TEKSTI:Jarno Forssell

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2003

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 





Tilasto tietää:


Helsingin kouluissa kiusataan vähemmän

Koulunkäyntiongelmien sanotaan keskittyvän suuriin kaupunkeihin. Stakesin tekemä tuore nuorisotutkimus kuitenkin osoittaa, etteivät pääkaupunkiseudun koululaiset ole muun Suomen oppilaita kehnommassa asemassa. Nuorten hyvinvointikartasto kertoo, että esimerkiksi Ylä-Lapissa koululaiset voivat lähes kaikilla mittareilla mitaten helsinkiläisiä huonommin.

Näin ongelmat koettelevat (prosenttia vastaajista)

                                                                               Koulujen         Helsinki        Keski-Karjala      Ylä-Lappi


                                                                               keskiarvo

                42,4              36,5                     44,6


                30,9              26,9                     33,2


                  6,9               10,6                      7,7


                  7,0                9,9                       9,1


 


Ministeri jees, Lipponen ei


Luottamus poliitikkoihin alkaa murentua jo nuorena. Vaikka nuorista 75 % suhtautuu politiikkaan myönteisesti ja uskoo poliittisen vaikuttamisen keinoihin, nuoret eivät arvosta puolueita tai yksittäisiä poliitikkoja. Politiikan auktoriteeteista vankimpia ovat anonyymit ministerit ja median edustajat.


Nuorten käsitykset selviävät Helsingin yliopistossa tehdystä kasvatustieteen pro gradu -työstä, jossa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten ajatuksia politiikasta. - Nuoret luottivat vahvasti ministerin tietämykseen, mutta Paavo Lipposen ei uskottu olevan osaava ja älykäs pääministeri. Journalistien taas katsottiin tietävän politiikasta enemmän kuin opettajien tai vanhempien, sanoo tutkielman tekijä Leena Hirvonen.


Politiikan käsitteitä ja toimintatapoja nuoret tunsivat melko heikosti. Sikäli kuin demokratia, äänestäminen ja hyvinvointivaltio olivat tuttuja, pojat suhtautuivat niihin tyttöjä kriittisemmin. Kyseenalaistajia oli eniten Helsingissä ja muualla Etelä-Suomen läänissä.

Minävaurio auttaa nykytöissä


Nykyinen työelämä edellyttää ihmisiltä piirteitä, joita aiemmin pidettiin osoituksena minävauriosta. "Sosiaalisia taitoja" ovat nykyisin pinnallinen sopeutuminen, lyhytjänteisyys, ailahtelevaisuus, huomion saamisen tarve ja ihmisten esineellistäminen.


  Ajanhenki toisaalta lisää minävaurion synnyn mahdollisuutta, toisaalta piilottaa minävaurion suosimalla siihen liittyvää toimintatapaa, sanoo kasvatustieteestä Tampereen yliopistossa väitellyt Tia Isokorpi. Hän esittää, että minävaurion yleistymistä voisi estää kehittämällä tunneälytaitoja.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla