Jos hätä tulee, ihmiskunta hakee maahan pantavaa Huippuvuorilta.
Huippuvuorten uumenissa kohta kaksi vuotta toiminut siemensäilö täyttyy lupaavasti.
Sinne on kannettu jo yli 200 miljoonaa siementä, puoli miljoonaa niistä meiltä.


Sinne on kannettu jo yli 200 miljoonaa siementä, puoli miljoonaa niistä meiltä.


Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Tuomiopäivän pankki - tai Globaali siemenholvi, kuten virallinen nimi kuuluu - ei ole mikä tahansa siemenpankki. Se on varmuusvarasto, jonka on tarkoitus pelastaa ihmiskunnan viljelyperintö kaikessa monimuotoisuudessaan. Tuomiopäivän pankkiin kerätään varmuuskopiot maailman kaikista tärkeistä maatalouskasveista, niiden nykyisistä, tallessa olevista entisistä ja luonnosta vielä löytyvistä villeistä lajikkeista. Pankin kokoelmiin ei kosketa kuin "viimeisessä hädässä", silloin kun kasvia ei enää löydy mistään muusta siemenpankista.

Maailmassa on tätä nykyä noin 1 500 paikal¬lista¬ siemenpankkia, mutta monimuotoisuuden  säilymistä ei voi laskea niiden varaan. Arviol¬ta puolet pankeista toimii kehitysmaissa lohduttomissa oloissa. Varastot eivät täytä teknisiä vaatimuksia ja rahasta ja henkilökunnasta on huutava pula. Monet pankeista vielä sijaitsevat alueilla, jotka ovat alttiita luonnonkatastrofeille ja poliittisille konflikteille.

Tuomiopäivän kantavat voimat - Norjan hallitus, pohjoismainen siemenpankki NordGen ja kansainvälisen tutkimusyhteisön perustama säätiö Global Seed Diversity Trust - eivät varaudu maailmanloppuun vaan varustavat maailmaa ilmastonmuutoksen oloihin: sadan-kahdensadan vuoden kuluttua kelit ja kasvuolot, taudit ja syöpäläiset ovat toiset kuin nyt. Silloin tarvitaan geenikirjoa, josta jalostaa ihmiskunnalle uutta kestävää kasvatettavaa.

Jos paikallispankeille on käynyt huonosti, tulevaisuuden siemen löytyy Huippuvuorilta Stpitzbergenin uumenista.


Huippupaikka maailman huipulla

Ruokakasviemme varmuusvarastoa ei perustettu Jäämeren saareen sattumalta. Paikka valittiin ihanteellisuuttaan. Maaperä on ikiroudassa, alue on geologisesti vakaa ja syrjässä maailman tohinoista ja kuitenkin säännöllisen lentoliikenteen päässä.

Siemensäilö on rakennettu kestämään kaikki mahdollinen maanjäristyksestä ydinohjusiskuun ja merenpinnan huimaankin nousuun. Siksi se sijaitsee korkealla ja syvällä.


Tallessa 430 000 näytettä

Siemenpankkiin on tehty talletuksia käytännöllisesti katsoen jokaisesta kolkasta maailmassa. Kansainvälisiltä kasvi-instituuteilta ja paikallisilta siemenpankeilta on saapunut 430 186 siemennäytettä, joista kertyy 215 000 000 siementä, 665 kasvisukua ja 3 281 kasvilajia.

Suomesta näytteitä on kirjattu 1 317 ja siemeniä 658 487.


Tilaa 4 500 000 näytteelle

Meille kuluttajille vehnä on vehnä ja riisi on riisi, mutta maailman siemenapostoli, arktisen pankin primus motor Gary Fowler, tietää, että maailmassa riittää lajikkeita geenikirjoa turvaamaan. Kun pankki on täynnä, hyllyissä on 4,5 miljoonaa näytettä, 2,5 miljardia siementä.


Sitkein säilyy 19 890 vuotta

Tuomiopäivän talletuksia vaihdetaan uusiin tarpeen mukaan, mutta ovien ei tarvitse käydä kovin tiuhaan. Oikein pakattuina ja pakastettuina monet lajit pysyvät itävinä häkellyttäviä vuosimääriä.

Soijapapu 374
Sipuli 413
Maissi 1 125
Riisi 1 138
Vehnä 1 693
Hirssi 1 718
Ohra 2 061
Kahviherne 2 613
Pitkäpapu 5 342
Herne 9 876
Durra 19 890


Global Seed Vault  www.croptrust.org  
Nordic Gene Bank  www.nordgen.org

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5249
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti