponkaisee otsikoihin.



Sekä tiedejulkaisujen että muun median mieliaineistoa ovat niin sanotut haravatutkimukset, jotka tuottavat tilastollisia yhteyksiä ja roppakaupalla julkisuutta.

Pari kuukautta takaperin iltapäivälehdet herkuttelivat havainnolla, joka yhdisti rintaliivit rintasyöpään. Tutkimuksen mukaan 12 tuntia päivässä liivejä pitävät naiset ovat 21 kertaa suuremmassa vaarassa saada rintasyövän kuin ne, jotka eivät käytä liivejä lainkaan.





KAHVI

HYVÄKSI:

1989. Kahvin käyttäjillä on tavallista vähemmän paksusuolen ja peräsuolen syöpää.

1992. Kahvin juonti vähentää maksakirroosikuolemia.

1992. Kahvi ei lisää yleistä kuolleisuutta.

1993. Kahvi parantaa keskittymis- ja suorituskykyä.

1996. Kahvin juonti ei lisää sepelvaltimotaudin riskiä.

1996. Päivittäinen kahvinjuonti pienentää itsemurhariskiä.

PAHAKSI:

1978. Runsas juonti voi aiheuttaa vainoharhaisuutta.

1980-luku. Kahvin litkiminen lisää sydäntautien ja haimasyövän riskiä.

1989. Kofeiini aiheuttaa yöllisiä paniikkikohtauksia.

1990. Kahvi saattaa kiihdyttää luukatoa.

1991. Kahvinjuonnin rajoittaminen vähentää mielenterveyspotilaiden väkivaltaisuutta.

1993. Pannukahvi kohottaa kolesterolitasoa.

1994 Tunnistettiin kahviriippuvuusoireyhtymä.

TIETEEN VIIMEISIN SANA:

Kohtuullisesti käytettynä hyvä ja turvallinen nautintoaine.


Yhteys on huolestuttava, mutta kannattaa muistaa, että samanlainen kytkös löytyy luultavasti myös kännykän käyttämisen tai vessassa asioimisen ja rintasyövän väliltä.

Tutkimustulos saattaa perustua siihen, että isorintaiset naiset suosivat rintaliivejä, pienirintaiset taas pärjäävät ilmankin. Rintavat naiset ovat usein ylipainoisia, mikä lisää syövän vaaraa. Heillä yksinkertaisesti on rinnoissaan enemmän rasvakudosta, johon syöpä voi kehittyä.

- Haravatutkimukset eivät tuota syy-yhteyksiä vaan havaintoja, joita pitäisi ryhtyä tutkimaan, Antti Aro korostaa. - Jatkotutkimukset päätyvät usein umpikujaan, mutta media jaksaa harvoin seurata asiaa loppuun asti.

Muoti vaikuttaa tulosten julkaisuun

Arvostetut lääketieteen lehdet ratsastavat mielellään muodin harjalla, mikä väistämättä vääristää julkisuuteen välittyvää kuvaa tietystä aiheesta.

Parhaillaan kohutaan veren homokysteiini-aminohaposta, jonka arvellaan tekevän tuhojaan verisuonissa ja aiheuttavan sydäntautia. Jos muodikas teoria vahvistetaan, homokysteiini haastaa kolesterolin aseman ja kansa saa neuvon pienentää verensä homokysteiinipitoisuutta vitamiinipillereillä ja ruokavaliolla.

Moni tutkijoista uskoo, ettei tämä harmiton aminohappo ole taudin syy, vaan vain merkki sen olemassaolosta. Kriitikoilla on kuitenkin suuria vaikeuksia saada ääntään kuuluville, sillä lääketieteen valtajulkaisut eivät usein julkaise hyviäkään tutkimuksia, jos ne soutavat ajan virtausta vastaan.

Toinen julkisuusharha syntyy siitä, että lääkärit jättävät monesti julkaisematta tutkimuksensa, ellei syy-yhteyttä löydy. Rintaliivien yhteys syöpään on vetävä aihe alan ammattilehteen, mutta yhteyden kieltävä tulos hautautuu pöytälaatikkoon.

Ikävä uutinen julkaistaan herkimmin

Sama helmasynti vaivaa toimittajia. Ne lääketieteen uutiset, joihin liittyy ikäviä tuloksia, havaitaan ja raportoidaan mediassa tavallista hanakammin.

JAMA julkaisi 90-luvulla samassa numerossa kaksi artikkelia, jotka käsittelivät radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutuksia Yhdysvalloissa. Toinen tutkimus kytki elinaikana saadun säteilyannoksen syöpäkuolemiin, toinen ei löytänyt yhteyttä.

Säteilyn haittoja havainnut tutkimus sai enemmän palstatilaa, osa tiedotusvälineistä unohti toisen tutkimuksen kokonaan.

Helpot ratkaisut viehättävät ihmisiä

Uutistoimittajan epäkiitollisen tehtävänä on puristaa tutkimustieto tiiviiksi viestiksi lyhyessä ajassa ja vajavaisin tiedoin. Suurelle yleisölle suunnattu uutinen vaatii aina terävöittämistä ja yksinkertaistamista, jota hitaasti etenevä tiede karsastaa.

Myös kansa odottaa helposti nieltäviä ja käyttökelpoisia viestejä. On mukavampaa lukea uudesta laihdutuslääkkeestä kuin kuulla, että kilo-jen karistus vaatii omien elintapojen remonttia.

Median rummutus yksittäisten tutkimusten yksittäisistä havainnoista saa asiat näyttämään mustavalkoisilta, vaikka ne ovat usein varsin monisävyisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla