Visioiden vauhdikkuutta tosin hyydyttää nykyteiden rapistuva kunto.




Vuosisadan vaihteessa maailmalle levisi videokuvaa moottoritiekaistasta, jolla henkilöautojono kulki ilman kuljettajia. Lyhyillä kokeiluteillä tällaista on jo testattu

Jo parikymmentä vuotta Kalifornian Berkeleyn yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tietä, joka ohjaa autoa. Tuoreimmat testit tehtiin viime vuonna bussilla San Leandron kaupungissa lähellä San Franciscoa.

Periaate on yksinkertainen. Ajokaistaan upotetaan runsaan metrin välein keraamisia magneetteja. Auton etu- ja takapuskurin alle kiinnitetyt pienet magnetometrit mittaavat magneettien kenttää. Ajotietokone laskee mittauksista auton paikan tiehen nähden.

Kokeiden mukaan sijainti selviää poikittaissuunnassa viiden millimetrin tarkkuudella ja pitkittäissuunnassa viiden senttimetrin tarkkuudella.

Tekniikka toimii myös sateessa ja lumessa. Esimerkiksi lumiaura pystyy magneettien avulla suunnistamaan paksussakin hangessa ilman merkkikeppejä.


Paikkaantumista vasta tutkitaan

Tie alkaa siis oppia hoitamaan liikennettä, mutta toinen haaste on tehdä tie, joka hoitaa itseään ja paikkaa pintansa tarpeen mukaan.

Toivoa on. Hollantilaiset havaitsivat 1970-luvulla, että mikrohalkeamat, jotka syntyivät asfalttiin talvella, korjautuivat toisinaan kesällä itsestään.

Kun pinnoitteen atomit ja molekyylit irtautuvat toisistaan, syntyy näkymättömiä mikrohalkeamia, jotka myöhemmin laajenevat. Irronneet polymeerinpätkät voivat kuitenkin joskus kiinnittyä myöhemmin uudellaan esimerkiksi lämmön vaikutuksesta.

Delftin teknillinen korkeakoulu Hollannissa yrittää hyödyntää ilmiötä. Hollantilaiset tutkijat ovat kehittäneet itseään korjaavia tiemateriaaleja 2000-luvun alusta asti.

Yksi ratkaisu on sekoittaa asfalttiin mikrokapseleita, jotka sisältävät paikkaavaa polymeeriä. Pinnoitteen murtuessa rikkoutuvat myös kapselit ja syöttävät paikkausaineen halkeamaan.

Työ on vielä perustutkimusvaiheessa. Sovelluksia saadaan odottaa pitkään, varsinkin metropolien ulkopuolella.


Hyötyä harvoille vai monille?

Automaattinen älytie on tulossa Suomeenkin ainakin koeteiden muodossa.

- Sillä on kuitenkin ongelma, joka muistuttaa esimerkiksi terveydenhuollon vastaavaa, sanoo professori Terhi Pellinen TKK:n Tietekniikan tutkimusryhmästä. - Kehitetäänkö entistä pienemmälle ryhmälle entistä kalliimpia hoitoja?

Nykymenolla Suomessa ei kohta ole teitä, joihin älyä voisi lisätä.

Vuonna 2005 meillä päällystettiin neljätuhatta kilometriä tietä, viime vuonna enää kolmetuhatta. Auto- ja Tieforumin mukaan Suomen tiepäällysteet kestävät keskimäärin kymmenen vuotta, minkä jälkeen ne olisi korjattava. Korjaamista tiet kuitenkin joutuvat odottamaan keskimäärin kaksikymmentä vuotta.

Eniten tieverkoston rappeutumisesta kärsivät ne, jotka asuvat vähänkin syrjässä.

Rakennetaanko siis huipputekniikkaa lyhyelle tienpätkälle? Vai kehitetäänkö myös tapoja pitää kunnossa soratie Kainuun korvessa?

Jos asetamme tavoitteeksi, että jokaisella on mahdollisuus liikkua hyvällä tiellä, on joko käytettävä huomattavasti enemmän rahaa teiden hoitoon ja kunnossapitoon tai kehitettävä tie, joka kuluu nykyisiä vähemmän.


Kimmoisampi päällyste suojaisi

Nykytiet päällystetään tavallisesti asfaltilla, joustavan bitumin ja kovan kiviaineksen seoksella. Asfaltti on niin sanottua viskoelastista materiaalia, joka käyttäytyy osittain kimmoisan aineen, osittain nesteen tavoin.

Entäpä jos asfaltin saisi käyttäytymään vielä vähän enemmän kimmoisesti? Ura, joka syntyy raskaan liikenteen vaikutuksesta, tasoittuisi itsestään. Ehkä tienpäällysteen voi saada toimimaan kuin kumimaton?


Osaajapula uhkaa

Merkittäviin innovaatioihin pääsemiseksi pitäisi vahvistaa myös tieteellistä pohjaa.

Professori Pellisen mukaan Suomessa on teiden lisäksi rapautumassa myös teiden rakentamisen ja ylläpidon osaaminen. Tutkimuslaboratorioita on suljettu ja koulutusta vähennetty.

Kaikkea Suomessa ei tietysti kannatakaan tutkia.

- Mutta minimimäärä omaa tutkimasta tarvitaan jo siksi, että pystyttäisiin hyödyntämään muualla tuotettua tietoa, Pellinen muistuttaa.


Aluksi tie saa suolata itsensä

Omasta tutkimuksesta sopii esimerkiksi suolauksen automatisoinnin kehitys.

Destia testaa automaattista jäänestoa eli AIS-järjestelmää (anti-ice system) Tammisaaressa. Joko tien päällykseen tai kaiteisiin upotetaan suuttimia, jotka suihkuttavat tielle suolaa automaattisesti, kun lämpötila putoaa pakkasen puolelle ja liukkaus uhkaa.

Tekniikkaa kokeillaan sadan metrin matkalla valtatiellä 25, Pohjan sillan Tammisaaren-puoleisessa päässä. Suuttimet on asennettu tien keskilinjalle.

Laitteisto on toistaiseksi tarkoitettu silloille, tunnelien suihin, moottoriteiden ramppeihin, pysäköintialueille ja muihin erikoiskohteisiin, joita tavallisella kalustolla on vaikea huoltaa.

Pieni askel kohti itseään ylläpitävää tietä on siis meilläkin otettu.


Kohti hiljaisia teitä


Tien pitää kestää liikenteen kuormitusta ja sään vaihteluja, mutta on muitakin vaatimuksia. Yksi aina vain tärkeämmäksi nouseva ominaisuus on mahdollisimman pieni rengasmelu.

Noin miljoona suomalaista asuu alueilla, joilla keskiäänitaso ylittää ohjearvon eli on yli 55 desibeliä.

Melutasoon vaikuttaa osaltaan tien pinta. Suomessakin on kehitelty hiljaisia asfalttipäällysteitä, jotka TKK:n tielaboratorion mittausten mukaan vähentävät rengasmelua 3-5 desibelillä. Parannus on merkittävä. Jokainen desibeli tuntuu korvissa.


Aiheesta aiemmin: Huokoinen asfaltti imee melua, Tiede 6/2004, s. 14, tai tiede.fi/arkisto


Tie vuonna 2040


Vuonna 2040 älykäs tie "tarkkailee, tulkitsee, päättää ja toimii", ennakoi Euroopan komission teettämä tulevaisuustutkimus. Uutuuksiksi ilmaantuu muun muassa
- tien valaistusta sekä jäähdytysta kesällä ja sulanapitoa talvella aurinkoenergialla
- maanalaisia teitä asutuskeskuksiin
- melua ja ilmansaasteita imeviä päällysteitä
- itseään puhdistavia ja korjaavia päällysteitä
- biobitumeja ja -muoveja öljypohjaisten sideaineiden tilalle
- matalan lämpötilan asfalttia ja muita energiaa säästäviä ratkaisuja.


Lähde: New Road Conception Concepts: Vision 2040. Project NR2C, the Sixth Framework Programme of the European Union, 2006

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018