Uusi Olkiluoto torppaa onnettomuuden sisäänsä.





"Uraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa, mutta millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla."

Näin lauloi Eppu Normaali kappaleessaan Suomi-ilmiö vuonna 1980. Suomessa oli juuri käynnistetty kaksi ydinvoimalaa, Loviisan Hästholmeniin ja Eurajoen Olkiluotoon, ja molempien viereen oli nousemassa lähivuosina kakkosyksikkö.

Ydinvoimaloiden turvallisuus näytti uskon asialta. Juuri aiemmin, vuonna 1979, oli Harrisburgissa Yhdysvalloissa tapahtunut onnettomuus, jossa reaktorin ydin puolittain suli. Niin sanottua Kiina-ilmiötä, jossa kuuma polttoaine sulattaa tiensä koko laitoksen perustusten läpi pohjavesiin asti, ei sentään tapahtunut.

"Vaikka Harrisburgissa täytyy ikkunat sulkea, voi Suomessa aina huoletta kulkea. Harrisburg on jossain toisella planeetalla, ei sellaista voi sattua Koivun ja tähden alla."

Harrisburgissa ei kuitenkaan tarvinnut evakuoida edes voimalan lähiväestöä. Huhtikuussa 1986 Ukrainan neuvostotasavallan Tšernobylissä sitten tapahtui se, mitä ei pitänyt tapahtua koskaan. Hetkessä räjähtäneestä ydinvoimalasta pääsi ympäristöön uraanin hajoamistuotteita. Radioaktiivista cesiumia löytyy Suomenkin luonnosta edelleen.

Tšernobylistä on 23 vuotta, ja Suomeen rakennetaan viidettä ydinvoimalaa. Miksi se olisi yhtään turvallisempi kuin Harrisburgin ja Tšernobylin voimalat - varsinkaan kun uutisissa kerrotaan koko ajan rakennustyön laatuongelmista?

Yksi vastaus voi tosiaan olla suomalaisuus. Suomen neljän ydinvoimayksikön käyttökerroin on ollut maailman kärkiluokkaa, reippaasti yli 90 prosenttia - eli niitä ei ole tarvinnut pysäyttää juuri muuten kuin suunniteltujen vuosihuoltojen ajaksi. Ne ovat ainakin tähän asti olleet erittäin luotettavia, mutta miksi?

"Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri. On täydellisiä joka nippeli ja rööri."

Voisi ajatella, että turvallisuusajattelu ydinvoimaloissa perustuu juuri joka nippelin ja röörin täydellisyyteen. Kuitenkin turvallisuuden lähtökohtana oikeastaan on, että melkein mikä tahansa saa mennä rikki. Edes laitosta operoivan insinöörin ei tarvitse olla erehtymätön.


Turvallisuuden periaatteet

Jos lähtisit pikku porukalla erämaahan vaeltamaan, miten parhaiten varmistaisitte, että saisitte yhteyden pelastajiin kaikissa oloissa?

Voisitte ostaa markkinoiden kalleimman matkapuhelimen, jossa joka nippeli on takuulla täydellinen. Mutta varmempaa olisi ehkä sittenkin pakata mukaan pari tavallista kännykkää.

Oletetaan, että yhteen tavalliseen kännykkään tulee vika joka tuhannennella vaelluksella. Todennäköisyys, että kahdesta laitteesta kumpikaan ei toimi, on yksi miljoonasta. Samaan on vaikea päästä edes sillä markkinoiden luotettavimmalla puhelimella. Tätä kutsutaan rinnakkaisperiaatteeksi.

Suomalaisessa ydinvoimalassa tärkeimpiä turvalaitteita, esimerkiksi jäähdytysjärjestelmän pumppuja, on kolme rinnakkaista.

Entä jos laitteet toimivat, mutta jollakin operaattorilla on paikallisesti huono kuuluvuus tai häiriö verkossaan? Turvallisinta on, että joka kännykässä on eri liittymä.

