Valtavaa opetusaineistoa on jyryytettävä läpi lukemattomat kerrat. Pikkuhiljaa kone oivaltaa, millaista on ihmisen kieli.


Pikkuhiljaa kone oivaltaa, millaista on ihmisen kieli.




Ensimmäinen askel on opettaa konekääntäjälle, millaisia ovat kohde- ja lähdekielen lauseet. Tämä tapahtuu syöttämällä järjestelmälle valtava määrä halutuilla kielillä kirjoitettua tekstiä. Tällaista suurta tekstimassaa kutsutaan kielitieteessä nimellä korpus. Opetusmateriaalissa voi olla satoja miljardeja sanoja; määrä vastaa miljoonaa tavallista romaania.


Kielimalli tutkii lauseet

Opetusmateriaalin avulla luodaan niin kutsuttu kielimalli. Se määrittelee, miten todennäköinen jokin lause tai ilmaus on kielessä - eli miten todennäköistä on esimerkiksi se, että joku sanoo: Minä pidän mansikoista ja kermavaahdosta. Mitä suurempi todennäköisyys, sitä luultavammin lause on hyvää ja oikeaa kieltä. Tätä tietoa tarvitaan myöhemmin oikean käännöksen valitsemisessa.

Kielimallit käsittelevät virkkeitä yleensä trigrammeina eli kolmen sanan pätkinä. Mansikkaesimerkin perkaaminen aloitetaan laskemalla, miten moni lause opetuskorpuksessa alkaa sanoilla minä pidän mansikoista. Sitten siirytään yksi sana eteenpäin ja lasketaan, miten monessa lauseessa on peräkkäin sanat pidän, mansikoista sekä ja. Tällä tavoin, sana kerrallaan edeten, kielimalli oppii valtavan määrän kolmen sanan mittaisia jaksoja, joille samalla lasketaan esiintymistodennäköisyydet.


Uudetkin lauseet laskettavissa

Kun kielimalli on koulutettu, se osaa laskea todennäköisyyden sellaisellekin lauseelle, jota ei löydy opetusmateriaalista.

Jos uusi lause on vaikkapa hän pelasi jalkapalloa maajoukkueessa, kielimalli tarkastaa, miten usein opetusmateriaalissa esiintyvät peräkkäin sanat hän pelasi jalkapalloa sekä pelasi jalkapalloa maajoukkueessa.

Jos molemmat esiintyvät usein, uusikin lause on mallin mielestä kelvollista suomea ja saa oman todennäköisyytensä.

Joskus voi käydä niin, että opetusmateriaalista ei kerta kaikkiaan löydy tiettyä kolmen sanan yhdistelmää.

Lauseen todennäköisyydeksi tulisi tällöin nolla, vaikka se olisi ihmisen mielestä aivan kelvollinen. Tämän välttämiseksi sanoja voidaan käsitellä kaksikkoina tai todennäköisyyksiä voidaan tasoitella eri menetelmin, esimerkiksi antamalla jokaiselle tarkastellulle tekstinpätkälle tietty perustodennäköisyys.


Käännösmalli vertaa kieliä

Kun järjestelmällä on käsitys siitä, millaisia lauseita lähde- ja kohdekielessä on, sille opetetaan seuraavaksi, mitkä ovat todennäköisiä käännöksiä. Tähän tarvitaan niin sanottu rinnakkaiskorpus, esimerkkikäännös, joka sisältää saman tekstin kummallakin kielellä.

Nyt työhön käy käännösmalli. Se vertailee erikielisiä lauseita keskenään ja päättelee, mitkä sanoista ja ilmauksista vastaavat toisiaan.

Vertailussa törmätään usein siihen, että eri kielissä käytetään eri määrää sanoja. Esimerkiksi suomen huonekalu-sanaa vastaa englannissa kolme sanaa: piece of furniture. Lisäksi substantiiveihin liittyy englannissa artikkeli, a flower ja the house. Ilmiötä kutsutaan sanojen hedelmällisyydeksi (fertility), ja se tekee sanojen ja ilmausten täsmäämisestä haastavaa.

Koska tilastollinen käännin käsittelee todennäköisyyksiä, niitä voidaan vertailuvaiheessa hyödyntää.

Käännösmalli voi kokeilla jokaiselle sanalle montaa eri hedelmällisyystasoa: miltä näyttäisi, jos englannin sanaa does vastaisi yksi suomen kielen sana? Tai ei yhtään? Tai kaksi? Näistä valitaan lopuksi se, joka on laskelmien mukaan todennäköisin.


