Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Romanttisen rakkauden aivokemia on erilainen kuin himon.

Sanotaan, että on mahdotonta olla samaan aikaan sekä rakastunut että viisas. Hurman hetkellä hulluus nousee kyytiin ja järki putoaa kärryiltä. Mielessä myrskyää, ja tuntuu kuin olisi törmännyt rekkaan.

Onko rakastunut ihminen oikeasti päästään sekaisin?

– Osittain, myöntää Lontoon yliopiston tutkija Andreas Bartels. Tiede-lehden haastattelema psykologi tietää mistä puhuu. Hän on ensimmäisenä maailmassa kurkistanut palavasti rakastuneen aivoihin kameralla.

Bartels ja hänen työtoverinsa professori Semir Zeki päättivät muutama vuosi sitten houkutella laboratorioonsa joukon nuoria, jotka olisivat "syvästi ja mielettömästi" rakastuneita. – Valmiina vaikka kuolemaan toisen puolesta, Bartels täsmentää koehenkilön kriteereitä.

Kutsua levitettiin Internetin ja ilmoitustaulujen välityksellä, mutta tosirakastuneiden löytäminen osoittautui kuviteltua työläämmäksi. – Suurin osa sadasta tutkimukseen halukkaasta oli kumma kyllä naisia, Bartels muistelee.

Tiukan seulan läpäisi lopulta 17 nuorta, heistä 11 tyttöjä. Kaikkien aivot tutkittiin magneettikuvauksella. fMRI-tekniikalla päästään millimetrien tarkkuuteen, tarkkailemaan solupopulaatioiden toimintaa. Kameran surratessa nuorille vilautettiin valokuvaa heidän mielitietystään. Välillä se vaihdettiin samaa sukupuolta olevan hyvän ystävän kuvaan. Tunteiden todenmukaisuus varmistettiin valheenpaljastustestissä, joka mittaa ihon sähkönjohtokyvyn muutoksia. Huijarilla hikirauhasten avautuminen aiheuttaa ihoreaktion.

Ainutlaatuinen työ julkaistiin NeuroReport-lehdessä marraskuussa 2000.

Aivan oma euforian muotonsa

Koesarja tuotti sukupuolesta riippumatta samansuuntaiset havainnot. Armaan näkeminen vilkastutti toimintaa "tunneaivoissa": neljällä pienellä aivoalueella, jotka piilottelevat isojenaivojen keski- ja etuosissa aivokuoren alla. – Paikka ei ollut yllätys, ainoastaan muutosten selvärajaisuus, Bartels sanoo.

Samat neljä aluetta reagoivat huumaaviin, hyvänolontunnetta tuottaviin aineisiin, kuten kokaiiniin. Ei mikään ihme, että romanttinen rakkaus juovuttaa ja aiheuttaa riippuvuutta.

Bartelsin mukaan onnesta ja aineista sekaisin olevan ihmisen huumassa on kuitenkin selvä ero. Kokaiini ravistelee koko limbistä järjestelmää, mutta rakkaus tyytyy täsmäiskuun. – Se on aivan oma euforian muotonsa.

Pilvissä leijumisen lisäksi monen rakastuneen vatsassa räpiköi aikamoinen parvi perhosia. Sekin voi olla tunneaivojen tekosia. Yksi erityisen herkistyneistä alueista, aivosaari, välittää kutittavan tunteen vatsanpohjaan.

Aivojen "lennonjohto" lakkoon

Kaikki hermosolut eivät sekoa onnesta. Bartels ja Zeki havaitsivat, että rakastuneiden etuaivojen otsalohko vaimenee. Tämä sosiaalista käyttäytymistä kontrolloiva aivojen "lennonjohto" on tavallaan lakossa. – Se selittäisi, miksi sokeasti rakastuneet toimivat impulsiivisesti ja tekevät päättömiäkin asioita, Bartels pohtii.