Todellinen turvafriikki voi vielä valita eri valmistajien puhelimet - voihan olla, että vaativat vaellusolot tuovat esiin jonkin valmistaja- tai mallikohtaisen tyyppivian. Tätä kutsutaan erilaisuusperiaatteeksi.

Ydinvoimalassa erilaisuusperiaate toteutuu esimerkiksi reaktorin tehon hallinnassa. Tehoa voi säätää kahdella aivan erilaisella periaatteella: säätösauvoilla ja muuttamalla jäähdytysveden booripitoisuutta.

Eräretkeltä tuskin tarvitsee soittaa hätänumeroon, ellei jotakin poikkeuksellista ole jo sattunut - vaikkapa putoaminen kivikkoiseen koskeen. Onneksi retken turvallisuuspäällikkö on kaukaa viisaasti jakanut puhelimet eri reppuihin, niin että vain yksi jää virran vietäväksi. Tätä kutsutaan erotteluperiaatteeksi.

Ydinvoimaloissa erotteluperiaate näkyy esimerkiksi siinä, että monet turvallisuudelle tärkeät järjestelmät sijoitetaan eri rakennuksiin. Jos tulipalo tai tulva tuhoaa yhden, toinen tai kolmas on vielä varalla.

Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, mutta sisäkkäiset suojamuurit ovat yhdessä vahvempia kuin mikään niistä yksin. Kännykkä on rinkassa aika hyvässä suojassa, jos se on vesitiiviissä pussissa, joka on pehmeässä kassissa, joka on kovassa rasiassa, joka on... Tätä kutsutaan syvyyspuolustukseksi.

Ydinvoimalassa moninkertaiset esteet pitävät radioaktiiviset aineet poissa ympäristöstä: polttoainesauvan keraaminen materiaali ja suojakuori, sitten itse reaktori ja sen ympärillä länsimaisissa laitoksissa paineenkestävä suojarakennus ja usein vielä ulompi reaktorirakennus.


Tšernobylissä kaikki väärin

Tšernobylissä suunnilleen kaikki oli tehty näiden turvallisuusperiaatteiden vastaisesti. Aloitetaan itse reaktorista.
Ydinvoimalassa yhden uraaniytimen halkeaminen saa aikaan yhden uuden uraaniytimen hajoamisen, ja niin edelleen. Tämä ketjureaktio tuottaa lämpöä, jolla tehdään höyryä, joka pyörittää turbiinia, joka pyörittää generaattoria, joka tekee sähköä. Näin ainakin on tarkoitus.

Jos yksi halkeaminen ruokkii enemmän kuin yhden uuden hajoamisen, reaktori kuumenee. Länsimaisiin reaktoreihin on suunniteltu lämpötilaan liittyvä takaisinkytkentä: jäähdytysveden lämpölaajeneminen tai höyrystyminen hidastaa reaktiota. Sanotaan, että ne ovat luonnostaan vakaita tai passiivisesti turvallisia.
Passiivisen turvallisuuden periaatetta käytetään ydinvoimaloissa muutenkin, jos se vain on mahdollista. Esimerkiksi säätösauvat voidaan pitää reaktorin yläpuolella sähköllä. Sähkökatkon sattuessa ne putoavat ja pysäyttävät reaktorin. Aktiivinen turvallisuus, jossa tarvittaisiin sähköä sauvojen työntämiseen reaktoriin, on haavoittuvampi.

Tšernobylin reaktori taas oli tyyppiä, jonka tiedettiinkin olevan matalalla tehoalueella epävakaa. Kun se siitä lämpeni, teho saattoi nousta äkillisesti. Mopo saattoi niin sanotusti karata käsistä.

Tšernobylissä tehtiin 26. huhtikuuta 1986 täysin vastuuton koe, johon kuului tehon alentaminen vaaralliselle alueelle. Reaktorin suunnittelijat eivät olisi sitä hyväksyneet. Lisäksi laitoksen turvajärjestelmä kytkettiin pois päältä, jotta koe saatettiin suorittaa.

