Tieto ja asenteet ovat kohdallaan, ja tekojakin syntyy, kunhan saamme trendisettereitä näyttämään mallia.
Ihminen-palsta
Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010
Tiedetään: kasvisruokaa sen olla pitäisi, mutta kun pihvi on niin hyvää ja brasilialainen sisäfilee oli tarjouksessa. Tiedetään, että junalla olisi hyvä liikkua, mutta kun Turkuun pääsee nyt niin kätevästi autolla uutta moottoritietä - ihan ajallaan.
Ja toisaalta, miksi minun pitäisi tuskailla ilmaston vuoksi, kun kukaan muukaan ei tee mitään? Eivät edes isot herrat Kööpenhaminassa.
- Ihmisillä on runsaasti tietoa ilmastonmuutoksesta, ja kaikki ovat periaatteessa valmiit toimintaan, arvioi ajatushautomo Demos Helsingin kehitysjohtaja Roope Mokka, joka on tutkinut suomalaisten ilmastoasen¬teita muun muassa valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Hän toimitti myös viime vuonna ilmestyneen Olimme kuluttajia -kirjan, jossa esiteltiin ilmastonmuutoksesta juontuvia tulevaisuuden skenaarioita.
- Seisomme samassa rivissä, mutta kukaan ei ota askelta eteenpäin. On riski, että syntyy sivustakatsojailmiö, ja ihmiset alkavat poistua takavasemmalle, Mokka jatkaa.
Ei kondomia ilmastonmuutokseen
Tieto ja positiiviset asenteet eivät riitä, sillä ilmastomyönteinen elämäntapa on kokonaisvaltainen asia.
Suomesta löytyy esimerkkejä elämäntavan muutoksista, joilla on ollut yhteiskunnallista merkitystä. Pohjois-Karjala-projekti muutti ruokatottumukset, kohensi terveyttä ja nosti odotettavissa olevaa elinikää. Liikkuminen on lisääntynyt ja tupakointi vähentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Voitaisiinko näistä oppia jotakin?
- Pohjois-Karjala-projekti oli aivan mieletön menestystarina. Sitä kampanjoitiin voimakkaasti sekä yhteiskunnan että arjen tasolla, esimerkiksi työpaikkaruokaloissa, Mokka tietää.
Ilmastoasioissa tiedon tuputus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan. Liiallinen vaaroista toitottaminen voi luoda mielikuvan, ettei yksittäinen ihminen voi tehdä mitään, että kyse on hänelle liian isosta asiasta.
- Ilmastonmuutokseen ei voi tarjota konkreettista ratkaisua - kuten voi tarjota kondomia aidsia vastaan. Sellaista ei ole, Roope Mokka harmittelee.
Matka tiedosta toimintaan on lisäksi kovin pitkä, jopa kymmeniä vuosia, kuten tupakoinnin hidas väheneminen osoittaa. Ilmastotieteilijöiden mukaan hiilidioksidipäästöt pitäisi kuitenkin saada merkittävästi pienemmiksi jo 10-15 vuodessa, jotta lämpeneminen pysyisi hyväksyttävissä rajoissa.
Valistuksen tilalle on siis keksittävä jotakin, joka tehoaa nopeasti.
Ekovalinnat oletusarvoiksi
Viisastenkivi saattaa löytyä behavioristisesta taloustieteestä. Se haastaa perinteisen taloustieteen oletuksen, jonka mukaan me ihmiset tekisimme tietojemme pohjalta rationaalisia valintoja. Tilanne on itse asiassa päinvastainen: teemme koko ajan ratkaisuja, jotka ovat helppoja ja joita näemme muidenkin tekevän, vaikka ne eivät olisi etumme mukaisia.
Roope Mokka viittaa Chicagon yliopiston tutkijoihin Richard Thaleriin ja Cass Sunsteiniin, jotka kaksi vuotta sitten julkaisivat päätösten teosta kirjan Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth and Happiness. Nudge tarkoittaa tönäisyä, ja Mokka esittää, että ihmisiä pitää auttaa valitsemaan oikein.
- Ekologisista vaihtoehdoista pitäisi tehdä oletusarvoja. Lentomatkustamisen hiilipäästöjen kompensaatiomaksun tulisi sisältyä oletuksena lipun hintaan. Jos sitä ei halua maksaa, se on valittava pois.
Ekologisia oletusarvoja voivat edistää portinvartijat, ammattiryhmät, jotka ovat avainasemassa asumista, liikkumista ja syömistä koskevissa valinnoissa. Portinvartija-ammateissa ovat muun muassa isännöitsijät, rautakauppiaat, matkatoimistovirkailijat, elämäntapalehtien toimittajat, kauppaketjujen sisäänostajat ja työpaikkaruokaloiden henkilöstö.
- Ilmastonmuutos on nähty liian paljon ihmiskunnan eettisenä ongelmana. On se sitäkin, mutta kun se jalkautuu arkisiksi kuluttajapäätöksiksi, muutoksessa ei ole kyse sen kummemmasta kuin saada ihmiset valitsemaan jotakin vähän erilaista kuin ennen.
Edelläkävijät vetävät mukaansa
Elämäntavan muuttaminen ilmastomyönteiseksi on silti isompi asia kuin olutmerkin vaihtaminen tai siirtyminen kevytjuustoon. Niihin voi riittää "tönäisyksi" hyvä mainoskampanja, mutta uusi ekologinen elämäntapa edellyttää esimerkin voimaa.
- Ympäristötekoihin eri ihmisiä motivoivat eri asiat. Joku motivoituu kehuista, toinen taloudellisesta palkinnosta. Paras motivaattori on kuitenkin se, mitä muut kaltaisemme ihmiset tekevät. Harva pystyy tekemään muista poikkeavia valintoja, Mokka tietää.
Roope Mokka toivoo sosiaalisiin ryhmiin mielipidejohtajia, jotka alkavat toimia uudella tavalla. - Edelläkävijöitä tarvitaan, sillä esimerkki vetää muita mukaan.
Trendisettereiden ilmaantuminen edellyttää positiivista sykliä. Ekovalintoja ei pitäisi nähdä jostakin luopumisena, vaan jonkin voittamisena. Etätyöläinen voi viettää enemmän aikaa kotona, auton junaan vaihtava saa aikaa lukea, hampurilaisista luopuva pudottaa kiloja ja työmatkapyöräilijä kohottaa kuntoa.
- Ja joillekin riittää parempi omatunto. Eri ryhmille edut ovat erilaiset, mutta olen vakuuttunut siitä, että elämä vähähiilisessä maailmassa olisi parempaa kuin nykyisessä, Roope Mokka sanoo.
Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
10 askelta oikeaan suuntaan
1 Kävele kauppaan ja osta vain niin paljon kuin jaksat kantaa. |
OMAT SANAT On pikemmin sääntö kuin poikkeus, että lyhyet ja yksinkertaisilta näyttävät verbit ovat yllättävän monitulkintaisia. Hyvä esimerkki on laskea. Se voi tarkoittaa muun muassa alaspäin suuntautuvaa liikettä, madaltumista, vähenemistä, irti päästämistä, sallimista, laskutoimitusten suorittamista, arvioimista ja ampumista. Tarpeen tullen voi laskea myös leikkiä tai luikuria. Kaisa Häkkinen |
