Aloittelevat tieteen tekijät etsivät eleganttia koodia, piilottelevaa Higgsiä, ihmisen evoluution suuntaa ja omaa paikkaansa maailmassa. Hetken päästä he jo siirtävät taitojaan nuoremmille.

Teksti: Jarno Forssell

Aloittelevat tieteen tekijät etsivät eleganttia koodia, piilottelevaa Higgsiä, ihmisen evoluution suuntaa ja omaa paikkaansa maailmassa. Hetken päästä he jo siirtävät taitojaan nuoremmille.

 Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2010

Ristiretkiä pienestä pitäen

Sattui niin, että Sini Kangas syntyi samana vuoden päivänä, jona ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin vajaat tuhat vuotta aiemmin. Jo se tuntui johdattavan aiheen pariin lapsesta lähtien. – Ristiretkien tutkija oli unelma-ammatti jo varhaisessa kouluiässä. Halusin tietää lisää ristiretkistä, kuka ne linnat oli rakentanut ja miksi, Kangas muistelee. Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksessa työskentelevä historioitsija sanoo aina olleensa kiinnostunut siitä, miten usko tai aate voi siirtää vuoria. – Minuun on tehnyt valtavan vaikutuksen se, että joku kävelee kotoaan monta tuhatta kilometriä, osallistuu piirityksiin ja linnoitusten rakentamiseen vuoden ajan ja kävelee vielä takaisinkin, jos sattuu selviämään hengissä.

Tutkimus ei päästänyt otteestaanValmistuttuaan maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2000 Sini Kangas kokeili hetken aikaa viestintäassistentin tehtäviä Nokia-Siemens Networksilla. Humanistisen tutkimuksen maailma näytti epävarmalta, ja kilpailu oli kovaa, joten hän yritti luopua tutkijahaaveistaan.– Minulla oli koko ajan kuitenkin niin ikävä tutkimusta, että heti kun sain apurahan, lähdin tekemään väitöskirjaa. Kangas väitteli vuonna 2007 uskonnollisesta väkivallasta keskiajalla. Nyt hän on saanut valmiiksi väitöksen pohjalta työstämänsä kirjan The Concept of Crusader Violence.Suomessa Kangas on melko yksin tutkimusalueensa kanssa. Työ on vienyt hänet kuitenkin kansainvälisiin tutkimusverkostoihin, konferensseihin ja kirjaprojekteihin tekemään yhteistyötä muiden ristiretkitutkijoiden kanssa. – On pitänyt olla aktiivinen: puhua, esittäytyä ja tunkea itseään esille. Ujosteluun ei ole ollut varaa.

Lapset sodassaKankaan uuden projektin kohteena ovat lapset pyhässä sodassa. Hän selvittää, mikä rooli nuorimmilla jäsenillä oli ristiretkiarmeijoissa.– He tukivat logistisia toimintoja, huolsivat eturintamaa, avustivat piiritysvalmisteluissa, esimerkiksi täyttivät maalla, kivillä ja kepeillä kaivantoja, jotta piirityslaitteisto olisi saatu ajettua mahdollisimman lähelle linnoituksia.Yhteiskunnan suuri enemmistö hyväksyi sodan uskonnollisista ja ideologisista syistä, ja monet tukivat sitä rahallisesti. – Ristiretket säilyivät vuosisatoja puhtaana ideaalina, joka hyväksyttiin isommin kritisoimatta – vaikka ne yleensä epäonnistuivat. Jopa uskonpuhdistajat hyväksyivät ristiretken idean ja pitivät ristiritareita arvossa.

