Kun tiedonsiirtonopeus tuhatkertaistuu, kännykkäsi voi vaikka tallentaa koko elämäsi kuvat ja äänet. Rajana on vain kehittäjien ja kuluttajien mielikuvitus.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

vaikka tallentaa koko elämäsi kuvat ja äänet. Rajana on
vain kehittäjien ja kuluttajien mielikuvitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla









Silmälaseihin ja vaatteisiin upotetut kännykät yleistyvät 2010-luvulla; niitä kokeillaan jo innokkaasti.


kyborgipuhelimet yleistyvät 2030-luvulla. Korvaimplantteja käytetään yleisesti, ja keinotekoisia silmiä on testattu laboratorioissa. Kun lisätään vielä implantti, joka muuttaa kurkunpään ja äänihuulten liikkeet sähköiseksi signaaliksi, syntyy kyborgipuhelin.


, jonka virtuaalitodellisuuden tutkija Jaron Lanier ideoi viime vuosisadalla, yleistyy 2010-luvulla. Avatari on virtuaalihahmo, jonka ihminen luo verkossa itselleen. Videokännykässä avataria tarvitaan oman ulkonäön parantajaksi. Älykäs ohjelma poistaa kasvoilta rypyt ja väsymyksen merkit ja huolehtii, että asu näyttää moitteettomalta. Ympäristönkin voi valita. Taustalle voi panna näkymään työpaikan, vaikka olisi muualla.


Valheen paljastava kännykkä tulee 2020-luvulla. Manchesterin yliopiston tutkijat sanovat, että heidän kehittämänsä ohjelmat pystyvät paljastamaan valheen videokuvasta 80 prosentin tarkkuudella. Tulevaisuuden videokänny varoittaa, kun soittaja valehtelee. Avatarilla valheenpaljastimia taas voidaan lamauttaa, joten yhteiskunta pysyy ennallaan.


Koiratkin saavat kännykän. Suomessa on jo käytössä laitteita, jotka välittävät koiran haukunnan metsästäjän kännykkään. Koirapuhelinta, joka sisältää kaiuttimen, testataan parhaillaan. Ihminen voi sillä antaa käskyjä koiralle. Tietenkin koira saa myös videokännyn. Northumbriassa Koillis-Englannissa poliisilla on koiria, jotka kuljettavat kameraa ja lähettävät videoviestiä ohjaajalleen.



Kolmiulotteinen ääni pystytään luomaan kännykkään kahden kaiuttimen avulla ja kuvaan saadaan jo syvyysvaikutelma. Kolmiulotteinen elokuvateatteri kännykkämuodossa tulee 2010-luvulla. Mutta miksi ihmeessä? No samasta syystä kuin me haluamme kohta vain värinäytöllisiä puhelimia, vaikka mustavalkoinenkin on toiminut hyvin. Ihmiset huomaavat haluavansa uutta tekniikkaa heti, kun hinta tulee tarpeeksi alas.


Puheella ohjattava puhelin, jolle voi sanoa: "Soita Villelle", ja joka kuuluttaa: "Anoppi soittaa, vastataanko?", tulee hitaasti. Alkeellista puheentunnistusta on ollut jo vuosia. Yleiskieltä puhelin oppii ymmärtämään 2020-luvulla, savoa 2030-luvulla.


Äänen ja kuvan tallentava puhelin tulee 2010-luvulla, ja puhelin, joka pystyy tallentamaan äänen myös tekstiksi muunnettuna, tulee 2020-luvulla. Kaikki, mitä ihminen näkee, kuulee ja puhuu elämänsä aikana, voidaan silloin tallentaa. Sopii kummilahjaksi.


lifeblog todisteeksi tuomioistui-messa?


unohtavan puhelimen kehitystyö. Äskettäin Oregonin ja Stanfordin yliopiston tutkijat osoittivat, että aivot tuhoavat muistoja valikoivasti. Täydellinen muisti on ilmeisesti epäterveellinen.


Skaalautuvuus, jonka ansiosta kännykän kuva voidaan suurentaa vaikka television ruudulle, tulee lähivuosina. Samoja sisältöjä pystyvään katselemaan ja samoja asioita tekemään kännykän, television, tietokoneen ja muiden laitteiden kautta.


Kännykät, jotka viestivät toisilleen parin sentin etäisyydeltä tai kosketettaessa, edustavat tekniikkaa, jota jo käytetään varastoissa ja kulunvalvonnassa. Insinööriesimerkki sovelluksista on käyntikorttitietojen vaihtaminen. Kansa keksii muutakin, ehkä syntyy uusi tapa vaihtaa lemmenviestejä.


