TIETEEN PÄIVÄT 07
Luovuus kumpuaa omaperäisyydestä, joka on eri asia kuin hulluus. Tosin se, mitä pidetään häiriintyneisyytenä, on myös kulttuurikysymys.


Tosin se, mitä pidetään häiriintyneisyytenä, on myös kulttuurikysymys.




Grigori "Griša" Perelman ei ole ihan tavallinen nelikymppinen. Hän paitsi otti ja ratkoi legendaarisen Poincarén otaksuman ja tuli vuonna 2006 palkituksi matematiikan nobeliksi kutsutulla Fields-mitalilla myös kieltäytyi vastaanottamasta sitä - tai Clay-instituutin tarjoamaa miljoonan dollarin palkintorahaa.

Rukkaset saivat myös Stanfordin ja Harvardin yliopistoista tarjotut huippuvirat. Mies elelee mieluummin kopeekkaa venyttäen Pietarin seudulla, keskustelee vain äitinsä kanssa ja ryöppää sieniä.

Klassinen esimerkki nerouden kietoutumisesta hulluuteen? Ei, mikäli Kansainvälisen matemaattisen unionin presidenttiä John Ballia on uskominen.

- Perelmanin mielenterveydessä ole mitään vikaa. Hän vain näkee maailman toisin, vakuutti erakkomatemaatikon kesällä tavannut Ball uteliaille toimittajille.

- Originaliteetti, tapa ajatella ja yhdistää asioita aivan uudella tavalla, on toki epätavallista, mutta mielenterveyden näkökulmasta siinä ei ole mitään poikkeavaa, vahvistaa Kansanterveyslaitoksen tutkijaprofessori Jouko Lönnqvist.


Luovuus ei kumpua hulluudesta

Koska toisinnäkeminen on tieteessä ja taiteessa hyväksyttyä ja jopa suotavaa, alat imevät puoleensa toinen toistaan erikoisempia persoonallisuuksia.

Vastoin yleistä uskomusta luovuus ei kuitenkaan kumpua hulluudesta eivätkä tieteilijät ja taiteilijat ole ainakaan tutkimusten mukaan sen häiriintyneempää sakkia kuin muutkaan.

- Luovat ihmiset vain erottuvat helpommin massasta ja saavat taviksia enemmän huomiota, Lönnqvist havainnoi.
Missä sitten kulkee terveen mielen reuna? Milloin originellius kääntyy häiriintyneisyydeksi?

Hypomania eduksi rahan teossa

Lönnqvistin mukaan mielenterveyden rajan määrää monesti pelkkä näkökulma.

- Jos mitataan esimerkiksi vain taloudellista tulosta, joku hypertarmokas hypomaanikko saattaa olla suorastaan ihanneyksilö, Lönnqvist toteaa.

Hypomaniaa leimaavat muun muassa energisyys, idearikkaus, vähäunisuus, rajaton kunnianhimo, karismaattisuus sekä kiihko muuttaa maailmaa. Psykologi John Gartner on jopa väittänyt, että kaikki menestyneet yrittäjät tai uskonnolliset johtajat ovat hypomaanikoita - ja että Yhdysvallat on vaurastunut, koska siellä heitä asuu pilvin pimein.

Sen sijaan hypomaanikon omaiset tuskin suitsuttavat tämän hillittömyyttä. - Lähimmäisten näkökulmasta hypomaniaa ei tietenkään voi pitää terveenä tai toivottavana, Lönnqvist painottaa.

Persoonallisuustyypin erottaa yleensä persoonallisuushäiriöstä piirteiden väkevyys. - Jos ihminen ei lainkaan kykene sopeuttamaan luontaisia reaktioitaan tilanteiden mukaan vaan toimii aina samalla tavalla, ollaan jo häiriön rajamailla.


Häiriö, jos haittaa elämää

Mielenterveyden arvioinnissa painaa aina sekä ihmisen oma että lähipiirin hyvinvointi. - Tärkein kysymys kuuluu, kuinka paljon jokin tietty käyttäytymisen tai psyyken ominaisuus haittaa omaa tai muiden ihmisten elämää, Lönnqvist sanoo.

