TIETEEN PÄIVÄT 07
Luovuus kumpuaa omaperäisyydestä, joka on eri asia kuin hulluus. Tosin se, mitä pidetään häiriintyneisyytenä, on myös kulttuurikysymys.


Tosin se, mitä pidetään häiriintyneisyytenä, on myös kulttuurikysymys.




Grigori "Griša" Perelman ei ole ihan tavallinen nelikymppinen. Hän paitsi otti ja ratkoi legendaarisen Poincarén otaksuman ja tuli vuonna 2006 palkituksi matematiikan nobeliksi kutsutulla Fields-mitalilla myös kieltäytyi vastaanottamasta sitä - tai Clay-instituutin tarjoamaa miljoonan dollarin palkintorahaa.

Rukkaset saivat myös Stanfordin ja Harvardin yliopistoista tarjotut huippuvirat. Mies elelee mieluummin kopeekkaa venyttäen Pietarin seudulla, keskustelee vain äitinsä kanssa ja ryöppää sieniä.

Klassinen esimerkki nerouden kietoutumisesta hulluuteen? Ei, mikäli Kansainvälisen matemaattisen unionin presidenttiä John Ballia on uskominen.

- Perelmanin mielenterveydessä ole mitään vikaa. Hän vain näkee maailman toisin, vakuutti erakkomatemaatikon kesällä tavannut Ball uteliaille toimittajille.

- Originaliteetti, tapa ajatella ja yhdistää asioita aivan uudella tavalla, on toki epätavallista, mutta mielenterveyden näkökulmasta siinä ei ole mitään poikkeavaa, vahvistaa Kansanterveyslaitoksen tutkijaprofessori Jouko Lönnqvist.


Luovuus ei kumpua hulluudesta

Koska toisinnäkeminen on tieteessä ja taiteessa hyväksyttyä ja jopa suotavaa, alat imevät puoleensa toinen toistaan erikoisempia persoonallisuuksia.

Vastoin yleistä uskomusta luovuus ei kuitenkaan kumpua hulluudesta eivätkä tieteilijät ja taiteilijat ole ainakaan tutkimusten mukaan sen häiriintyneempää sakkia kuin muutkaan.

- Luovat ihmiset vain erottuvat helpommin massasta ja saavat taviksia enemmän huomiota, Lönnqvist havainnoi.
Missä sitten kulkee terveen mielen reuna? Milloin originellius kääntyy häiriintyneisyydeksi?

Hypomania eduksi rahan teossa

Lönnqvistin mukaan mielenterveyden rajan määrää monesti pelkkä näkökulma.

- Jos mitataan esimerkiksi vain taloudellista tulosta, joku hypertarmokas hypomaanikko saattaa olla suorastaan ihanneyksilö, Lönnqvist toteaa.

Hypomaniaa leimaavat muun muassa energisyys, idearikkaus, vähäunisuus, rajaton kunnianhimo, karismaattisuus sekä kiihko muuttaa maailmaa. Psykologi John Gartner on jopa väittänyt, että kaikki menestyneet yrittäjät tai uskonnolliset johtajat ovat hypomaanikoita - ja että Yhdysvallat on vaurastunut, koska siellä heitä asuu pilvin pimein.

Sen sijaan hypomaanikon omaiset tuskin suitsuttavat tämän hillittömyyttä. - Lähimmäisten näkökulmasta hypomaniaa ei tietenkään voi pitää terveenä tai toivottavana, Lönnqvist painottaa.

Persoonallisuustyypin erottaa yleensä persoonallisuushäiriöstä piirteiden väkevyys. - Jos ihminen ei lainkaan kykene sopeuttamaan luontaisia reaktioitaan tilanteiden mukaan vaan toimii aina samalla tavalla, ollaan jo häiriön rajamailla.


Häiriö, jos haittaa elämää

Mielenterveyden arvioinnissa painaa aina sekä ihmisen oma että lähipiirin hyvinvointi. - Tärkein kysymys kuuluu, kuinka paljon jokin tietty käyttäytymisen tai psyyken ominaisuus haittaa omaa tai muiden ihmisten elämää, Lönnqvist sanoo.

Psyykkisiä oireita ja psykososiaalista toimintakykyä varten on kehitetty mittari, GAF (Global Assessment of Psychosocial Functioning), jonka avulla kenet tahansa meistä voi luotettavasti arvioida. Se on pisteytetty yhdestä sataan siten, että valtaosa ihmisistä sijoittuu 60 pisteen rajan yläpuolelle.

- Mitä suuremman luvun tällä mielenterveyden lämpömittarilla saa, sen vaikeampaa sijoitustaan on parantaa, Lönnqvist huomauttaa. Sen sijaan kriisissä olevien ihmisten toimintakykyä voidaan tuen ja hoidon avulla kohentaa huomattavastikin.

Väestötutkimusten perusteella selvästi yli puolet suomalaisista on itse mielenterveyteensä tyytyväisiä. Noin neljäsosa oirehtii jollakin tavoin, ja noin joka kymmenes tuntee tarvitsevansa mielenterveyshoitoa.


Suhtaudutaan turhan mustavalkoisesti

Lönnqvistin mielestä mielenterveyteen suhtaudutaan edelleen valitettavan mustavalkoisesti. Ihmisen katsotaan olevan joko hullu tai terve, vaikka mielenterveys on todellisuudessa jatkumo.

- On toki olemassa selvästi mieleltään sairastuneita ja toisaalta superterveitä ihmisiä, mutta valtaosa meistä on jotakin tältä väliltä, Lönnqvist muistuttaa. Tila voi myös elämänkaaren mittaan vaihdella, sillä mieli voi sairastua ja parantua siinä missä kehokin.

Mielenterveyden rajat ovat aina myös sidoksissa niin tietoon kuin kulttuuriin, jonka normit muuttuvat ajan mittaan. Tästä ovat esimerkkeinä muun muassa epilepsia ja homoseksuaalisuus, jotka aiemmin luokiteltiin mielisairauksiksi.
Tavalliseenkin luonteenpiirteeseen voidaan jossakin toisessa kulttuurissa suhtautua kuin sairauteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kavahdetaan ujoutta niin, että sitä yritetään jopa lääkitä.

- Moni psyyken piirre on samanlainen liukuva ominaisuus kuin ihmisen pituus. Samalla tavoin on sopimuskysymys, onko ihminen pitkä vai lyhyt, Lönnqvist vertaa.


Yksilöiden erot hyödyttävät yhteisöä

Lönnqvistin mukaan erilaisuus eli se, ettemme ole toistemme kopioita, on niin yksilön kuin yhteisönkin voimavara.
- Usein tämä unohtuu. Eritoten työelämä suhtautuu erilaisuuteen ja normeista poikkeamiseen karsaasti, vaikka juuri ne mahdollistavat sopeutumisen muutostilanteissa.

Lönnqvistin mukaan yrityksiin rekrytoidaan valitettavan usein samasta puusta veistettyä sakkia, mikä kaventaa työyhteisön kehityspotentiaalia. Kasvulle ei anneta tilaa, jos kaikki pakotetaan samaan muottiin.

- Tietynlainen normipakko on taloudellisten mittareiden mukana luikertelemassa myös yliopistoihin, missä perinnäisesti on sallittu kaikenlainen pellepelottomuus, Lönnqvist suree.

Hänen mukaansa vanha motto "hullut vievät maailmaa eteenpäin, viisaat pitävät sitä pystyssä" pitää kuitenkin yhä paikkansa. Originaliteetti synnyttää uutta, ja siksi erilaisuuden hyväksyminen ja vaaliminen on jopa evolutiivisesti olennaista.

- Se, mikä tänään tuntuu tarpeettomalta ihmislajin ominaisuudelta, saattaa olla jo huomenna hyvin tärkeä ja arvostettu piirre, Lönnqvist kiteyttää.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Tieteen päivien seminaariin Terveyden ja sairauden rajat 14.1. sisältyy Jouko Lönnqvistin esitelmä Originelli vai häiriintynyt - psykiatrian rajanvetoja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.