Ajatusohjauksinen kännykkä. Laboratoriossa pystytään jo ohjaamaan laitteita ajattelemalla, mutta aikaa menee, ennen kuin tekniikka pienenee ja nopeutuu. Ehkä vuosisadan toisella puoliskolla voi sanoa ajatuksissaan kännykälle: "Soita Villelle!"


Aivo-ohjauksinen kännykkä pystyy joskus tulevaisuudessa itse lähettämään viestejä aivoihin ja synnyttämään erityyppisiä aistimuksia ja elämyksiä. Sony on jo patentoinut tekniikan, joka stimuloi aivokuorta ultraäänellä niin, että ihminen kokee ääni- ja makuaistimuksia.


monta kännykkää, erikseen työtä, kotia, kesämökkiä ja muita tarkoituksia varten. Kännykät pelaavat yhteen niin, että esimerkiksi puhelinluettelon tiedot tallentuvat yhtä aikaa joka laitteeseen. Melkein jo tätä päivää.



kännykällä voi lukea vaikka Suomen lakia. Palvelu käynnistyi viime vuonna. Japanilaiset lukevat kännykän ruudulta romaaneja, etenkin kauhutarinat ovat suosittuja. Lukukännykkä tai kännykän lukukäyttö yleistyy.


verensokerin mittauslaite, joka syöttää tiedot kännykkään ja sieltä terveyskeskukseen. Tästä on vain kananaskel kännykkään, joka mittaa verensokerin piikittömästi ihon läpi.


Esa Aarnio viittaa Mooren lakiin ja sanoo, että melkein ainoa mitä voidaan ennustaa on ennustamattomuuden lisääntyminen.







Yrjö Neuvo, joka silloin työskenteli Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Nykyään hän on No-kian johtokunnan jäsen.




Kari Kairamo vuonna 1986 otti salkustaan matkapuhelimen ja laittoi sen eteensä pöydälle, Neuvo kertoo.







Markku Juntti Oulun yliopistosta. Hänen alaansa on televiestinnän matemaattinen puoli, informaatioteoria ja signaalinkäsittely. - Digitaalinen tietoliikenne palautuu Shannonin teoriaan.


Claude Shannon (1916-2001) määritteli vuoden 1948 artikkelissaan "Matemaattinen tietoliikenneteoria" täsmällisesti, kuinka monta bittiä sekunnissa voidaan siirtää luotettavasti radio- tai muussa kanavassa.




Multiple Input, Multiple Output - käytetään useita antenneja, ja tämä tuottaa kaistanleveyden kasvattamisen kaltaisen edun.









Harri Kiljander, joka on käsitellyt väitöskirjassaan matkapuhelimen käytettävyyttä ja työskennellyt kymmenen vuotta Nokialla käyttöliittymän kehitystehtävissä. - Siis selvitetään, mitä asioita ihmisten elämään on tulossa.







convenience, jolta puuttuu tarkka suomennos. Mukavuus, kätevyys ja sopivuus, kaikki yhdessä, kuvaavat käsitettä.











1897 Brittiläinen professori William Edward Ayrton luennossaan Lontoon Imperial Institutessa

"Henkilökohtaiset hakulaitteet (ehkä jopa kaksisuuntainen taskupuhelin) ja muut henkilökohtaiset elektroniset laitteet viestintää, laskentaa ja tietojenkäsittelyä varten."
1967 Yhdysvaltalaiset futurologit Herman Kahn ja Anthony Wiener kirjassa The Year 2000


1969 Osmo A. Wiio kirjassa Tieteen eturintamasta


Lähetin? "Mahdollisesti se pohjautuisi samanlaiseen järjestelmään, jolla tulikärpäset ja eräät syvänmerenkalat lähettävät valomerkkejään."
1997 Princetonin yliopiston professori, biotekniikan tutkija Lee M. Silver kirjassa Geenit ja kloonit


"Puhelin vai puhe-elin?"
"Äänetön puhelin on puhelin, joka mikrofonin sijaan tunnistaa puhujan äänet puhe-elinten hermojen impulsseista."
1998 Ilkka Hannula ja Risto Linturi kirjassa Sata ilmiötä 2000-2020




 





- Tehdään yhdessä ja annetaan kaikkien käyttöön, talkoohenki vaikuttaa. Kuka olisi arvannut, että syntyy maailman ihmisten kirjoittama tietosanakirja, Wikipedia, joka on suurempi kuin Encyclopædia Britannica. On jo olemassa myös Wappedia, tietosanakirja kännykässä.



- Tietotekniikan kuilut kapenevat, kun Mosambikin pikkuyritys pääsee verkkoon kännykällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla