Totuuskone kertoo ihmisille, mitkä väitteet pitävät paikkansa ja mitkä ovat valhetta. Matemaatikot unelmoivat sellaisesta pitkään.

Teksti: Kaisa Kangas

Totuuskone kertoo ihmisille, mitkä väitteet pitävät paikkansa ja mitkä ovat valhetta. Matemaatikot unelmoivat sellaisesta pitkään.

Julkaistu Tiede -lehdessä 7/2010.Jos käytössäni olisi totuuskone, voisin antaa sen arvioida väitettä ”Mieheni rakastaa minua”. Ehkä syöttäisin koneeseen myös filosofisempia väitteitä: ”Absoluuttinen on ajan ulkopuolella” tai ”Looginen päättelyni tuottaa luotettavia tuloksia”.Onko kaikista väitteistä mahdollista sanoa, ovatko ne totta vai valhetta? Väite ”Mieheni rakastaa minua” on totta tai ei ole, mutta en itse voi koskaan täysin varmasti saada asiaa selville. Voin kysyä mieheltäni, mutta ehkä hän valehtelee.Entäpä väite ”Absoluuttinen on ajan ulkopuolella”? Lause on sisällöltään sen verran hämärä, että ehkä totuuskonekin yskisi tässä.Viime vuosisadan alkupuolella oli vallalla loogiseksi positivismiksi kutsuttu filosofinen suuntaus, johon liittyi vahva usko tieteelliseen metodiin ja loogiseen päättelyyn. Positivisti saattaisi sanoa, että voin varmistua mieheni rakkaudesta analysoimalla tämän aivokemiallisia prosesseja. Sellaiset väitteet, joiden todenmukaisuutta ei edes periaatteessa voi ratkaista (”Absoluuttinen on ajan ulkopuolella”) ääripositivisti kuittaisi hölynpölyksi.

Kone tarvitsee säännötTietokone pystyy erehtymättä tarkistamaan joidenkin väitteiden todenmukaisuuden. Voidaan esimerkiksi laatia ohjelma, joka osaa kertoa, että väite ”2 + 3 = 6” on epätosi ja väite ”1 + 4 = 5” tosi. Silti jo koulumatematiikan sanalliset tehtävät saattavat olla koneelle liikaa: se ei pysty tehtävissä tarvittavaan loogiseen päättelyyn.Matematiikkaa on kautta aikojen pidetty varman tiedon linnakkeena, ja vielä 1900-luvun alussa ajateltiin, että matematiikassa jokaisen väitteen todenmukaisuus on ainakin teoriassa ratkaistavissa. Totuuskone voitaisiin siis periaatteessa tehdä. Taustalla oli näkemys, että loogisessa ajattelussa on pohjimmiltaan kyse mekaanisesta prosessista, joka on automatisoitavissa.Sekä  matematiikassa että sen ulkopuolella looginen ajattelu toimii siten, että oletuksista edetään päätelmiin tiettyjä päättelysääntöjä käyttäen. Kone ohjelmoitaisiin noudattamaan näitä sääntöjä, sitten siihen syötettäisiin alkuoletukset, ja tämän jälkeen kone kertoisi, pitääkö annettu väite paikkansa.Koneelle opetettaisiin esimerkiksi seuraava sääntö: oletuksista ”Kaikille sellaisille olioille X, joille pätee Y, pätee myös Z” ja ”A:lle pätee Y” seuraa loogisesti väite ”A:lle pätee Z”.Jos koneeseen syötettäisiin oletuksina ”Kaikki ihmiset tarvitsevat ravintoa” ja ”Lewis Carroll oli ihminen”, kone päättelisi, että väite ”Lewis Carroll tarvitsi ravintoa” on totta.Koneen arviot riippuisivat siihen syötetyistä oletuksista. Jos oletuksina olisi ”Kaikki ihmiset ovat murhaajia” ja ”Lewis Carroll oli ihminen”, väite ”Lewis Carroll oli murhaaja” olisi koneen mielestä tosi.

