Kun ihmiskielten tietokoneistettua kääntämistä ryhdyttiin tutkimaan 50-luvulla, toimivaa järjestelmää luultiin muutaman vuoden työksi. Luonnollista kieltä on kuitenkin vaikea selättää. Täyden kympin käännöskone on unelma, mutta yhdeksikölläkin pärjää.


toimivaa järjestelmää luultiin muutaman vuoden työksi. Luonnollista kieltä on
kuitenkin vaikea selättää. Täyden kympin käännöskone on unelma,
mutta yhdeksikölläkin pärjää.




Kuvittele, että joutuisit kääntämään tekstiä vepsän kielestä tagalogiksi mutta et osaisi sanaakaan kumpaakaan kieltä. Apuvälineiksi saisit vepsä-tagalog-vepsä-sanakirjan ja kummankin kielen kieliopin.

Kääntäessäsi yrittäisit tunnistaa vepsän sanan ja sen taivutuksen: katsoisit sanakirjasta, onko se esimerkiksi substantiivi vai verbi. Sitten etsisit sille tagalogin vastineen.

Etenisit sana sanalta, etkä koko aikana ymmärtäisi mitään tekstistä, jota käännät. Lyhyitä lauseita onnistuisit ehkä kääntämään, varsinkin jos olisit hyvin ripeä selaamaan sanastoja ja kielioppeja. Mutta jos vastaan tulisi sananmuunnos, ammattitermi, monitulkintainen sana tai vaikkapa vain kirjoitus- tai kielioppivirhe, todennäköisesti menisi sormi suuhun.

Tietokone on likipitäen tällaisessa tilanteessa kääntäessään kieltä.


Kylmä sota herätti innostuksen

Konekääntämisen tutkimus käynnistyi 40- ja 50-luvun taitteessa kylmän sodan alkumainingeissa, jolloin venäjänkielisen tekstin kääntäminen englanniksi oli tiedustelusyistä tärkeää. Kieltä pidettiin samankaltaisena järjestelmänä kuin salakirjoituskoodeja, joita oli onnistuneesti murrettu sodan aikana. Tutkimusta rahoitettiin runsaskätisesti, ja tutkijat lupasivat, että muutaman vuoden kehitystyön jälkeen olisi käytössä ihmiskääntäjän korvaavia konekäännösjärjestelmiä.

Toisin kävi. Kymmenen vuoden jälkeen alkuinnostus hiipui, sillä toimiva konekäännösohjelma oli edelleen pelkkä haave.

Silti alan tutkimus jatkui, ja pikkuhiljaa tulokset paranivat. Nykytekniikalla syntyy ohjelmisto, joka kääntää optimitilanteessa 90-prosenttisesti oikein - mutta sen jälkeen jokainen prosentti on työn ja tuskan takana.

Konekäännösjärjestelmiä hyödyntävät tällä haavaa sekä virastot että yritykset. Maailman ykköskäyttäjä on EU, jossa dokumentit pitää kääntää kaikille jäsenmaiden kielille. Suomessa käännösohjelmapalveluita tarjoavat esimerkiksi Kielikone Oy ja Sunda Systems Oy.

Kone kompastuu merkitykseen

90-prosenttisesti oikein kääntävä järjestelmä kuulostaa melko pätevältä, kunnes miettii, mitä tämä käytännössä tarkoittaa: joka kymmenes sana tai ilmaus on käännetty virheellisesti. Tällaisella tuloksella ihmiskääntäjä ei pysyisi kovin pitkään alalla.

Mistä homma kiikastaa?

Nykynäkemyksen mukaan kieli koostuu neljästä tasosta. Fonologisella tasolla käsitellään äänteitä ja niiden liittymistä toisiinsa, eikä se ole kovin tärkeää, kun ei käännetä puhetta vaan tekstiä.

Seuraava taso on morfologia, jossa tarkastellaan sanojen muotoja ja taivutuksia. Ne ovat tärkeitä etenkin suomen kaltaisissa sanoja runsaasti taivuttavissa kielissä. Käännösjärjestelmän tulee ymmärtää, että esimerkiksi löytää, löydän ja löysi ovat saman verbin eri taivutuksia. Sen pitää myös määrittää taivutusmuotojen kielellinen tehtävä ja luoda kohdekielelle oikeat vastineet.

Kolmas taso, syntaksi, käsittelee lauseen rakennetta, muun muassa sanajärjestystä. Esimerkiksi englannissa sanajärjestyksellä ilmaistaan monia asioita, joihin suomessa käytetään taivutuksia. Siksi sanajärjestyskin pitää konekäännöksissä hallita.

Neljäs taso on semantiikka, lauseiden merkitykset. Se on tällä hetkellä konekäännöksen kompastuskivi, sillä tietokone ei aidosti ymmärrä käsittelemäänsä tekstiä. Se näkee pelkkiä kirjainjonoja, jotka on koottu tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Siinä missä ihmiskääntäjä ymmärtää tekstin merkityksen, nykyiset käännösjärjestelmät joutuvat turvautumaan mekaanisiin päättelysääntöihin.


Lyhyt muisti ja putkinäkö

Kehitysjohtaja Kaarina Hyvönen Kielikone Oy:stä luonnehtii ihmistä varsin huolimattomaksi ja luovaksi kielen käyttäjäksi. Ihmiskieli ei ole yksiselitteistä eikä aina loogistakaan, mikä tekee mekaanisten sääntöjen soveltamisesta  vaikeaa.

Nykyiset käännösjärjestelmät pystyvät käsittelemään suhteellisen hyvin yleiskielistä tekstiä, joka on kirjoitettu kieliopillisesti hyvin ja jossa lauserakenteet ovat kohtalaisen yksinkertaisia. Parhaiten koneen käännettäviksi soveltuvat esimerkiksi ohjekirjat ja standardimuotoiset dokumentit.

Käännösohjelma käsittelee yleensä virkkeen kerrallaan, eikä se pysty muistamaan, mistä aikaisemmin oli puhe. Virkkeiden väliset viittaukset ovat siksi hankalia. Koneella on yksinkertaisesti lyhyt muisti ja putkinäkö.

Vertauskuvat, sanonnat ja etenkin sanaleikit ovat tietokoneelle mahdottomia kääntää, eivätkä ne ole aina helppoja ihmiskääntäjällekään. Sama pätee puhekieleen ja murteisiin.

Kielen monimerkityksisyys on iso ongelma. Esimerkiksi suomen kielen sana kuusi voi tarkoittaa numeroa, puuta tai sinun kuutasi. Tämä on vielä helppoa, mutta esimerkiksi englannin set-sanan eri tulkinnat täyttävät sivun sanakirjasta.

Joskus koneen on vaikea ymmärtää yhdyssanoja. Onko aasialainen kansallisuus vai tyhmä työntekijä? Entä onko kuutamoilta yhdyssana? Millainen höyhenpeitteinen vahtimestari on virtuaalikanavaksi? Kuinka jaetaan riveille kaivosaukko?

Oma lukunsa ovat ammattitermit. Levykaupan levy on eri asia kuin hitsaajan levy, eivätkä divarin ja ruokakaupan hevi-osastot tarjoa samaa tavaraa.

Hyvösen mukaan käännösjärjestelmän voi kuitenkin mukauttaa tiettyyn ammattisanastoon, mikä parantaa huomattavasti sen suorituskykyä. Järjestelmälle opetetaan yleiskieleen kuulumaton alan erikoissanasto ja sitä kehotetaan tarvittaessa poimimaan esimerkiksi levy-sanalle oikea vastine sanastosta.


Kone oppii kieliopin

Nykyisin käytettävät niin sanotut symboliset käännösjärjestelmät perustuvat suureen kokoelmaan kielioppisääntöjä. Käännös alkaa tekstin analysoinnista. Analyysi muistuttaa peruskoulun äidinkielen tunneilta tuttua lauseenjäsennystä, jossa virkkeestä etsitään pää- ja sivulauseet, subjekti, predikaatti jne. Kun lauseen rakenne on selvillä, käännetään sen sanat kohdekielelle ja muutetaan lauseen rakenne kohdekielen kielioppiin sopivaksi.

Esimerkiksi virkkeessä jänis nukahti syötyään porkkanan määritellään pääsanaksi verbi nukahtaa ja subjektiksi jänis. Virkkeen loppu on lauseenvastike, joka kuvaa nukahtamista edeltänyttä toimintaa.

Ensin sanat käännetään englanniksi ja taivutetaan asianmukaisesti. Samalla suomen sana syötyIään halkaistaan ilmaukseksi after it had finished eating. Lopuksi järjestellään sanat kohdekielen lauserakenteen mukaisiksi: after it had finished eating the carrot, the rabbit fell asleep.

Esimerkki osoittaa, että käännösohjelman tulee ymmärtää hieman myös sanojen merkityksiä. Koska lauseessa puhutaan eläimestä, siihen tulee viitata sanalla it. Jos porkkanan syöjä olisi ihminen, sanaksi pitäisi valita he tai she sukupuolen mukaan.




Kaksi tapaa kääntää


Konekäännökseen on kaksi lähestymistapaa: symbolinen ja tilastollinen. Edellinen perustuu logiikkaan ja kielioppisääntöihin, jälkimmäinen koneoppimiseen.

