Tehdään talot teräksestä. Rakennetaan asunnot ponttoneille. Katetaan koko kortteli. Tässä muutamia tapoja varautua ilmanmuutokseen.


Katetaan koko kortteli. Tässä muutamia tapoja varautua ilmastonmuutokseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2005

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rakennusten suunnittelijoille ilmastonmuutos on jo arkipäivää. Kun rakennuksia käytetään 50-100 vuotta, on ajateltava oloja, jotka vallitsevat 2000-luvun loppupuolella.

Onneksi tiedämme tulevaisuudesta paljon. Maapalloa lämmittävä kasvihuoneilmiö on armotonta fysiikkaa, joka ennakoi äärisäiden yleistymistä. Ilmaston muuttuessa on odotettavissa lisää sateita, myrskyjä ja tulvia. Tiedämme myös, ettei meillä ole muita vaihtoehtoja kuin sopeutuminen, sillä ilmastonmuutosta on myöhäistä ehkäistä kokonaan.


Ulkoseinät arka kohta

Millaiset muutokset rakennuksia kohtaavat Suomessa? Miten niihin voidaan varautua? Millaisia taloja tänne kannattaa rakentaa? Näitä asioi-ta selvitetään teknillisessä tutkimuskeskuksessa VTT:ssä.

Jotkin kasvihuoneilmiön seuraukset ovat edullisia. Esimerkiksi lämmityksen tarve pienenee, kun lämmin vuodenaika pitenee. Enimmäkseen ilmastonmuutos kuitenkin tuottaa haittoja.

Sademäärä eli tutkijoiden slangilla sadanta lisääntyy varsin paljon, noin kymmenen prosenttia. Kun samaan aikaan yleistyvät vettä vinoon piiskaavat tuulet, rakennusten seinät saavat sadetta jopa 20-50 prosenttia nykyistä enemmän. Kun mukaan lasketaan tuulen iskut, rasitus vielä kasvaa tästä. Näissä oloissa rakennusten ulkoverhoilu on koetteella.

Lisää ongelmia syntyy siitä, että lämpimän kauden pidentyminen pidentää niin sanottua märkäaikaa. Silloin peltikatot ja muut metalliset ulkorakenteet ruostuvat nykyistä helpommin. Puurakenteita taas uhkaa homehtuminen ja lahoaminen.


Skarpataan pienissä asioissa

Onneksi ongelmiin löytyy ratkaisuja. Paljon saadaan aikaan jo tunnetulla tekniikalla.

Tulevaisuuden taloissa esimerkiksi ikkunat, ilmanvaihtokanavat ja muut aukot rakennetaan niin, että vettä ei pääse sisään rankassakaan sateessa. Puuverhouksia ja ulkomaalauksia huolletaan ja uusitaan  entistä tiheämpään. Tuulien ja myrskyjen varalta rakenteita lujitetaan. Katot ja etenkin räystäät kiinnitetään nykyistä lujemmin. Kaikkein tuulisimmilla paikoilla talot virtaviivaistetaan poistamalla turhat ulokkeet.

Monet muutokset ovat siis arkisia ja näkymättömiä, mutta rakentajat ovat kehittäneet myös uusia ja varsin lennokkaitakin ratkaisuja.


Terästalot yleistyvät

Teräs kestää oikein käsiteltynä ja käytettynä sadetta ja kosteutta erinomaisesti. Uudessakaupungissa toimiva laivojen hyttejä ja rakennuselementtejä valmistava HG Modulpax on alkanut soveltaa laivanrakennustekniikkaa maarakentamiseen. Yritys on juuri tuonut markkinoille kokonaisen terästalon, joka ei homehdu eikä pala eikä muutenkaan ole arka vaurioille. Se kestää melkoisen maanjäristyksenkin.

Ilmaston muuttuessa teräs varmasti vahvistaa asemiaan, mutta myös perinnäisiä rakennusmate-riaaleja tarvitaan. Metallitalokin vuorataan esimerkiksi puulla tai tiilellä. Modulpaxin mukaan ihminen ei välttämättä huomaakaan asuvansa teräsmoduulissa.


Koti voi kelluakin

Laivanrakennustekniikka avaa myös kelluvat asuntomarkkinat. Uudet kodit voivat olla veden päällä.

- Esimerkiksi proomutekniikka sopii kelluvien asuntojen rakentamiseen, sanoo professori Jyrki Tasa, joka johtaa Oulun yliopiston nykyarkkitehtuurin laboratoriota.

Tasa näkee kelluvissa kodeissa mahdollisuuden uusnomadismiin. Kun ihmiset muuttavat, asunto muuttaa mukana. Se vain uitetaan toiseen paikkaan.

VTT selvitti jo 1990-luvulla alustavasti, miten voidaan rakentaa betoninen ponttoonitalo veden päälle. Erikoistutkija Ilpo Kouhian mukaan pulmia tuottaa muun muas-sa se, että ihmiset eivät välttämättä siedä keinuvaa lattiaa. Ongelma poistuu, jos ponttoonit kiinnitetään yhteen isoiksi saarekkeiksi. Silloin veden päälle syntyy eräänlaisia kyliä - ja kenties uudenlaista yhteisöllisyyttä.




Mihin varaudutaan
- Puurakenteiden homentumis- ja lahoamisvaara kasvaa.
- Metallirakenteiden ruostumisvaara kasvaa.
- Ulkopintojen kosteuskuorma kasvaa.
- Ulkopintojen tuulikuorma kasvaa.
- Lumikuorma kasvaa pohjoisessa.
- Myrsky- ja tulvavahingot lisääntyvät.
- Sortumisvaara kasvaa.


Millaisin keinoin
- Rakenteet mitoitetaan kestämään suuria tuulikuormia.
- Katot ja räystäät kiinnitetään lujasti.
- Seiniin käytetään sadetta hyvin kestäviä materiaaleja.
- Talot rakennetaan selvästi vedenpinnantason yläpuolelle.
- Tuulisille paikoille tehdään virtaviivaisia taloja.
- Tulva-alueille rakennetaan kelluvia taloja.
- Riskialueilla otetaan käyttöön rakentamisrajoituksia.
- Julkisia ulkotiloja katetaan laajassa mitassa.




Liikutaan lasikaton alla

Asuimme maalla tai veden päällä, varmaa on, että haluamme elää mukavasti. Tässä tulee vastaan älytalotekniikka, jolla saadaan kotiin miellyttävä mikroilmasto (ks. Tiede 3/2005, s. 26-29).

Ulkona juodutaan turvautumaan lisärakenteisiin.

Entistä vaihtelevampiin säihin voidaan varautua kattamalla julkisia tiloja. Esimerkiksi toreille ja kaduille saadaan suojaa metalli- ja lasirakenteilla.

Lasi tarjoaa paljon mahdollisuuksia, kunhan materiaali opitaan hallitsemaan. Lasilla on epähumaanit ja kalseat puolensa, professori Tasa huomauttaa. - Arkkitehdilta vaaditaan lasin käytössä erityistä taitoa.


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Sisältö jatkuu mainoksen alla