Mopo karkasi käsistä nopeasti. Reaktorin teho nousi äkkiä, ja jo 36 sekunnin päästä kokeen aloittamisesta käyttäjät yrittivät reaktorin hätäpysäytystä.

Reaktori oli kuitenkin ehtinyt kuumeta liikaa. Seitsemän sekuntia hätänapin painalluksesta reaktorin teho oli noussut kymmenkertaiseksi normaalista, mikä sai jäähdytysveden höyrystymään räjähdysmäisesti. Tämä höyryräjähdys - ei siis sentään ydinräjähdys, joka on mahdollinen vain ydinpommissa - rikkoi reaktorin kannen. Sen jälkeen tuhoja pahensi vielä voimakas vetyräjähdys ja se, että Tšernobyl-tyyppisessä reaktorissa on tulenarkaa grafiittia. Kun reaktori oli räjähtänyt, alkoi grafiittipalo, jonka nostama savu kuljetti radioaktiivisia aineita ympäristöön. Kaasutiivistä suojarakennusta ei ollut. Grafiittipaloa sammutettiin useita päiviä.


Harrisburgissa eristys onnistui

Myös Harrisburgissa sekä laitteissa että ihmisissä oli puutteita. Jäähdytysjärjestelmässä oli vika, mutta automaattinen hätäpysäytysjärjestelmä sammutti reaktorin niin kuin pitikin. Harrisburgin kevytvesireaktori olisi tosin pysähtynyt itsestäänkin, jos jäähdytysvesi olisi kokonaan poistunut reaktorista.

Reaktorin sammuttaminen antaa kuitenkin vain lisäaikaa. Vaikka uraanin halkeamiseen perustuva ketjureaktio pysähtyy sekunneissa, uraanin radioaktiiviset hajoamistuotteet tuottavat säteilyä ja lämpöä vielä pitkään. Tämä niin sanottu jälkilämpö pitää jäähdyttää pois, tai reaktori sulaa.

Harrisburgissa kävi juuri näin. Reaktorin ytimestä ehti sulaa puolet, ennen kuin työntekijät ymmärsivät, mistä oli kyse, ja aloittivat uudelleen reaktorin jäähdyttämisen 16 tuntia onnettomuuden alun jälkeen.

Reaktorirakennuksesta pääsi ilmaan melkoisesti radioaktiivista kryptonia, mutta se hajaantui vaaraa aiheuttamatta ilmakehään. Radioaktiivista cesiumia - joka oli merkittävin osa Tšernobylin laskeumaa - pääsi Harrisburgista ilmaan vain vähän.


Nyt varaudutaan pahimpaan

Ennen Harrisburgin ja Tšernobylin onnettomuuksia syvyyspuolustuksessa painottui ennaltaehkäisy. Nykyään halutaan entistä paremmin varautua myös onnettomuuksiin.

Olkiluotoon rakennettava kolmas yksikkö tulee olemaan maailman ensimmäinen EPR-reaktori eli eurooppalainen painevesireaktori. Sen jäähdyttämisestä huolehtii peräti nelinkertainen jäähdytysjärjestelmä.

EPR-reaktorissa on varauduttu myös siihen, että jäähdytys kuitenkin epäonnistuisi ja sydän alkaisi sulattaa tietään kohti suomalaista peruskalliota. Reaktorin alle rakennetaan jäähdytettävä "sydänsieppari", jonka avulla sula, radioaktiivinen polttoaine pystytään pitämään hallinnassa ja eristyksissä ympäristöstä.

Lisäksi reaktoria suojaa aikaisempia vahvempi kaksikerroksinen, 2,6 metriä paksu betonikuori, jonka on suunniteltu kestävän paitsi suurta painetta myös ison lentokoneen törmäyksen.