Kunhan tarina eteneeRistiretket olivat omana aikanaan valtavan suosittuja, joten niistä löytyy runsaasti kirjallista aineistoa. Alkuperäislähteitä on arkistoissa ja kirjastoissa eri puolilla Eurooppaa.– Suurin osa lähteistä on myös editoituina internetissä, ja arkistoista saa tilattua materiaalia sähköisessä muodossa. Välillä on kuitenkin kivaa mennä arkistoon ja lukea alkuperäislähteitä.Kangas ymmärtää kahdeksaa kieltä. Hän lukee lähdetekstejä muun muassa klassiseksi arabiaksi, espanjaksi, latinaksi ja vanhaksi ranskaksi. Historioitsijan ei Kankaan mukaan tarvitse kuitenkaan olla kielinero, sillä hänen ei tarvitse tuottaa tekstiä itse. – Luin latinaa klassisen filologian puolella ja olin aina ryhmäni surkein. Minulle oli ihan sama, tuleeko johonkin ablatiivi vai jokin muu, kunhan kertomus etenee, Kangas nauraa.

Vanhat työt hävettävätRistiretkiä on tutkittu pitkään, ja kirjallisuudessa toistuvat väitteet, joiden paikkansapitävyyttä tutkijat eivät ole kymmeniin vuosiin selvittäneet. Sini Kangas haluaa problematisoida itsestäänselvyyksiä ja katsoa niitä uudesta näkökulmasta. Sama koskee hänen omaa tutkimustaan.– Pelkään löytäväni suuren teorian ja jämähtäväni siihen. Silloin tutkimus alkaisi taantua. Omien vanhojen töiden lukemisen tulee herättää itkun ja kiukun sekaisia tunteita.Historioitsijan perspektiivi on pitkä, joten Kankaalla ei ole tavoitetta seuraaville viidelle vuodelle, vaan loppuelämäkseen. Se on kirjoittaa ristiretkistä yksi innovatiivinen tutkimus, jota luetaan vielä 50 vuoden päästä. – Se on iso haaste, enkä pysty siihen vielä pitkään aikaan. Ihmisten tutkimiseen liittyvät ideat ja väitteet kypsyvät vitkaan. Kun tutkimukseeni tulee vielä 30 vuotta syvyyttä, se voi onnistua.

Sini KangasIkä: 37 vuottaArvo: filosofian tohtoriTyöpaikka: Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitosTutkimusala: keskiajan historia, ristiretket ja kristittyjen pyhä sota

Puuttuvan hiukkasen  metsästäjä

Yksi Mikko Voutilaisen uran parhaita hetkiä oli, kun hän pari vuotta sitten astui arvovaltaisen yleisön eteen Chicagon lähellä sijaitsevassa Fermilabissa. Voutilainen otti vastaan laitoksen vuoden parhaan väitöskirjan palkinnon ja pääsi luennoimaan tutkimuksestaan sadoille hiukkasfyysikoille, laboratorionjohtajille ja yliopistosäätiön johtoportaalle.– Se oli hieno kokemus, Voutilainen muistelee.Fermilab on perinteikäs tutkimuslaitos, jonka hiukkaskiihdytin Tevatron oli alan huippu ennen Cernin LHC:n valmistumista. Sillä löydettiin ensimmäisenä esimerkiksi huippukvarkki vuonna 1994. Voutilainen keskittyi kokeellisen hiukkasfysiikan väitöskirjassaan kalibroimaan hiukkasryöppyjä mittaavia ilmaisimia. Jos ilmaisimien tarkkuudessa on eroja, hiukkasten törmäyttämisessä saatua dataa ei pystytä tulkitsemaan oikein. Väitöskirjassaan Voutilainen tutki noin sata miljoonaa törmäystä, joista hän analysoi tilastollisia ominaisuuksia.– Teknillisen korkeakoulun edesmennyt professori Martti Salomaa neuvoi, että on ihan sama, kuinka kapealla alalla teet tutkimusta, kunhan olet väitellessäsi siinä maailman huippua. Se oli hyvä neuvo, Voutilainen hymyilee. – Väitöskirjassani ei ollut mitään hirveän uutta, mutta siinä parannettiin paljon menetelmää. Saimme puskettua kalibroinnin tarkkuuden maailmanennätystasolle.

