Yhdysvaltalainen valtiomies ja luonnontieteilijä Benjamin Franklin keräsi vuonna 1752 sähköä ukkospilvestä ja osoitti, että luonnon sähkö on samanlaista kuin laboratoriossa tuotettu. Saavutus on myös hyvä esimerkki kansainvälisen tutkijaverkon toiminnasta ja tieteen toiminnasta muutenkin.


keräsi vuonna 1752 sähköä ukkospilvestä ja osoitti, että luonnon
sähkö on samanlaista kuin laboratoriossa tuotettu. Saavutus on
myös hyvä esimerkki kansainvälisen tutkijaverkon toiminnasta ja
tieteen toiminnasta muutenkin.



kkosenjohdatin oli 1750-luvulla yhtä järisyttävä uutuus kuin ydinenergian kesyttäminen 1900-luvun puolivälissä. Hallitsemattomaksi arveltu luonnonvoima saatiin tottelemaan.

Ennen ukkosenjohdattimien aikaa salamointiin liittyi aina tulipalon riski, ja taloon iskevä salama oli muutenkin hengenvaarallinen. Esimerkiksi Saksassa kuoli 1700-luvun alussa 33 vuoden aikana 170 kirkonkellojen soittajaa salamaniskuun. Dramaattinen näyttö ukkosenjohdattimen merkityksestä saatiin Yhdysvaltain Philadelphiassa vuonna 1782, kun salama tappoi upseerin Ranskan lähetystössä - kaupungin ainoassa isossa rakennuksessa, jossa ei vielä ollut johdatinta.

Syntyi myös sankarimyytti, joka elää edelleen oppi- ja tietosanakirjoissa: "Benjamin Franklin keksi ukkosenjohdattimen". Aikalaiset ylistivät häntä uudeksi Promet¬heukseksi, joka oli temmannut tulen taivaalta.
Ukkosenjohdattimen syntyessä Yhdysvallat oli vielä joukko brittiläisiä siirtokuntia, joten saavutus noteerattiin emämaassa. Britannian tiedeakatemia Royal Society palkitsi Franklinin vuonna 1753 Sir Godfrey Copleyn kultamitalilla, joka tuohon aikaan vastasi Nobelin palkintoa. Perustelujen mukaan Franklin oli nostanut "luonnon suurvoimien" joukkoon sähkön, jota aiemmin oli pidetty merkityksettömänä veto- ja poistovoimana.


Mukana juristi, saarnaaja ja kuningas

Perinteinen tarina kuvaa tapahtumia kapeasti. Todellisuudessa ukkosenjohdattimen kehitti kansainvälinen verkosto.





Benjamin Franklin, 1706-1790
- syntyi Bostonissa
- aloitti sähkökokeet 1747
- kuvasi ukkosenjohdattimen idean 1750
- teki 1752 leijakokeen, joka vahvisti salaman olevan sähköilmiö
- rakensi ukkosenjohdattimen vuonna 1752
- keksi muun muassa silmälasien kaksiteholinssit, varaavan takan ja kesäajan
- kartoitti Golfvirtaa
- osallistui Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen laatimiseen vuonna 1776
- kuoli Philadelphiassa.
Philip SyngThomasHopkinsonEbenezer Kinnersley

Peter Collinson




Ludvig XVThomas D’Alibard




Malliesimerkki tieteen toiminnasta

Suurenkin joukon työ on turhaa, ellei ole toimivaa ennakkokäsitystä ongelmasta ja ratkaisumenetelmistä. Miten Franklin tuli ajatelleeksi, että "ilmasähkö" ja "laboratoriosähkö" voivat olla sama ilmiö?

Kappaleita oli varattu sähköisesti jo kauan, mutta ymmärrettiin huonosti, mitä itse sähkö oli. Niinpä ranskalainen sähkötutkija Charles Dufay ajatteli, että sähköä oli kahta lajia, "lasisähköä" ja "lakkasähköä".

Franklin osoitti, että on vain yhdenlaista sähköä, "sähkötulta", jota on kaikissa aineissa. Positiivinen varaus tarkoitti "sähköisen tulen" ylimäärää ja negatiivinen sähkön vajausta. Hangattaessa sähköä siirtyi esineestä toiseen, mutta kokonaismäärä pysyi samana.

Syntyi uusi käsitys sähköstä. "Kokeet, joista useat olivat Franklinin suorittamia - - johtivat ensimmäiseen täyteen sähköä koskevaan paradigmaan", kirjoitti tieteenfilosofi Thomas S. Kuhn 1960-luvulla kuuluisassa teoksessaan Tieteellisten vallankumousten rakenne. Paradigma tarkoittaa teoriaa tai näkemystä, jota pidetään niin vankkana, ettei sitä jokapäiväisessä tutkimustyössä aseteta kyseenalaiseksi.

Uusi ajatusmalli herätti tarpeen selvittää kokeellisesti myös salaman luonne. Oliko se "sähkökipinä", kuten jotkut tutkijat olettivat, vai kaasuräjähdys, kuten toiset auktoriteetit sanoivat, vai meteori, kuten kreikkalaisfilosofi Aristoteles oli 300-luvulla eaa. opettanut? Mikä tärkeintä, tieto, että terävät johteet vetivät puoleensa "sähkötulta", auttoi löytämään sopivat koemenetelmät ja lopulta idean ohjata salaman kulkua.

Syventynyt ymmärrys sähkön luonteesta loi pohjaa nykyaikaiselle sähköfysiikalle ja elektroniikalle ja oli siksi vielä merkittävämpi saavutus kuin ukkosenjohdatin. "Franklinilaisen" paradigman voiman tunnemme yhä, kun merkitsemme sähkövarauksia plus- ja miinusmerkein.


Hupifysiikka innosti Franklinin alalle

Jos ukkosenjohdattimen takana oli uusi sähköparadigma, niin mitä oli ennen paradigmaa? Mikä innosti Franklinin ja monet muut tutkimaan sähköä?

- Minä uskon, että tiedettä vie eteenpäin ihmisen halu kokea ihmeellisiä asioita, sanoi amerikkalainen planeettatähtitieteilijä ja tieteen kansantajuistaja Carl Sagan vuonna 1987. Hänen lausuntoaan havainnollistaa hyvin 1700-luvun physique amusante, hupifysiikka. Ihmiset kokoontuivat silloin salonkeihin ja majataloihin kokemaan hämmästyttäviä sähköilmiöitä kirjaimellisesti omissa nahoissaan.

Hankaussähköä oli opittu tuottamaan yksinkertaisilla välineillä. Pian havaittiin, että ihminenkin on helppo varata sähköllä. Saatiin aikaan näyttäviä efektejä. Hiukset nousivat pystyyn. Sormenpäistä lähti korona¬purkauksia, jotka näkyivät pimeässä. Suosituin esitys oli kuitenkin "sähköinen suudelma". Sähköllä varattu neitonen seisoi eristelevyllä, ja kavaljeeri sai kohtalaisen mojovan sähköiskun suudellessaan häntä.

Eräs hupifyysikoista esitteli sähköpurkauksia vuosina 1743-1744 Bostonissa ja Philadelphiassa. Franklin oli kuulijoiden joukossa ja sai sähköherätyksen.

"Franklin aloitti tutkimustyönsä, koska hän halusi oppia ymmärtämään, miten luonto toimii, eikä hänellä ollut aavistustakaan siitä, mihin tutkimus johtaisi", kirjoitti tunnettu amerikkalainen tieteenhistorioitsija, Harvardin yliopiston professori I. Bernard Cohen vuonna 1995.

Cohenin mukaan ukkosenjohdatin oli ensimmäinen havainnollinen esimerkki innovaatiosta, jonka tuotti puhdas uteliaisuus eli niin sanotusti intressitön perustutkimus.


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.




 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018