Nykyiset tehokkaat tietokoneet mahdollistavat uudenlaisen käännöstavan, tilastollisen kääntämisen. Ideana on perehdyttää kone valtaisaan tekstiaineistoon ja opettaa se itse valitsemaan paras käännösvaihtoehto.


tilastollisen kääntämisen. Ideana on perehdyttää kone valtaisaan tekstiaineistoon
ja opettaa se itse valitsemaan paras käännösvaihtoehto.




Uusi tapa lähestyä konekääntämistä ovat tilastolliset menetelmät, jotka perustuvat todennäköisyyksiin ja matemaattisiin algoritmeihin. Ohjelmat opetetaan kääntämään tarjoamalla niille lähde- ja kohdekielistä materiaalia. Sitä tutkimalla käännösohjelma oppii päättelemään, mikä on todennäköisin käännös annetulle tekstille.

Tilastollinen kääntäminen vaatii tietokoneilta runsaasti laskutehoa. Siksi tutkimus käynnistyi kunnolla vasta 80-luvun lopulla tietokoneiden kehityttyä riittävän tehokkaiksi. Oppivat käännösohjelmat tarvitsevat myös valtavan määrän opetusaineistoa, ja vasta internet on tuottanut sitä tarpeeksi. Tämän takia tilastolliset menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina ripeästi.

Kaikki kaupalliset käännösjärjestelmät perustuvat toistaiseksi symbolisiin menetelmiin, mutta tilastollinen kääntäminen elää nyt vahvaa nousukautta. Vuosikausien tutkimus on alkanut tuottaa tulosta, jota voidaan soveltaa aidoissa käyttötilanteissa.

Viime vuonna otettiin ratkaiseva askel tutkimusmalleista käytännön käännöskoneiksi, kun Googlen tilastollinen arabia-englanti-käännin voitti merkittävän NIST 2006 -käännöskonekilpailun.


Afasiat vaivaavat vielä

Kaupallisia tahoja tilastollisessa kääntämisessä kiehtovat edullisuus ja automaattisuus. Tilastollinen käännöskone ei vaadi kalliilla ihmistyövoimalla kirjoitettuja sääntöjä, vaan se oppii automaattisesti. Käännösalgoritmien virittelystä selvitään kohtuullisella työllä.

Työsarkaa riittää silti. Käännösjärjestelmät ovat vielä hätää kärsimässä pitkien lauseiden kanssa, sillä niiden muisti on usein lyhyt.

Kiinnostava havainto on, että tilastollisten käännösohjelmien tekemät virheet muistuttavat Wernicken afasiana tunnettua neurologista puhehäiriötä. Se aiheuttaa tilan, jossa puhe kulkee sujuvasti mutta etenkin pitkissä lauseissa ajatus katoaa ja tulos on sekavaa sanasoppaa.

Symboliset menetelmät puolestaan kärsivät Brocan afasiasta, jonka oireita ovat katkeileva puhe ja kyvyttömyys pukea ajatus sanoiksi.


Ymmärrystäkin kaivataan

Entä konekääntämisen tulevaisuus - milloin tietokone voi korvata ihmiskääntäjän?

Sekä kieli- ja käännöstieteen professori Lauri Carlson Helsingin yliopistosta että Teknillisessä korkeakoulussa johtavana tutkijana työskentelevä tohtori Timo Honkela ovat sitä mieltä, että tämä ei toteudu, ennen kuin tietokone oppii aidosti ymmärtämään maailmaa.

Carlsonin mukaan pitkien tekstien kääntäminen paranee jo lähitulevaisuudessa, mutta lyhyiden ei. Koska tietokoneen ainoa tieto ympäröivästä maailmasta tulee käännettävästä materiaalista, lyhyt tekstinpätkä ei ole tarpeeksi valaiseva.

Honkela haluaa opettaa tietokoneelle maailmatietoa myös kuvien, äänen ja muun ei-tekstuaalisen aineiston muodossa. TKK:ssa tutkitaan, miten kieltä ja kuvamateriaalia voi suhteuttaa toisiinsa eli millaiset kielelliset ilmaukset vastaavat minkinlaisia kuvia tai niiden osia.

Honkelan ryhmässä tutkitaan myös, miten tietokone saadaan kääntämään tekstiä saman kielen sisällä, siis selittämään esimerkiksi erikoisalojen terminologiaa yleiskielellä. Tämä vaatii kielen merkityksen käsittelyä ja on siten yhtä haastavaa kuin kielestä toiseen kääntäminen. Tutkimukselle on tarvetta, sillä kuka ei ajoittain toivoisi lääkäri-suomi- tai tietokoneslangi-suomi-sanakirjaa.


Janos Honkonen on vapaa tiede- ja tekniikkatoimittaja.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.