Tieto ja asenteet ovat kohdallaan, ja tekojakin syntyy, kunhan saamme trendisettereitä näyttämään mallia.

Ihminen-palsta




Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010

Tiedetään: kasvisruokaa sen olla pitäisi, mutta kun pihvi on niin hyvää ja brasilialainen sisäfilee oli tarjouksessa. Tiedetään, että junalla olisi hyvä liikkua, mutta kun Turkuun pääsee nyt niin kätevästi autolla uutta moottoritietä - ihan ajallaan.

Ja toisaalta, miksi minun pitäisi tuskailla ilmaston vuoksi, kun kukaan muukaan ei tee mitään? Eivät edes isot herrat Kööpenhaminassa.

- Ihmisillä on runsaasti tietoa ilmastonmuutoksesta, ja kaikki ovat periaatteessa valmiit toimintaan, arvioi ajatushautomo Demos Helsingin kehitysjohtaja Roope Mokka, joka on tutkinut suomalaisten ilmastoasen¬teita muun muassa valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Hän toimitti myös viime vuonna ilmestyneen Olimme kuluttajia -kirjan, jossa esiteltiin ilmastonmuutoksesta juontuvia tulevaisuuden skenaarioita.

- Seisomme samassa rivissä, mutta kukaan ei ota askelta eteenpäin. On riski, että syntyy sivustakatsojailmiö, ja ihmiset alkavat poistua takavasemmalle, Mokka jatkaa.


Ei kondomia ilmastonmuutokseen

Tieto ja positiiviset asenteet eivät riitä, sillä ilmastomyönteinen elämäntapa on kokonaisvaltainen asia.

Suomesta löytyy esimerkkejä elämäntavan muutoksista, joilla on ollut yhteiskunnallista merkitystä. Pohjois-Karjala-projekti muutti ruokatottumukset, kohensi terveyttä ja nosti odotettavissa olevaa elinikää. Liikkuminen on lisääntynyt ja tupakointi vähentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Voitaisiinko näistä oppia jotakin?

- Pohjois-Karjala-projekti oli aivan mieletön menestystarina. Sitä kampanjoitiin voimakkaasti sekä yhteiskunnan että arjen tasolla, esimerkiksi työpaikkaruokaloissa, Mokka tietää.

Ilmastoasioissa tiedon tuputus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan. Liiallinen vaaroista toitottaminen voi luoda mielikuvan, ettei yksittäinen ihminen voi tehdä mitään, että kyse on hänelle liian isosta asiasta.

- Ilmastonmuutokseen ei voi tarjota konkreettista ratkaisua - kuten voi tarjota kondomia aidsia vastaan. Sellaista ei ole, Roope Mokka harmittelee.

Matka tiedosta toimintaan on lisäksi kovin pitkä, jopa kymmeniä vuosia, kuten tupakoinnin hidas väheneminen osoittaa. Ilmastotieteilijöiden mukaan hiilidioksidipäästöt pitäisi kuitenkin saada merkittävästi pienemmiksi jo 10-15 vuodessa, jotta lämpeneminen pysyisi hyväksyttävissä rajoissa.
Valistuksen tilalle on siis keksittävä jotakin, joka tehoaa nopeasti.


Ekovalinnat oletusarvoiksi

Viisastenkivi saattaa löytyä behavioristisesta taloustieteestä.  Se haastaa perinteisen taloustieteen oletuksen, jonka mukaan me ihmiset tekisimme tietojemme pohjalta rationaalisia valintoja. Tilanne on itse asiassa päinvastainen: teemme koko ajan ratkaisuja, jotka ovat helppoja ja joita näemme muidenkin tekevän, vaikka ne eivät olisi etumme mukaisia.

Roope Mokka viittaa Chicagon yliopiston tutkijoihin Richard Thaleriin ja Cass Sunsteiniin, jotka kaksi vuotta sitten julkaisivat päätösten teosta kirjan Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth and Happiness. Nudge tarkoittaa tönäisyä, ja Mokka esittää, että ihmisiä pitää auttaa valitsemaan oikein.

- Ekologisista vaihtoehdoista pitäisi tehdä oletusarvoja. Lentomatkustamisen hiilipäästöjen kompensaatiomaksun tulisi sisältyä oletuksena lipun hintaan. Jos sitä ei halua maksaa, se on valittava pois.

Ekologisia oletusarvoja voivat edistää portinvartijat, ammattiryhmät, jotka ovat avainasemassa asumista, liikkumista ja syömistä koskevissa valinnoissa. Portinvartija-ammateissa ovat muun muassa isännöitsijät, rautakauppiaat, matkatoimistovirkailijat, elämäntapalehtien toimittajat, kauppaketjujen sisäänostajat ja työpaikkaruokaloiden henkilöstö.

- Ilmastonmuutos on nähty liian paljon ihmiskunnan eettisenä ongelmana. On se sitäkin, mutta kun se jalkautuu arkisiksi kuluttajapäätöksiksi, muutoksessa ei ole kyse sen kummemmasta kuin saada ihmiset valitsemaan jotakin vähän erilaista kuin ennen.


Edelläkävijät vetävät mukaansa

Elämäntavan muuttaminen ilmastomyönteiseksi on silti isompi asia kuin olutmerkin vaihtaminen tai siirtyminen kevytjuustoon. Niihin voi riittää "tönäisyksi" hyvä mainoskampanja, mutta uusi ekologinen elämäntapa edellyttää esimerkin voimaa.

- Ympäristötekoihin eri ihmisiä motivoivat eri asiat. Joku motivoituu kehuista, toinen taloudellisesta palkinnosta. Paras motivaattori on kuitenkin se, mitä muut kaltaisemme ihmiset tekevät. Harva pystyy tekemään muista poikkeavia valintoja, Mokka tietää.

Roope Mokka toivoo sosiaalisiin ryhmiin mielipidejohtajia, jotka alkavat toimia uudella tavalla. - Edelläkävijöitä tarvitaan, sillä esimerkki vetää muita mukaan.

Trendisettereiden ilmaantuminen edellyttää positiivista sykliä. Ekovalintoja ei pitäisi nähdä jostakin luopumisena, vaan jonkin voittamisena. Etätyöläinen voi viettää enemmän aikaa kotona, auton junaan vaihtava saa aikaa lukea, hampurilaisista luopuva pudottaa kiloja ja työmatkapyöräilijä kohottaa kuntoa.

- Ja joillekin riittää parempi omatunto. Eri ryhmille edut ovat erilaiset, mutta olen vakuuttunut siitä, että elämä vähähiilisessä maailmassa olisi parempaa kuin nykyisessä, Roope Mokka sanoo.



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

10 askelta oikeaan suuntaan




1 Kävele kauppaan ja osta vain niin paljon kuin jaksat kantaa.

2 Valitse tuotteita, jotka säästävät ympäristöä ja luonnonvaroja.

3 Vähennä lihan syöntiä.

4 Kävele tai pyöräile töihin, jos kelit ja matka antavat myöten.

5 Ehdota työnantajallesi, että voisit tehdä päivän viikossa etätyötä.

6 Tee lomamatkasi junalla tai laivalla. Jos lennät, maksa hiilimaksu.

7 Säädä kodinkoneesi energiansäästötilaan.

8 Vie vanhat tavarasi kierrätykseen.

9 Erottele ja kierrätä jätteesi.

10 Lämmitä sähkösauna vain kerran viikossa.






OMAT SANAT

Laskiaisen monet laskut


On pikemmin sääntö kuin poikkeus, että lyhyet ja yksinkertaisilta näyttävät verbit ovat yllättävän monitulkintaisia. Hyvä esimerkki on laskea. Se voi tarkoittaa muun muassa alaspäin suuntautuvaa liikettä, madaltumista, vähenemistä, irti päästämistä, sallimista, laskutoimitusten suorittamista, arvioimista ja ampumista. Tarpeen tullen voi laskea myös leikkiä tai luikuria.
Päivän nimi laskiainen on laskea-verbin johdos, mutta ei ole itsestään selvää, mitä laskemista siinä tarkoitetaan. Kristfrid Ganander kuvasi 1700-luvulla Mythologia Fennicassaan suomalaisten laskiaisenviettoa ja arveli, että juhlapäivän nimi johtui tavasta laskea mäkeä laskiaistiistain ratoksi. Tämä ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, sillä kaikissa vanhimmissa lähteissä, joissa sana mainitaan, puhutaan paastonlaskiaisesta tai paastonlaskiaissunnuntaista. Laskiainen liittyy siis paastonajan alkuun.
Ortodoksisessa Karjalassa laskiaissunnuntaita on vanhastaan nimitetty maitopyhälaskuksi. Silloin luovutaan munien ja maitotuotteiden syömisestä ja aletaan valmistautua paastoamalla pääsiäiseen. Jo viikkoa ennen on vietetty lihapyhälaskua ja jätetty lihan syöminen. Venäjässä laskiaissunnuntaita on nimitetty "jäähyväissunnuntaiksi". Silloin oli hyvästeltävä herkkuruoat peräti seitsemän viikon ajaksi.
Roomalaiskatolisessa kirkossa ja myös suurimmassa osassa keskiajan Suomea pappien paasto alkoi laskiaissunnuntaina. Kansa aloitti paaston laskiaistiistain jälkeen. Laskiaisena tuli voimaan myös muita rajoituksia. Esimerkiksi Herra Martin suomentaman keskiaikaisen maanlain mukaan paastonlaskiaisesta Olavin päivään asti ei saanut metsästää hirviä.
Alkuaan laskiainen on siis ollut rajoituksiin alistumista luopumalla herkuista ja huveista. Pääsiäinen on vastaavasti merkinnyt rajoituksista pääsemistä. Myös päivien laskeminen on ollut tärkeää, sillä laskiaisen ja pääsiäisen ajankohdat täytyi määritellä joka vuosi erikseen. Se oli keskiajalla kuitenkin oppineiden kirkonmiesten tehtävä, ei tavallisen kansan päänsärky.


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018