Väittelyssä vanhemmuuden kustannuksista ei ole päästy yksimielisyyteen edes siitä, mitä uusi kansalainen maksaa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2013

Teksti: Johanna Junttila 

Viime aikoina on vaadittu vanhemmuuden kustannusten tasa-arvoisempaa jakamista eli sitä, etteivät lapsen hoitoon tarvittavat vapaat painottuisi äitien työnantajien maksettaviksi.

Aiheen nouseminen tapetille juuri nyt on seuraus­ta Yrittäjänaisten kansalaisaloitteesta. Naisyrittäjät lobbaavat ratkaisuksi Ruotsin mallia, jossa sekä vanhempainvapaasta että sairaan lapsen hoidosta koituvat kulut korvataan niin kutsutusta vanhempainvakuutuksesta. Kuten sairausvakuutusmaksu, vanhempainvakuutusmaksu peritään osana palkansaajien ja yrittäjien sosiaalimaksuja.

Lasta hoitaessaan vanhempi saa vanhempainvapaakassasta päivärahaa ja mahdollisesti työnantajalta myös päivärahan ja palkan erotuksen.

– Vanhempainvakuutus kuulostaa toimivalta. Yleensä vakuutukset ovat tehokkaita, kun ne on rakennettu niin, että ne rahoittavat tiettyä etuutta, arvioi Olli-Pekka Ruuskanen, joka työskentelee vakuutustieteen professorina Tampereen yliopistossa.

Yrittäjänaisten mukaan kustannusten uusjako olisi reilumpi heitä kohtaan mutta edistäisi myös yleisempää etua. Se vähentäisi nuorten naisten pätkätöitä, kun vakinaistamista ei täytyisi vauvalaskun takia pelätä. Syntyvyys nousisi, kun naiset pääsisivät vakityöpaikkoihin kiinni ja siten rohkenisivat synnyttääkin nuorempina. Naisia saataisiin myös enemmän yrittäjiksi ja heidän yrityksistään tulisi kilpailukykyisempiä.

Naiset jäävät määräaikaisiksi

Mainitut ongelmat ovat todellisia. Koulutetuista alle 38-vuotiaista naisista määräaikaisessa työsuhteessa on useampi kuin joka kolmas, samanikäisistä miehistä vain joka viides. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 29:ään. Suomen yrittäjistä naisia on kolmasosa, ja heistä vain noin joka neljäs on palkannut työntekijän.

Sekin tiedetään, että vanhempainvapaan välittömät ja välilliset kustannukset, kuten sijaisen rekrytointi ja perehdytys, heikentävät naisvaltaisten yritysten kannattavuutta.

Se, ratkeavatko naisten työelämän ongelmat vanhempainvakuutuksella, on toinen juttu. Tutkimustietoa, jonka turvin päätelmiä voisi tehdä, löytyy niukasti. Ensisynnyttäjien keski-ikä, kokonaishedelmällisyys ja naisten osuus yrittäjistä ovat samoissa lukemissa niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Vanhempainvakuutuksen hyödyt eivät näy ainakaan näissä luvuissa, mutta johtopäätösten vetämiseen tarvittaisiin tutkimusta.

Kuinka kalliiksi vauva äidin työnantajalle sitten tulee? Arviot ovat vaihdelleet 5 000 ja 14 000 euron välillä. Ronskeimmat arviot ovat lähes kolminkertaisia varovaisimpiin nähden, joten kuka on painellut laskimessaan vääriä nappeja?

Kampanjoidessaan aloitteensa puolesta Yrittäjänaiset ovat puhuneet 12 000 euron vauvalaskusta, joka lankeaa äidin työnantajan maksettavaksi. Nettisivuillaan liitto on julkaissut laskelman, jossa vauvan hinnaksi tulee runsaat 14 000 euroa.

– Emme ole halunneet julkisuudessa ainakaan liioitella summaa, selittää toimitusjohtaja Heli Järvinen pyöristystä parilla tonnilla alaspäin.