Symboliset järjestelmät edustavat huippuunsa viritettyä nykytekniikkaa. Käytännössä kaikki teollisuuden ja kuluttajien käytössä olevat käännösjärjestelmät - mukaan lukien Kielikoneen TranSmart ja Sundan käännösohjelmisto - ovat symbolisia.

Tilastolliset konekääntäjät ovat kehitteillä mutta edistyvät ripeästi. Toistaiseksi ainoa kuluttajakäytössä oleva tilastollinen käännin on Googlen arabian ja englannin välillä kääntävä järjestelmä.
Tulevaisuus tuottanee hybridijärjestelmiä, joissa symboliset ja tilastolliset menetelmät yhdistyvät.



Unelmana universaalikieli

Tohtori Harri Arnola Sunda Systems Oy:stä vertaa konekäännösjärjestelmää siltaan, jota pitkin lähdetekstin analysoidut osat siirretään toiselle kielelle ja muutetaan siellä kohdekielen sääntöjen mukaisiksi.

Eri kielille tämä siltatyömaa on pystytettävä aina erikseen. Jokainen kielipari tarvitsee oman säännöstön ja sanaston, jotka on laadittava käsityönä. Uuden kielen lisääminen käännösjärjestelmään on aina työläs ja kallis urakka.

Konekääntäjillä onkin kunnianhimoinen unelma: tavoitteena on kehittää universaali kieli, interlingua, jonka avulla voi ilmaista minkä tahansa kielen lauseiden merkityksen yksiselitteisesti. Tällöin kielten välistä siltaa ei tarvita, vaan käännettävä teksti "keitetään kokoon" perimmäiseen merkitykseensä, josta sen voi palauttaa toiselle kielelle.

Kun interlingua-järjestelmään lisätään uusi kieli, vaaditaan ainoastaan säännöt, joiden mukaan kieli käännetään interlingualle ja takaisin. Tämän jälkeen sen voi interlinguan kautta kääntää mille tahansa muulle järjestelmän kielelle.

Yhteinen välikieli on kuitenkin konekääntämisen viisastenkivi, jota ei toistaiseksi ole pystytty kehittämään.
Välikielenä on yritetty käyttää esimerkiksi esperantoa, intensionaalista logiikkaa ja luonnollisia kieliä, kuten englantia. Mitkään vaihtoehdoista eivät ole toimineet, sillä ne eivät koodaa lauseen sisintä merkitystä tarpeeksi yksiselitteisesti. Välikielen lisääminen on aiheuttanut ainoastaan käännösvirheiden monistumisen. Tuloksena on ollut kallis "rikkinäinen puhelin".


Ihminen karsii kömpelyydet

Vaikka nykyisissä konekääntäjissä on puutteita, ne sopivat mainiosti raakakäännösten tekemiseen esimerkiksi silloin, kun samankaltaista tekstiä pitää kääntää paljon. Jos suuryrityksen on julkaistava kuukausittain standardimuotoisia raportteja useilla eri kielillä, raa'an käännöstyön voi hyvin automatisoida.

Erityisen otollista käännettäväksi on ohjekirjojen, teknisten dokumenttien ja käyttöohjeiden koreilematon asiateksti. Ihmiskääntäjän tulee kuitenkin tarkistaa käännös ja korjata käännösohjelman tekemät virheet ja kömpelyydet. Jos teksti on erittäin standardimuotoista ja käännösjärjestelmä on mukautettu siihen hyvin, käännöksen voi tehdä täysin automaattisesti.

Harri Arnola painottaa konekäännöksen sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä. Suomessa on edelleen paljon nettisurffaajia, joiden englannin kielen taito ei ole erityisen hyvä. Sitä mukaa kuin netin käyttäjien määrä kasvaa, verkosta tulee yhä monikielisempi. Vaikka käännösohjelma ei tuottaisi kieliopillisesti täysin korrektia jälkeä, käännös yleensä riittää tekstin sisällön ymmärtämiseen ja avaa nettimaailman kielitaidottomallekin.

Netti ei ole ainoa konekäännöksen arkinen sovellusala. Kukapa ei olisi joskus joutunut pähkäilemään vieraskielisen ruokalistan tai laitteen käyttöohjeen parissa. Kielenopettaja saattaa kurtistaa kulmiaan koneen tekemälle käännökselle, mutta ulkomaisessa ravintolassa ruokaileva on varmasti tyytyväinen saadessaan tietää, onko tilaamassa sisäfileepihviä vai kokonaisena keitettyä lampaanpäätä.


Janos Honkonen on vapaa tiede- ja tekniikkatoimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018