Tammikuussa Hyugens-sondi sukeltaa ensimmäisenä ihmisten lähettämänä laitteena Saturnuksen Titan-kuun pilvien alle. Sieltä odotetaan löytyvän outoja järviä ja villeimpien spekulaatioiden mukaan kenties jopa elämää. Miltä siellä näyttää? Kysyimme johtavalta Titan-tutkijalta.


Tammikuussa Hyugens-sondi sukeltaa ensimmäisenä
ihmisten lähettämänä laitteena Saturnuksen Titan-kuun
pilvien alle. Sieltä odotetaan löytyvän outoja järviä ja villeimpien
spekulaatioiden mukaan kenties jopa elämää. Miltä siellä näyttää?
Kysyimme johtavalta Titan-tutkijalta.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 8/2004


 





Titan on aurinkokunnan suurin kuu

                                               Titan                   Maa

säde                                       2,575                   6 370


painovoima (m/s2)                  1,4                       9,8


vuorokausi (tuntia)                 384                      24


kaasukehän koostumus         95 % typpeä,       79 % typpeä,


                                               5 % metaania      20 % happea


pintalämpötila (C)                   -180                     +15


paine pinnalla (ilmakehää)      1,5                        1


tyypillinen tuuli (m/s)               alle 0,5                 10


järvien koostumus                  metaania              vettä


                                               ja etaania


järvien tiheys (kg/m3)            450                        1 000

Lorenzilla on nyt jännät paikat, sillä seitsemän vuotta matkaa taittanut Cassini-luotain saapui Saturnuksen tienoille heinäkuussa, ja luotaimen kuljettama Huygens-sondi laskeutuu Titaniin ensi tammikuussa. Cassinin ja Huygensin mittausohjelmat on suunniteltu muun muassa Lorenzin pohdintojen perusteella.

Titan, joka on hieman Merkuriusta suurempi, kutkuttaa mielikuvitusta. Maapallon lisäksi Titanilla on Aurinkokunnan ainoa runsastyppinen kaasukehä, joka on niin paksu, että kukaan ei ole toistaiseksi nähnyt sen läpi.

Miltä salaperäisessä kuussa näyttää? Vellooko siellä todella metaani- ja etaanijärviä? Millainen sää siellä vallitsee? Onko sen jääkenttien alla vesivaltameri? (Ks. Haaveissa toinen Maa, Tiede 2/04, s. 16-23.)

Cassinin lokakuisissa tutkakuvissa ei tosin havaittu nestepintojen heijastuksia, mutta Lorenz varoittaa tekemästä tästä hätiköityjä johtopäätöksiä: kuvat kattoivat vain prosentin Titanin pinnasta.

Järviä kuin Kanadassa

- Huygens-sondi erottaa jo paksun kaasukehän läpi pinnan kirkkaat ja tummat kohdat toisistaan: ihmissilmäkin hahmottaisi pinnalla juuri ja juuri jotain, Lorenz vertaa.

- Päästyään noin 80 kilometriin ulottuvan usvan alapuolelle Huygens näkee todennäköisesti kraatterijärviä, joista osa on hevosenkengän muotoisia ja osa pyöreitä - ja jotkin häränsilmän mallisia, kuten Pohjois-Kanadan Manicouagan kraatteri. Järvissä velloo metaania ja etaania.

Maassa metaani esiintyy kaasuna, mutta Titanin 180 asteessa metaani ja etaani ovat joko nestettä tai kiinteää jäätä.

Erikoisista järvistä on kertynyt melkoisesti epäsuoria viitteitä. Infrapunakuvissa Titanin kaasukehässä näkyy tummia kohtia, ja juuri ne on tulkittu metaanijärviksi. Radiokaukoputket ovat osoittaneet Titanin pinnan tasaiseksi, ja joidenkin mittausten mukaan jopa 75 prosenttia pinnasta voisi olla nestemäisen metaanin ja etaanin peitossa.

On siis melko todennäköistä, että Huygens molskahtaa järveen.

  hän selittää. Sen sijaan jos sondi osuu nesteeseen, mittaukset jatkuvat Titanin pinnalla vielä useita minuutteja, jolloin saamme tietää järven koostumuksen ja ehkä syvyydenkin.