Toinen hiipuja rakastuneen aivoissa on ohimolohkon sisäosissa sijaitseva mantelitumake. Havainto sopii Bartelsin mukaan hyvin kirjatietoon. Esimerkiksi pelko, suru ja viha saavat tumakkeen hyrräämään ylikierroksilla (ks. Tiede 3/03, Pelko voi jäädä päälle, s. 26–27) .

Suomalaispsykiatri Timo Partonen Kansanterveyslaitoksesta tarjoaa hieman toisenlaista tulkintaa. – Ilmiö saattaa liittyä vain romanttiseen rakkauteen, hän ehdottaa.

Mantelitumake työstää ja tallentaa monenlaisia tunnekokemuksia. Sillä saattaa olla erityistehtävä suhteessa, jossa toista palvotaan kuin jumalolentoa. – Ehkä mantelitumake suuntaa kaiken yhteen henkilöön, jolloin tunteet eivät houkuttele pomppimaan "kukasta kukkaan".

Serotoniini suosii syrjähyppyjä

Partosen mukaan romanttisessa rakkaussuhteessa mantelitumake ja otsalohko vaimenevat serotoniinin puutteesta. Serotoniini on nimittäin tärkeä hermosoluliikenteen polttoaine. – Himokkaassa rakkaudessa eli puhtaassa seksuaalisessa halussa tilanne on päinvastainen. Aivojen käytössä on silloin ylenpalttisesti serotoniinia ja sukupuolihormoneita. Tällainen tila suosii syrjähyppyjä, Timo Partonen arvelee.

Samanlainen serotoniinimyrsky riehuu huumeiden käyttäjän aivoissa. Ekstaasin käyttäjät ovat kuvanneet, että heille tulee aineista miellyttävä yhteisyyden tunne: ollaan hieman kuin rakastuneita. Silloin kuka tahansa kelpaa.

Palvonta pakkomielteeksi

Partonen kaivaa lisätueksi Pisan yliopistossa Italiassa 1999 valmistuneen tutkimuksen, jossa seurattiin tuoreeltaan sydämensä menettäneitä lääketieteen opiskelijoita. Nuorten suhde muistutti Romeon ja Julian seksitöntä ja saavuttamatonta etälempeä.

Kaikilla koehenkilöillä serotoniinia oli verihiutaleissa todella vähän. Siksi myös aivot kärsivät välittäjäaineen puutteesta. Sama ilmiö riivaa pakko-oireisia ihmisiä. Nämä sairaalloiset pesijät, putsaajat ja tarkistajat uhraavat piinaaviin rutiineihinsa jopa useita tunteja vuorokaudessa.

– Näyttää siltä, että serotoniinivaje pitää suhteen hieman etäisenä mutta uskollisena, Partonen sanoo. – Toisaalta intohimoinen rakkaus voi jopa sairastuttaa, jos omasta kullasta tulee pakkomielle, joka kahlitsee elämää.

Tuskaan löytyy onneksi kemiallinen apu. Pakko-oireita hoidetaan masennuslääkkeillä, jotka pumppaavat lisää serotoniinia hermosolujen käyttöön. – On eri asia, haluaako epätoivoinen romeo tulla hoidetuksi.

– Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan rakastu näin tulenpalavasti, Partonen huomauttaa.

Kyky romanttiseen rakastumiseen saattaa osittain piillä perimässä. Viime vuonna Science-lehdessä julkaistu kuvantamistutkimus osoitti, että eri ihmisten mantelitumakkeen serotoniinireseptorien määrä ja laatu vaihtelevat rajusti. Se voi vaikuttaa tunnekokemuksiin.

Kiintymyshormoni liittää yhteen

Totta tai ei, romantiikka tunnetusti rapisee ajan myötä. Miten sitten versoo kiintymys, joka on ikuisen rakkauden tukipilari? Nyt on turvauduttava eläintutkimuksiin.