Pääte erilleen vartalosta

On helppo kuvitella, että tilastollinen käännösjärjestelmä toimii hyvin englannin kaltaisissa kielissä, joissa sanoja ei juuri taivuteta. Tällöin yksittäisten sanojen kääntämisellä ja niiden järjestyksen muuttamisella pääsee pitkälle. Suomen kaltainen runsaasti taivutuksia käyttävä kieli on hankalampi. Missä yhteydessä käytetään esimerkiksi voittaa-verbin muotoa voittamatta, ja kuinka monta englannin sanaa sitä vastaa?

Sanojen taivutuksiakin voi analysoida tilastollisesti. Mathias Creutzin ja Krista Laguksen Teknillisessä korkeakoulussa kehittämä Morfessori-järjestelmä osaa automaattisesti jaotella sanat morfeemeiksi kutsuttuihin rakenneyksiköihin. Esimerkiksi sanan vartalo ja eri taivutuspäätteet ovat morfeemeja.

Vertailemalla suurta määrää sanoja Morfessori päättelee, että esimerkiksi -ssa, -t  ja -iin ovat suomen kielessä luultavasti päätteitä, sillä ne esiintyvät useissa sanoissa ja yleensä niiden lopussa. Kun järjestelmä näkee uuden sanan, vaikkapa puussa, kissat  ja konttiin, se hoksaa, että ne ovat todennäköisesti sanojen puu, kissa ja kontti taivutettuja muotoja.

Kun päätteet on erotettu omiksi yksiköikseen, käännösmallia kehitettäessä voidaan täsmätä kokonaisten sanojen sijaan niiden vartaloita ja päätteitä. Sanan talossa voi lohkaista talo-vartaloon ja -ssa-päätteeseen, jolloin järjestelmä kuittaa vartalon vastaavan englannin house-sanaa. Vartaloon liittyvät erilaiset päätteet vastaavat englannin in-, on- ja at-prepositioita.


Käännettävä lause: Hän ei syö voita
















Kielimalli: Ehdotuksen sanat eivät esiinny opetusmateriaalissa koskaan peräkkäin. 0 pistettä.
Dekoodausmalli: Yhteensä 10 pistettä.



 



 

Kielimalli: eat butter esiintyy jo opetusmateriaalissa, mutta he no eat ja no eat butter eivät. 3 pistettä.
Dekoodausmalli: Yhteensä 11 pistettä.
Kielimalli: Sanayhdistelmät esiintyvät usein yhdessä opetusmateriaalissa. 10 pistettä.
Dekoodausmalli: Yhteensä 17 pistettä.

Dekoodausmalli valitsee

Varsinaisen kääntämisen hoitaa niin sanottu dekoodausalgoritmi, joka hyödyntää kieli- ja käännösmallin tietoja. Kielimallille on opetettu, millaista on hyvä kohde- ja lähdekieli, kun taas käännösmalli sisältää tietoa siitä, mitkä sanat ja ilmaukset luultavasti vastaavat toisiaan.

Voidaan ajatella, että käännös- ja kielimalli tekevät ehdotuksia, joilla on tietty määrä pisteitä sen mukaan, miten hyviä ehdotukset mallien mielestä ovat. (Oikeasti mallit käyttävät tarkkoja todennäköisyyksiä, mutta pisteiden avulla toimintaperiaate on helpompi havainnollistaa.)

Dekoodausmalli valitsee saamistaan ehdotuksista yhdistelmän, jonka kokonaispisteet ovat mahdollisimman suuret.

Jos suomi-englanti-käännöskone saisi tehtäväkseen lauseen hän ei syö voita, käännösmalli tietäisi, että sanan ei todennäköisin käännös on no ja voita-sanalla tarkoitetaan voittamista. Käännösmallin mukaan todennäköisin ja parhaat pisteet saava käännös olisi siis he no eat win, jossa kaikille sanoille on valittu niiden yleisin käännösvastine.

Kielimalli kuitenkin kertoisi, että lause on kelvotonta englantia, koska sen sanat sanat eivät esiintyneet opetusmateriaalissa kertaakaan peräkkäin - nolla pistettä.

Kun dekoodausalgoritmi yhdistää nämä tiedot, ehdotuksen kokonaispistemäärä jää pieneksi. Tarvitaan parempi vaihtoehto.

Miten kone pisteyttää muut ehdotukset, näet yllä olevasta taulukosta.



Janos Honkonen on vapaa tiede- ja tekniikkatoimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018