muuntuu nojatuoliski, viilettää järven yli ja kohoaa taivaalle.



Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2007



Joakim Uimosen pyörä muuttaa muotoaan tarpeen mukaan. Ajolenkin aikana nivelikkään menopelin voi laskea nojapyöräksi, jota poljetaan lähes makuuasennossa kuin sohvalla lepäillen. Voi valita myös väliasentoja miellyttävää risteilemistä, cruisailua, varten.

Kun matkan varrelta löytyy sopiva levähdyspaikka, nojapyörä muuntuu nojatuoliksi, josta on mukava ihailla maisemia. Ajon päätyttyä pieneen tilaan taittuvan laitteen voi helposti varastoida sisätiloihin.

Uimonen on pyörämies henkeen ja vereen. Päivätyökseen, Tunturi-polkupyörien tuotekehityspäällikkönä, hän parantaa kaupallisia ajokkeja. Vapaa-aikanaan hän on jo vuosia kehittänyt utopiamaista pysty- ja nojapyörän yhdistelmäänsä.





Polkupyörä luontoakin parempi


Koneenrakennuksen professori ja polkupyöräfani David Wilson Massachusettsin teknisestä korkeakoulusta Yhdysvalloista ja pyöräilyspesialisti Heikki Kuva Suomesta ovat esitelleet energian kulutuslukuja eri tavoin liikuttaessa.

Esimerkiksi kuudentoista kilometrin tuntivauhdissa juoksija kuluttaa kilometrin matkalla noin 4 kilojoulea jokaista kehon kilogrammaa kohti. Hevonen kuluttaa vain 1,6 ja pyöräilijä hevostakin vähemmän eli 0,9 kilojoulea kiloa ja kilometriä kohti.

Polkupyörän hyötysuhde on hyvä, koska liikkeet ovat pääosin pyöriviä. Pyöräilijä myös hyödyntää tehokkaasti isoja lihaksiaan. Kävelijä tai juoksija joutuu kiihdyttämään ja hidastamaan edestakaisin liikkuvia lihasmassoja koko ajan.


Yhdistelmässä kahden edut

Tavallisella pystypyörällä ja nojapyörällä on kummallakin omat etunsa. Pystypyörä on kätevä kaupungissa, koska pyöräilijä näkee ja hänet nähdään. Myös pitkää ylämäkeä noustessa pysty ajoasento helpottaa, kun polkimia pääsee pumppaamaan koko painollaan.

Matka-ajossa tasaisella tiellä taas nojapyörä on kätevin. Ilmanvastus on 10-30 prosenttia pienempi kuin pystypyörän.

Muotoaan muuttava pyörä yhdistää eri tyyppien hyvät puolet.

Kauppoihin uutta pyörää saa vielä odottaa. Teollisuus omaksuu radikaaleja ideoita hitaasti. Niinpä Uimosen työnantaja, Tunturi Oy:n omistaja Accell Group, on toistaiseksi tyytynyt katselemaan sivusta.


Vauhdissa noja-asentoon

Uimonen alkoi kehittää uutta pyörää vuonna 1998. Ensimmäisen prototyypin hän rakensi Taideteollisen korkeakoulun lopputyönä vuonna 2004.

Seuraavana vuonna kansainvälinen joukko tekniikan ja muotoilun opiskelijoita Teknillisestä ja Taideteollisesta korkeakoulusta paransi pyörää ja etenkin haki keinoja muuttaa ajoasentoa. Keksittiin tapa laskeutua alaspäin ajon aikana.

Pystyasentoon siirtymiseksi sen sijaan täytyy edelleen pysähtyä ja nousta pyörän päältä. Uimosen mukaan on vaikea kehittää pyörää, joka pystyisi järkevällä voimankulutuksella nostamaan päällä istuvaa pyöräilijää. Mutta paljon auttaa jo sekin, että ajettaessa keskustasta pois voi pysähtymättä muuttaa kulkuneuvon nojapyöräksi.

Toinen, viime vuonna alkanut TKK:n ja TaiKin yhteishanke jatkuu edelleen. Parhaillaan kaksi muotoilualan opiskelijaa ja yhdeksän insinööriopiskelijaa tutkii, miten parantaa runkoa, niveliä ja lukituksia.

Pyörällä vesille ja veden alle





Pyöräilyputkia ja automaattivuokrausta


Itse menopelin ohella kehitetään innokkaasti pyöräily-ympäristöä ja pyöränläyttötapoja.

Kelpaisikö pyöräilytunneli, jossa on aina pouta ja tuuli puhaltaa aina oikeasta suunnasta? Bicycle Transportation Systems, joka toimii Coloradossa, tarjoaa tällaista kauppanimellä TransGlide 2000. Tunneli on kevyt putki, jotka rakennetaan pylväiden päälle muun liikenteen yläpuolelle. Pyöräilijä saa keinotekoisen tuulen selkäpuolelleen, kun putkeen puhalletaan ilmaa.

Putkia odotellessa voi nauttia moderneista tavoista vuokrata polkupyöriä.

Esimerkiksi Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn ylläpitää kesäisin Berliinissä ja Stuttgartissa palvelua nimeltä "soita polkupyörään" (Call a bike). Pyörä vuokrataan ja käyttö maksetaan automaattisesti soittamalla kännykällä numeroon, joka on merkitty itse pyörään. Vastaava palvelu toimii myös Lontoossa.

Lyonin kaupunki Ranskassa on kehittänyt oman muunnoksensa automaattivuokrauksesta. Pyörissä on mikrosiru, joka tunnistaa pyörätelineen ja pyörän tilaajan sekä kirjaa vuokraukset ja palautukset. Matka maksetaan luottokortilla. Pariisi suunnittelee samanlaisen palvelun käynnistämistä.










Vain sporttikunnolla ilmaan

Lentäviä polkupyöriä on rakennettu 1960-luvulta asti. MIT:n Daedalus lensi vuonna 1988 Aigeianmerellä 120 kilometrin matkan.

Nykyisin lentopyöräharrastuksen voidaan katsoa jo vakiintuneen extreme-lajina. Esimerkiksi Japanissa, Biwajärvellä Kioton seudulla, pidetään joka vuosi "lintumiesralli" (Birdman rally), jossa lihasvoimalla lentävät laitteet ottavat mittaa toisistaan.

Ilmaan päästään, mutta monilukuisilla lentopyörillä on yhteinen vika. Vain hyväkuntoiset aktiiviurheilijat jaksavat ajaa ilmassa.


Lentopyörä kenelle tahansa?

Kanadalainen Richard P. Synergy, jota voi luonnehtia vapaaksi tutkijaksi ilman akateemisia oppiarvoja, on ottanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen kehittää koko kansan lentopolkupyörän. Hän on vuodesta 2003 vetänyt Flycycle-hanketta, jossa opiskelijat rakentavat Ontariossa Tobermoryn lentokentän konehallissa uutta lentopyörää. Työtä tukee joukko yrityksiä, kuten 3M Adhesives ja GE Plastics.

Suurin ongelma hankkeessa on, että yhä on vaikea päästä keskivertolihaksilla lentoon. Fysiikan lait sanelevat kovia vaatimuksia ihmiselle, joka on lentomoottoriksi tehoton kuin höyrykone.

Siksi ensin tulee uusia maapolkupyöriä ja vesipyöriä. Jälkimmäisillä on yhtenä etuna se, että vesillä riittää tilaa. Ehkä näemme pian pyöriä, joilla huristellaan jokia pitkin ja järvenselkien yli.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018