Pilvilinna, joka romahtiEpäeuklidisten geometrioiden (ks. Kun geometria myllersi maailmaa, Tiede 11/2010, s. 54–56; tiede.fi/arkisto) löytyminen 1800-luvulla muutti käsityksiä matematiikasta. Tämän jälkeen ei enää ajateltu, että matemaattisten lähtöoletusten pitäisi olla yhteydessä fysikaaliseen maailmaan. Matematiikasta tuli pikemmin peliä, jossa saattoi valita oletukset suhteellisen vapaasti ja edetä niistä loogisesti päätellen väitteisiin, jotka pitivät paikkansa, jos oletukset olivat tosia. 1900-luvun alun matemaatikkojen ja loogikkojen suuri unelma oli löytää yleispätevä menetelmä, jonka avulla minkä tahansa matemaattisen väitteen todenmukaisuus voitaisiin ratkaista. Menetelmä ei myöskään saanut  tuottaa ristiriitaista tietoa. Jos sen pohjalta rakennettaisiin totuuskone, kone ei saisi pitää totena sekä väitettä ”Lewis Carroll oli ihminen” että ”Lewis Carroll ei ollut ihminen”.Kuvitellaan, että on olemassa totuuskone, joka ei koskaan sano epätosia väitteitä tosiksi (tai tosia epätosiksi). Mitä tapahtuu, jos koneeseen syötetään väite ”Tätä väitettä ei voi todistaa”? Väitteen on oltava totta.Tässä ”todistaminen” tarkoittaa samaa kuin se, että totuuskone ilmoittaa väitteen olevan tosi. Eli, jos kone sanoo väitettä todeksi, olemme todistaneet väitteen. Mutta tällöin väite ei olekaan tosi! Siispä tiedämme, että kone ei sano väitettä todeksi.Toisaalta kone ei voi sanoa väitettä epätodeksikaan, sillä se tarkoittaisi, että väitteen voisi todistaa, jolloin väite ei pitäisi paikkaansa.On siis löytynyt väite, joka saa totuuskoneen ymmälleen. Tämän tapaisia väitelauseita on missä tahansa riittävän monimutkaisessa matemaattisessa järjestelmässä; järjestelmä ei riitä ratkaisemaan niiden todenmukaisuutta. Vuonna 1931 nuori itävaltalainen matemaatikko Kurt Gödel todisti asian. Gödelin ensimmäisenä epätäydellisyyslauseena tunnettu tulos vei pohjan matemaatikkojen ja loogikkojen uneksimalta yleispätevältä menetelmältä.

Matematiikka koki kriisinMatematiikan väitteitä, joita ei voida osoittaa tosiksi tai epätosiksi, sanotaan ratkeamattomiksi. Aivan kuten väitteestä ”Mieheni rakastaa minua” emme voi tietää, pitävätkö ne paikkansa. Joku voisi sanoa, että minun on järkevä olettaa mieheni rakastavan minua ja lakata pohtimasta asiaa sen enempää. Samalla tavalla voi suhtautua matematiikan ratkeamattomiin väitteisiin ja lisätä ne oletuksiksi käytettyyn matemaattiseen järjestelmään. Tällöin syntyy kuitenkin väistämättä uusia ratkeamattomia väitteitä, joiden todenmukaisuutta paranneltukaan järjestelmä ei pysty määrittämään. Koskaan ei voi siis löytyä parasta, lopullista matematiikan järjestelmää. Ratkeamattomat väitteet mullistivat käsityksiä matematiikasta. Moni ajatteli, että matemaattinen menetelmä itsessään oli osoittautunut puutteelliseksi.Samalla katosi pohja positivistiselta filosofialta, joka nojautui väitteiden todistettavuuteen. Jos matematiikassa oli totuuksia, joita ei voinut todistaa, niitä voisi yhtä hyvin olla muuallakin.Gödel itse kuitenkin ajatteli ratkeamattomien väitteiden olemassaolon tarkoittavan ainoastaan, että matematiikkaa ei voi koneellistaa. Ihmisen intuitio oli edelleenkin tärkeä.

Pureeko omaan logiikkaan?Palataan väitteeseen ”Looginen päättelyni tuottaa luotettavia tuloksia”. Loogiset päätelmäni eivät siis johda ristiriitaisiin tuloksiin. Mutta onko minulla mitään mahdollisuuksia varmistua siitä, että looginen päättelyni on aukotonta? Perustelunihan nojaavat aina loogiseen päättelyyn. Oma logiikkani on siis ainoa väline, jolla voin arvioida omaa logiikkaani!Jos olisi olemassa loogista ajatteluani kuvaava totuuskone, väitteen voisi muotoilla ”Totuuskoneen antamat vastaukset eivät ole koskaan ristiriidassa keskenään”. Vuonna 1931 Gödel julkisti vielä toisen merkittävän tuloksen, joka tunnetaan Gödelin toisena epätäydellisyyslauseena. Sen mukaan minkään tarpeeksi monimutkaisen matemaattisen järjestelmän aukottomuutta ei voi todistaa pelkästään järjestelmän itsensä tarjoamia välineitä käyttäen. Tämä tarkoittaa, että järjestelmää kuvaava totuuskone ei pysty määrittämään, onko väite ”Totuuskoneen antamat vastaukset eivät ole koskaan ristiriidassa keskenään” totta. Jos kone ilmoittaa väitteen olevan tosi, se todellisuudessa tuottaa ristiriitaisia tuloksia ja sen antamat vastaukset ovat mielivaltaisia.Gödelin epätäydellisyyslauseita pidetään matemaattisen logiikan merkittävimpinä saavutuksina. Ne osoittivat, että kaikista matematiikankaan väitteistä ei voi tietää, ovatko ne totta. Samalla ne asettavat rajat sille, mitä loogisella päättelyllä voi saavuttaa. Gödelin menetelmiä on sovellettu myös teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä etsittäessä rajoituksia tietokoneen toiminnalle.Käytännössä epätäydellisyyslauseista seuraa, että totuuskone pysyy Pelle Pelottoman keksintönä.

Kaisa Kangas on matematiikan jatko-opiskelija, filosofian maisteri ja humanististen tieteiden kandidaatti.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018