Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri.


TEKSTI:Jarno Forssell



Julkaistu Tiede-lehden numerossa 7/2004

Toivottomia yllättävän paljon

Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään.


Määrä on odottamattoman suuri.

Eppu Normaalin Martti Syrjä lauloi osuvasti suomalaisten epätoivosta parikymmentä vuotta sitten: "Joka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat." Nyt epätoivosta - toivottomuudesta - on julkaistu ensimmäinen kotimainen väitöskirjatutkimus. Se on yhtä karua kertomaa kuin iskelmien tarinat.

- Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit.

- Ikävät tapahtumat aiheuttavat milipahaa ja alakuloa kaikille, ja jokaisella on huonoja yksittäisiä päiviä. Ne eivät kuitenkaan merkitse, että ihminen olisi toivoton, Haatainen sanoo. - Syvästi toivottomat ovat elämäänsä tyytymättömiä ja suhtautuvat itseensä ja tulevaisuuteensa kielteisesti. He ovat normaalia useammin masentuneita, ja heillä esiintyy itsetuhoisia ajatuksia.

Haataisen tutkimukseen osallistui lähes 2 000 pohjoissavolaista 25-64-vuotiasta ihmistä. Toivottomat tunnistettiin yhdysvaltaisen Aaron T. Beckin toivottomuusmittarilla, joka sisältää erilaisia omaan tulevaisuuteen, tietoisuuteen ja motivaatioon liittyviä väittämiä. Lapsuuden kokemuksia tutkittiin kysymyksillä lapsuudenkodin ilmapiiristä, vanhempien väleistä, ruumiillisesta kurituksesta ja alkoholin käytöstä.

Toivoa joko on tai ei

Kaisa Haatainen on taustaltaan psykiatrian sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän tarttui toivottomuus-aiheeseen havaittuaan selviä asenne-eroja psykiatrian suljetun osaston potilaissa. Miksi samankaltaisen taustan omaavista potilaista toisilla oli itsetuhoisia ajatuksia ja toisilla ei?

- Huomasin, että toivo ja toivottomuus ovat ihmisissä itsessään. Piirre syntyy persoonallisen kehityksen myötä.

Naisten toivottomuus juontuu usein lapsuuden aikaisista kokemuksista. Vaikka naiset osaavat käsitellä tunteitaan miehiä paremmin, he ilmeisesti myös kantavat ongelmiaan pidempään kuin miehet.

Miesten toivottomuus puolestaan johtuu ajankohtaisista vastoinkäymisistä: työttömyydestä ja taloudellisista vaikeuksista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät ikävät lapsuuden kokemukset olisi miehille kipeitä. Ne vain jäävät peittoon ajankohtaisten ongelmien alle.

- Olen tutkijakollegoiden kanssa spekuloinut syitä miesten suhtautumiseen. Hankkivatko miehet uusia ongelmia siksi, että muistot ovat niin kipeitä? Kokevatko he, että miehen on hyväksyttävämpää olla toivoton autolainan kuin lapsuuden selkäsaunojen vuoksi?

Myös työpaikan huono ilmapiiri ruokkii toivottomuutta. Useat toivonsa menettäneet olivat kokeneet ristiriitoja työpaikkansa ihmissuhteissa.

- Monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi oli ensin, muna vai kana, toivottomuus vai ongelmat, Kaisa Haatainen myöntää.

  ole yksiselitteinen, sillä esimerkiksi itsemurhia tehdään eniten laman jälkeen, ei sen aikana.

Kännykkä mittaa riskiä

Sosiaaliset kontaktit ovat yksi niistä tekijöistä, jotka ennustavat toivottomuutta. Mitä enemmän on ystäviä, joiden kanssa on tiiviisti yhteydessä, sitä pienempi riski on olla toivoton.

Kaisa Haatainen on löytänyt toimivan keinon tutkia kontakteja: matkapuhelimen käytön. Etenkin Suomessa, jossa kännykkätiheys on maailman huippua, "pulinamittari" toimii mainiosti.

- Päivittäin vastaanotettujen puhelujen määrä on hyvä tapa arvioida sosiaalisia kontakteja. Toivottomuutta tuntevilla puheluja on selvästi vähemmän kuin toiveikkailla.

Kaisa Haatainen teki tutkimuksensa Itä-Suomessa, eikä tuloksia voi tutkijan mukaan suoraan yleistää koko Suomeen, sillä idässä on enemmän työttömyyttä, mielenterveysongelmia ja itsemurhia. Haatainen veikkaa - ja toivoo - koko maan prosentin olevan kymmentä pienempi.

Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Kaisa Haatainen toivoo myös, että väestötason toivottomuuteen aletaan kiinnittää huomiota, koska jatkuva, syvä näköalattomuus lisää masennusta, itsemurhayrityksiä ja kuolleisuutta yleensä. Hän rohkaisee ihmisiä hakemaan apua, sillä toivoton tarvitsee kokemuksia välittämisestä.

Kontrolli jyrää kaukalossa

Pelaajien ääntä kuunteleva Alpo Suhonen on harvinaisuus suomalaisissa lätkävalmentajissa. Valtaosa valmentajista on edelleen kontrollikeskeisiä ja yliarvioi itsensä ja ominaisuutensa, tietää valmentajia psykologian lisensiaattityössään tutkinut Päivi Frantsi. Valmentajat pitävät itseään reilumpina ja oikeudenmukaisempina kuin pelaajien mielestä ovatkaan.

Frantsi jaotteli tutkimansa valmentajat ja valmennuspäälliköt kuuteen ryhmään:

• Kontrollikeskeiset perusvalmentajat, 60 %.


Johtavat suoraviivaisesti, ottavat pelaajia vähän huomioon.

• Muutossuuntautuneet ihmisvalmentajat, 20 %.


Visiovat ja edistävät muutosta. Ottavat pelaajat myönteisesti huomioon.

• Matalan profiilin valmentajat, 13 %.


Kontrolloivat pelaajia. Ovat pelaajien mielestä epäoikeudenmukaisia ja epäreiluja.

• Muutosvalmentajat, 3,5 %.


Visioivat ja ottavat pelaajat huomioon. Ovat oikeudenmukaisia.

• Korkean profiilin valmentajat, 3,5 %.


Valmentajien huippua kaikilla osatekijöillä mitaten. Valmentajien sijoittumista eri ryhmiin selittää eniten koulutus. Koulutetut valmentajat ovat muutos- ja ihmissuuntautuneimpia.

Frantsin mukaan muualla yhteiskunnassa tapahtunut johtamistyylien muutos ei ole ulottunut jääkiekkopiireihin. Toisaalta lätkäjoukkue on aivan omanlaisensa luotsattava: työ on tehtäväkeskeistä, ja tavoitteet ovat lähellä ja konkreettisia. Johdettava ryhmäkin on usein kasassa vain vuoden.

Nimissä on seksiä

Mikä tekee ihmisestä seksikkään? Symmetriset kasvot, pieni peppu, käheä ääni vai vähäinen vaatetus? Nekin, mutta nyt on löydetty uusi tapa saada vastakkaisen sukupuolen suosiota. Aiemmin on väitetty, ettei nimi miestä pahenna, mutta kielitieteilijä Amy Perfors Massachusettsin teknisestä korkeakoulusta väittää toista. Myös nimissä on seksiä, ja niiden seksikkyyden määrää se, missä kohtaa suuta ääntyy nimessä esiintyvä painotettu vokaali.

Nyt seuraa huonoja uutisia suomalaisille miehille, joiden yleisin etunimi on Juhani. Perforsin tutkimusten mukaan miehiä, joiden nimen painotettu vokaali ääntyy edessä, pidetään seksikkäämpinä kuin miehiä, joiden nimessä on takavokaali. Edessä ääntyviä vokaaleitahan ovat e, i, y, ä ja ö. Takana ääntyvät a, o ja u. Amerikkalaismiehistä nimeltään seksikkäimpiin kuuluvat mm. Matt ja Edgar, kun taas vähemmän seksikkäitä ovat George ja Paul.

Kumma kyllä, päinvastainen pitää paikkansa naisten nimissä: seksikkäimpiä ovat takavokaaliset Claudia, Gloria ja suomalaistenkin naisten suosikkinimi Maria.

Yksi selitys etuvokaalien seksikkyydelle voi olla se, että ne mielletään pienemmiksi kuin takana ääntyvät vokaalit. Muista mieltymystutkimuksista tiedetään esimerkiksi, etteivät naiset suosi supermaskuliinisia miehiä vaan hellää elättäjää, siis vähän "pienempää".

Perfors korostaa, ettei etu- ja takavokaalien seksikkyyden ero ole suuren suuri, vaikka onkin tilastollisesti merkitsevä. Tutkija myös myöntää, ettei hänellä ole aavistustakaan, päteekö havainto muilla kielialueilla. Jussien ei siis kannata sännätä vaihtamaan nimeään Jesseksi.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018