Aallokko korkeaa - jos tuulisi

Vai murskaisiko aallokko mittarimme? (Huygens on todella “meidän“ laitteemme, sillä se on Euroopan avaruusjärjestö Esan taidonnäyte. Sen sijaan itse Cassini-luotain on Yhdysvaltojen Nasan hanke.)

kumppaneineen selvitti tietokonesimulaatioin, millainen aallokko Titanissa käy. Esan tiedotteen mukaan simulaatioissa saatiin samalla tuulella Titanin metaanijärviin seitsemän kertaa korkeampia aaltoja kuin Maan vesiin. Syy on Titanin pienen vetovoiman. Samasta syystä Titanin aallot ovat kuitenkin hitaampia kuin meikäläiset: Maassa nopeus on kolminkertainen.

Keskimäärin Titanin ilmasto on leppeä, sillä vähäisen auringonvalon lämpö ei saa kaasukehää liikkeelle. Tosin tuulia aiheuttaa myös Saturnuksen voimakas vuorovesivaikutus, joka on 400 kertaa Maan vuorovesivoimia isompi. Silti Lorenz arvioi Titanissa tuulevan vain noin metrin sekunnissa. - Siksi aallot ovat korkeintaan muutaman kymmenen sentin korkuisia.

Kuvittele maisemaa, joka on kuin hidastetusta elokuvasta. Vain hyytävän kylmissä järvissä hitaasti etenevät aallot rikkovat seisahtuneen tunnelman, jonka kaiken kattava usva värittää tumman oranssin ruskeaksi. - Horisontissa möllöttää Saturnus, joka näyttää 24 kertaa oman kuumme kokoiselta, Lorenz täydentää.

Sentin sadepisarat leijailevat

Silloin tällöin Titanin luonto saattaa elävöityä saderyöpystä. Tutkijat ovat nimittäin päätelleet Voyager 1 -luotaimen vuonna 1980 ottamien kaasukehäkuvien perusteella, että Titanilla voi olla metaanin kiertoon perustuvia sääilmiöitä.

Voyagerin kuvien mukaan Titanin ylin kaasukehä saattaa olla metaanin kyllästämä. Tällaisessa ympäristössä kertyvä pilvi hajoaisi nopeasti vesipisaroiksi tai raekuuroksi.

- Titanin tiheässä kaasukehässä sadepisarat voisivat olla lähes sentin kokoisia, mutta pienen vetovoiman takia ne leijailisivat alas kuin lumihiutaleet, Lorenz kuvailee.

Titanissa ei voi sataa usein eikä pitkään, koska runsassateinen kaasukehä ei pysyisi niin metaanipitoisena. Sadekuurot saattavat silti toisinaan olla niin rajuja, että kamaraan uurtuu syviä joenuomia.

Jonkinlaista kiertoa kaasukehässä pitää metaanin säilymiseksi joka tapauksessa olla, koska Auringon ultraviolettisäteily tuhoaa metaanin suhteellisen nopeasti. Uv-säteilyn vaikutuksesta siitä irtoaa vetyä, joka karkaa avaruuteen, ja hajoamisessa syntyvät orgaaniset aineet, kuten etaani, satavat alas. Titanin kaasukehästä metaani olisi hävinnyt 10 miljoonassa vuodessa. Jostakin täytyy siis tulla sitä jatkuvasti lisää. Ehkä kuun järvistä?

Titanista tulee maankaltainen

Titanin kaasukehästä on paikannettu metaanin lisäksi runsaasti muita orgaanisia molekyylejä. Myös vettä on löytynyt. Tarkoittaako tämä, että Titanissa on saattanut syntyä elämää tai että sitä voisi joskus kehittyä?

Vastaus riippuu Titanin historiasta ja tulevaisuudesta. Nykyään kuu on elämän syntymiseen liian kuiva ja kylmä.

Aivan vedetön paikka se ei ilmeisesti sentään ole. Jotkin tutkijaryhmät ovat päätelleet epäsuorasti, että Titanin pinnalla on jopa runsaasti vesijäätä.

- Titanin paksun, jäisen kuoren alla on lähes varmasti juoksevaa vettä, Lorenz lisää. - Vesi on saattanut nousta siellä täällä pintaankin. Ehkä syvistä kraatterista löytyisi siitä merkkejä.

Entä voisiko Titanista saada lämmittämällä maankaltaisen? -Titan maankaltaistaa itse itsensä, kun Aurinko laajenee aikanaan punaiseksi jättiläiseksi, Lorenz vastaa. - Ei siitä tosin tule sellainen paikka, jossa me viihtyisimme. Vaikka orastava elämä saattaisi nauttia Titanin orgaanisista molekyyleistä, niin meille useimmat niistä ovat myrkkyä.

Teksti perustuu sähköpostihaastatteluun sekä esitelmään, jonka Lorenz piti Yhdysvaltain tiedeviikolla helmikuussa.


 


Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018