Vain kolme prosenttia nisäkkäistä on yksiavioisia. Ihmisen ohella kummajaisten klubiin kuuluu pieni preeriamyyrä (Microtus ochrogaster), joka muodostaa elinikäisiä parisiteitä jopa laboratorio-oloissa. Vuoristossa esiintyvä sukulaislaji on puolestaan tyypillinen erakko.

Myyrien erot eivät jää käyttäytymiseen, vaan ulottuvat syvälle keskushermostoon, kuten mantelitumakkeeseen. Näin kertoo nimekäs aivotutkija Joseph LeDoux kirjassaan Synaptic Self: How Our Brains Become Who We Are (Viking Press 2002). LeDouxin mukaan preeriamyyrien "rakkausavioliitossa" on vahva kemiallinen side, joka lähilajilta puuttuu.

Koiraissa vaikuttaa vasopressiini, naaraissa oksitosiini. Jos hormonien vaikutus estetään, preeriamyyrät käyttäytyvät erakkoserkkujensa tavoin.

– Hormonit ilmeisesti rakentavat suhteeseen sosiaalisen puolen, Timo Partonen tulkitsee. – Ne pitävät huolen siitä, ettei kaikki ole pelkkää seksiä. 

Jukka Ruukki oli tätä kirjoittaessaan Tiede-lehden toimittaja ja on nykyisin päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2003.

Tyyris rakkaustesti

Jos olet epävarma partnerisi tunteista, vie hänet magneettiin. Toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI) antaa Andreas Bartelsin mukaan varman vastauksen. – Ilman muuta, koska me tiedämme nyt mitä etsiä. – Testi paljastaa, onko koehenkilö rakastunut ja kuka on rakkauden kohde.

Bartels ei enää kerää koehenkilöitä, mutta aina voi kääntyy yksityisen lääkäriaseman puoleen. Hinta asettaa pieniä hidasteita. Kuvauksesta saa pulittaa 600–800 euroa.

 

Keväällä hormonit huipussaan

Miksi kevät saa viisarin värähtämään? Onko syynä lämmön ja terassikauden avajaisten herkistämä mieli? Kutkuttaako talvipalttoon alta kuoriutuva paljas pinta aivolisäkettä?

Ympäristön ärsykkeillä on todennäköisesti merkitystä, mutta myös perusbiologia piiskaa ihmisen keväistä parinmuodostusviettiä.

Monilla lajeilla valo on tärkein tahdittaja. Esimerkiksi apinoilla valon lisääntyminen käynnistää pariutumiskauden, joka nostaa serotoniini- ja testosteroniarvot piikkiin. Urokset ovat aggressiivisia ja hakeutuvat hanakasti naaraiden seuraan. Valon vaikutuksesta serotoniini saadaan myös paremmin hermosolujen käyttöön.

– Sama perustrendi näkyy miehissä, mutta muutos on vaatimattomampi, sanoo lisääntymisbiologian dosentti Matti Vierula Turun yliopistosta. Sukupuolihormonien huippu ajoittuu kesän korvalle, kuiva kausi koetaan alkutalvesta. Siittiötuotanto on kiihkeimillään varhain keväällä ja vähenee loppukesästä.

Tutkimustuloksia sekoittaa kuitenkin se, että kausilisääntyjän piirteet ovat selvästi karisseet ihmisestä. – Vuosien väliset erot ovat suuria, samoin vuorokausivaihtelu, Vierula harmittelee.

Mikä huolestuttavinta, mieshormoni- ja siittiöpitoisuuksien vuosirytmi on häviämässä nuorilta ikäluokilta. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa syntyneiden miesten arvot laahaavat tasaisen matalalla, eikä siittiöiden määrässä ja laadussa ole enää kehumista. Lisääntymiskyky on toki vielä tallella.

Matti Vierula hakee syytä elintapojen mullistuksista. Luonnon rytmi on sadassa vuodessa eliminoitu. – Nyt on "jatkuva kesä". Valo ei enää tahdita tekemisiä, ja kunnon ravintoa on saatavilla ympäri vuoden.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018