Summa on arvio, sillä työnantajalle tulevat kustannukset riippuvat naisen palkasta. Naisyrittäjien laskelmassa on käytetty 2 800 euron kuukausipalkkaa, mikä vastaa suomalaisten kokoaikatyössä olevien naisten keskipalkkaa. Kaksi kolmasosaa Suomen vauvoista syntyy 25–35-vuotiaille naisille, joiden kuukausipalkka on keskimäärin vähän pienempi, 2 632 euroa. Ikää enemmän vaikuttaa ammatti: naissiivooja tienaa kuussa keskimäärin 1 955 euroa, naislääkäri 6 365 euroa.

Lapsen sairaspäivät kertyvät

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää summaa liioiteltuna ja tarjoaa tilalle Kelan kanssa laskemaansa noin 5 000:ta euroa. Se on laskettu 3 000 euron kuukausipalkan mukaan. Laskelmien huomattava ero johtuu siitä, että EK lukee äitiy­destä aiheutuviksi kuluiksi ainoastaan äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta maksettavan palkan ja lomakulut, jotka Kela korvaa. Naisyrittäjien laskelmaa lihottavat raskausajalle lasketut sairauspoissaolot ja alle 10-vuotiaan lapsen sairaspäiviä varten otetut tilapäiset hoitovapaat, joita yrityksille ei korvata.

– Raskaudesta aiheutuvien sairaslomapäivien määrästä ei ollut saatavilla tietoa, mikään taho ei tunnut pitävän niistä kirjaa. Kokemuksen perusteella arvioimme ne maltillisesti viideksi päiväksi. Vaihtelu tosin on suurta. Rakennusalalla, siivoojilla ja seisomatyössä niitä tulee enemmän kuin istumatyössä, Järvinen kertoo.

Lapsen sairastamisesta johtuvat poissaolot pohjautuvat puolestaan yrittäjäjärjestöjen teettämään noin tuhannen yrittäjän kyselyyn. Sen mukaan lasta hoidetaan sairastamisen takia kotona keskimäärin viisi päivää vuodessa. Kun tämän verran poissaoloja lasketaan jokaiselle vuodelle aina siihen asti, kun lapsi täyttää kymmenen, muodostuvat kulut lähes kymmenkertaisiksi raskaudenaikaisiin poissaoloihin nähden.

Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus lapsen sairauden aikana ei perustu lakiin, vaan työehtosopimuksiin. Useissa sopimuksissa vanhempi on oikeutettu täyteen palkkaan, jos hän on poissa lapsen sairauden takia enintään neljä päivää yhtäjaksoisesti.

Yrittäjänaisten laskelmaan tuovat epätarkkuuksia äidin palkka, sovellettavien työehtosopimusten kirjo, kokemusperäisen tiedon käyttö raskausaikaisten sai­rauspäivien laskemisessa sekä epävarmuus siitä, kuinka hyvin lapsen hoitotietoja antaneet yritykset edustavat kaikkia työnantajia. Myöskään naisen todennäköistä palkkakehitystä lapsen kasvaessa ei ole huomioitu.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan laskelmassa ollaan kuitenkin oikeilla jäljillä, sillä siinä huomioidaan pelkkien välittömien kulujen sijaan kokonaistaloudellista rasitetta yritykselle.

– Tällä tavoin voidaan haarukoida, mitä kuluja työnantajalle tulee, vaikka tilanteet vaihtelevat ammatin, toimialan ja yrityksen mukaan, hän arvioi.

Kansanedustajilta tukea

Ongelmaa voidaan pitää koko elinkeinoelämän mittakaavassa pienehkönä, sillä vain puolet Suomen vauvoista syntyy työssäoleville naisille ja kulut muodostavat työnantajien työvoimakuluista Kelan mukaan 0,1–0,3 prosenttia. Yrittäjänaisten edustamia naisvaltaisia pienyrityksiä vauvat rasittavat kuitenkin rajummin kuin EK:n edustamia suurempia yrityksiä ja miesvaltaista teollisuutta.

Kansalaisaloite umpeutui heinäkuussa, eikä se runsaalla 20 000 allekirjoituksellaan etene eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen tukijoiksi ilmoittautui kuitenkin yli puolet kansanedustajista ja viisi ministeriä, joten vääntö vauvalaskusta jatkunee ilman kansalaisiakin.

Johanna Junttila on vapaa tiedetoimittaja.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.