Insinöörien suunnittelupöydällä on vieläkin turvallisempia voimaloita, joissa esimerkiksi jäähdytysveden kierto perustuu täysin luonnonvoimiin. Kiertovesipumppu voi mennä rikki, painovoima ei.

Kuitenkin EPR on valtavasti turvallisempi kuin edes tähänastiset länsimaiset ydinvoimalat. Esimerkiksi yhdysvaltalaisissa voimaloissa arvioidaan reaktorisydämen tuhoutumiseen johtavien onnettomuuksien tapahtuvan 50 000 reaktorivuoden välein.

Kun maailmassa on lähes 500 reaktoria, voi siis hyvin odottaa yhden tai kahden reaktorionnettomuuden tapahtumista tällä vuosisadalla, ellei turvallisuus parane.

EPR:ssä vastaavan onnettomuuden arvioidaan tapahtuvan puolen miljoonan vuoden välein. Ja jos hyvin käy, sydänsieppari nappaa sulan ytimen ilman ympäristöhaittoja.


Artikkelia varten on haastateltu Säteilyturvakeskuksen ryhmäpäällikköä Keijo Valtosta.


Riskin ratkaisee reaktorin sydän


Ydinvoimalan turvallisuutta arvioidaan todennäköisyyteen perustuvalla riskianalyysillä. Se on menetelmä, joka tunnistaa ja hahmottelee sellaiset tapahtumayhdistelmät, jotka johtavat vakavaan reaktorionnettomuuteen eli reaktorisydämen vaurioitumiseen. Arvio esitetään taajuutena, kuinka usein sydänvaurio tietyllä reaktorilla keskimäärin tapahtuisi.

Suomen lainsäädäntö edellyttää, että uusien ydinvoimalaitosten sydänvauriotaajuus on pienempi kuin 1/100 000 reaktorivuotta ja radioaktiivisen päästön taajuus pienempi kuin 5/10 000 000, eli laitoksen radioaktiiviseen päästöön johtava onnettomuus sattuisi yli 2 miljoonan vuoden välein.


Sydänvaurion todennäköisyys Suomen voimaloissa


















Yksikkö  Nyt  Valmistuessaan
Loviisa 5,8/100 000 vuotta 
noin 5/10 000 vuotta
Olkiluoto 1 1,0/100 000 vuotta  noin 1,5/10 000 vuotta
Olkiluoto 3 noin 2/1 000 000 vuotta

Kaikki valmiina - kaiken varalta





Säteilyturvapäivystäjä valmistautuu rentouttavaan viikonloppuun perheen parissa. Vielä kaupan kautta kotiin, ja työviikko on paketissa.

Kassalla päivystyspuhelin soi. Loviisan ydinvoimalaitoksen ykkösyksikössä on sattunut paha onnettomuus. Se rauhallisesta viikonlopusta. Edessä on uneton yö Helsingin Roihupellon teollisuusalueella.


Kriisinhallinta Stukissa

Ohjeiden mukaan laskeumapilven uhatessa pitää pysyä sisällä, sulkea ilmanvaihto ja hakeutua asunnon keskiosiin, kauas ikkunoista. Säteilyturvakeskus Stuk elää niin kuin opettaa: kassalta tavoitettu päivystäjä menee Stukin päärakennuksen keskellä sijaitsevaan valmiuskeskukseen. Pian saapuu muitakin valmiusorganisaatioon kuuluvia.

Täältä kriisiä hallitaan. Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden pohjalta laaditaan ennuste siitä, minne laskeuma kulkee ja sataako se jossain alas. Säteilytilanteen kehittymistä seurataan reaaliajassa, ja paikalliset pelastusviranomaiset varautuvat lähettämään tarvittaessa säteilyn mittaukseen myös liikkuvia partioita.
Itätuuli tekee tilanteesta erityisen hankalan. Saastepilvi on pian Porvoon yllä ja matkalla yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulle.