Psyykkisiä oireita ja psykososiaalista toimintakykyä varten on kehitetty mittari, GAF (Global Assessment of Psychosocial Functioning), jonka avulla kenet tahansa meistä voi luotettavasti arvioida. Se on pisteytetty yhdestä sataan siten, että valtaosa ihmisistä sijoittuu 60 pisteen rajan yläpuolelle.

- Mitä suuremman luvun tällä mielenterveyden lämpömittarilla saa, sen vaikeampaa sijoitustaan on parantaa, Lönnqvist huomauttaa. Sen sijaan kriisissä olevien ihmisten toimintakykyä voidaan tuen ja hoidon avulla kohentaa huomattavastikin.

Väestötutkimusten perusteella selvästi yli puolet suomalaisista on itse mielenterveyteensä tyytyväisiä. Noin neljäsosa oirehtii jollakin tavoin, ja noin joka kymmenes tuntee tarvitsevansa mielenterveyshoitoa.


Suhtaudutaan turhan mustavalkoisesti

Lönnqvistin mielestä mielenterveyteen suhtaudutaan edelleen valitettavan mustavalkoisesti. Ihmisen katsotaan olevan joko hullu tai terve, vaikka mielenterveys on todellisuudessa jatkumo.

- On toki olemassa selvästi mieleltään sairastuneita ja toisaalta superterveitä ihmisiä, mutta valtaosa meistä on jotakin tältä väliltä, Lönnqvist muistuttaa. Tila voi myös elämänkaaren mittaan vaihdella, sillä mieli voi sairastua ja parantua siinä missä kehokin.

Mielenterveyden rajat ovat aina myös sidoksissa niin tietoon kuin kulttuuriin, jonka normit muuttuvat ajan mittaan. Tästä ovat esimerkkeinä muun muassa epilepsia ja homoseksuaalisuus, jotka aiemmin luokiteltiin mielisairauksiksi.
Tavalliseenkin luonteenpiirteeseen voidaan jossakin toisessa kulttuurissa suhtautua kuin sairauteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kavahdetaan ujoutta niin, että sitä yritetään jopa lääkitä.

- Moni psyyken piirre on samanlainen liukuva ominaisuus kuin ihmisen pituus. Samalla tavoin on sopimuskysymys, onko ihminen pitkä vai lyhyt, Lönnqvist vertaa.


Yksilöiden erot hyödyttävät yhteisöä

Lönnqvistin mukaan erilaisuus eli se, ettemme ole toistemme kopioita, on niin yksilön kuin yhteisönkin voimavara.
- Usein tämä unohtuu. Eritoten työelämä suhtautuu erilaisuuteen ja normeista poikkeamiseen karsaasti, vaikka juuri ne mahdollistavat sopeutumisen muutostilanteissa.

Lönnqvistin mukaan yrityksiin rekrytoidaan valitettavan usein samasta puusta veistettyä sakkia, mikä kaventaa työyhteisön kehityspotentiaalia. Kasvulle ei anneta tilaa, jos kaikki pakotetaan samaan muottiin.

- Tietynlainen normipakko on taloudellisten mittareiden mukana luikertelemassa myös yliopistoihin, missä perinnäisesti on sallittu kaikenlainen pellepelottomuus, Lönnqvist suree.

Hänen mukaansa vanha motto "hullut vievät maailmaa eteenpäin, viisaat pitävät sitä pystyssä" pitää kuitenkin yhä paikkansa. Originaliteetti synnyttää uutta, ja siksi erilaisuuden hyväksyminen ja vaaliminen on jopa evolutiivisesti olennaista.

- Se, mikä tänään tuntuu tarpeettomalta ihmislajin ominaisuudelta, saattaa olla jo huomenna hyvin tärkeä ja arvostettu piirre, Lönnqvist kiteyttää.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Tieteen päivien seminaariin Terveyden ja sairauden rajat 14.1. sisältyy Jouko Lönnqvistin esitelmä Originelli vai häiriintynyt - psykiatrian rajanvetoja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.