Säteilyviranomaisten on informoitava valtionjohtoa ja huolehdittava siitä, että myös muiden maiden viranomaiset ja viestimet saavat oikeaa tietoa, ennen kuin huhut lähtevät liikkeelle.

Ennen kuin ajetaan helsinkiläiset kaduilta ja lehmät laitumilta, rauhoitutaan hetkeksi. Harjoituksestahan tässä vain on kysymys.


Monta harjoitusta vuodessa

Jos ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai lähialueilla olisi elokuva, Säteilyturvakeskukseen varmaankin dramatisoitaisiin paniikinomaista ryntäilyä. Viranomaiset kuitenkin harjoittelevat monta kertaa vuodessa erilaisia kauhuskenaarioita, joten todellisuudessa tilanteen pitäisi mennä melkoisella rutiinilla.

Kummallakin ydinvoimapaikkakunnalla on vuosittain harjoitukset, joihin osallistuvat voimala itse, Stuk, paikallinen pelastustoimi ja usein myös Ilmatieteen laitos. Joka kolmas vuosi mukana ovat "kaikki": eri ministeriöitä, useita kuntia, toimittajiakin.

Joskus on aivan erikseen harjoiteltu väestönsuojelua. Esimerkiksi Kotkassa on pidetty harjoitus, jossa testattiin, miten päiväkodissa onnistuu ihan oikeasti suojautuminen sisätiloihin.

Suunnitteluryhmä laatii onnettomuusskenaarion osallistujien pään menoksi, mutta siihen voi jättää satunnaisuuttakin. Esimerkiksi sää voidaan määritellä käsikirjoituksessa tai voidaan käyttää reaalisäätä.


Viestintään uudet keinot

Suomenlahden toisella puolen Sosnovyi Borissa on Leningradin ydinvoimalaitos, jossa sähköä jauhaa edelleen neljä grafiittihidasteista reaktoria - samanlaisia kuin Tšernobylissä.

Tšernobylin onnettomuuden jälkeen reaktoreiden turvallisuutta on parannettu, eikä mopon enää pitäisi enää lähteä käsistä kuin Tšernobylissä. Mutta jos lähtee, paineenkestävää suojarakennusta länsimaiseen tapaan ei Leningradin laitoksessa ole.

Jos jotain sattuu, ainakin moni asia on Suomessa nyt paremmin kuin keväällä 1986.

Säteilyturvakeskuksessa on päivystäjä hälytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa - vaikka kaupan kassalta. Valmiusorganisaatio saadaan nopeasti kokoon. Tšernobylin onnettomuuden sattuessa tällaista järjestelyä ei ollut. Lisäksi virkamiehet olivat tuolloin lakossa, mikä vaikeutti nopeaa reagointia entisestään.

Tekninen kehityskin on luonut aivan uudet mahdollisuudet viestintään. Vuonna 1986 oli lankapuhelimet ja telex. Faksiksi kutsuttu laite, josta nykypäivän parikymppiset eivät ehkä ole kuulleetkaan, oli vasta tuloillaan.

Laskeuma ei myöskään voi tulla yllätyksenä. Suomessa on nyt koko maan kattava havaintoverkosto, johon kuuluu noin 250 automaattista, lähes reaaliaikaista säteilymittaria. Lisäksi Säteilyturvakeskus saa ajantasaista tietoa Sosnovyi Borin ympäristöstä. Tiedonsiirto pelaa paikallisista oloista riippumatta satelliittien välityksellä.

Vuonna 1986 ei ollut sopimuksia onnettomuuksien ilmoittamisesta. Jo samana vuonna allekirjoitettiin kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa maat tiedottamaan vakavista onnettomuuksista välittömästi muille.


Artikkelia varten on haastateltu Säteilyturvakeskuksen valmiuspäällikköä Hannele Aaltosta.


Seuraa säteilyä
Huolestunut kansalainen voi seurata säteilytilannetta netissä: www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilytilanne/fi_FI/sateilytilanne/

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018