Tuplasti tohtoriksiMikko Voutilainen on kotoisin Pohjois-Karjalan Liperistä. Jo ala-asteikäisenä hän tiesi haluavansa tohtoriksi – osittain ehkä siksi, että hänen lisen¬siaattiäitinsä puhui usein väitöskirjan tekemisestä.Alan valinta ei ollut aivan helppoa, sillä Mikko oli kiinnostunut lähes kaikista kouluaineista. Lopulta voiton vei fysiikka, ja hän aloitti lukion ja armeijan jälkeen opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Sieltä löytyi myös puoliso, jonka kanssa Voutilainen rakensi harjoitustyönä sonoluminesenssi-koelaitteiston ja sai pienen tähden loistamaan vesiastiassa.– Olin ollut kiinnostunut astrofysiikasta ja kosmologiasta, mutta hiukkasfysiikan tutkimuksen aloittanut puolisoni sai minutkin innostumaan siitä. Lapsuuden tavoitteen, tohtorin tittelin, Voutilainen sai vuonna 2008. Eikä hän tyytynyt yhteen hattuun, vaan väitteli parin päivän välein sekä Espoossa että Pariisin yliopistossa.Nyt Mikko Voutilainen tutkii Cernin fellow-tutkijana, sen CMS-ryhmässä. Ryhmän tavoitteena on löytää hiukkasfysiikan standardimallin täydentävä Higgsin bosoni.– Olemme kokeissa havainneet standardimallin raskaimmatkin hiukkaset Higgsin bosonia lukuun ottamatta. Kun se löytyy, hiukkasfysiikan standardimalli on koossa, sillä se selittää muiden hiukkasten massan.Koska Higgsin bosonia ei todennäköisesti löydy vielä pariin vuoteen, Mikko Voutilainen keskittyy nyt etsimään supersymmetrisiä hiukkasia. Niiden löytyminen antaisi vastauksen fyysikoita askarruttavaan kysymykseen pimeästä aineesta.Lisäksi Voutilainen patikoi puolisonsa kanssa vuorilla. Alpit kohoavat Cernin naapurissa.

Lokero CernissäCernin hiukkasfysiikan hankkeet ovat usean tuhannen tutkijan kollaboraatioita, joissa yksittäinen tutkija hoitaa oman pienen palasensa. Tutkijan haasteena on löytää oma ”ekologinen lokero”, jossa voi tuottaa lisäarvoa koko ryhmälle ilman että tekee päällekkäistä työtä muiden kanssa.Ryhmän toimintaan tuo oman vaikeutensa myös se, että joukko on täynnä toinen toistaan päättäväisempiä tutkijapersoonallisuuksia, ”jotka eivät ole aina kuuluisia ihmissuhdetaidoistaan”, Voutilainen muotoilee.Voutilaisen työhön kuuluu kokeiden valmistelua, hiukkastörmäyttimellä saadun datan tilastollista analysointia sekä tutkimuksen kirjallista raportointia ja sen esittelyä muille. – Etenkin Yhdysvalloissa tutkimuksen ydin pitää pystyä tiivistämään viiteen–kymmeneen minuuttiin, sillä ihmisillä ei ole aikaa lukea kymmeniä sivuja. Työni on aika teknistä ja sen välittäminen populaaristi voi olla hankalaa, mutta yritän ainakin. Olen itse innostunut ja toivon, että saisin edes sen innostuksen välitettyä.

Mikko VoutilainenIkä: 30Arvo: tekniikan tohtori, fellow-tutkijaTyöpaikka: Euroopan hiukkastutkimuskeskus Cern / Fysiikan tutkimuslaitosTutkimusala: hiukkasfysiikka

Biologin kohde löytyi läheltä

Skype-puhelun taustalta kuuluu lasten ääniä. Linjan toisessa päässä olevaan perheeseen on vajaat kaksi kuukautta sitten tullut uusi jäsen.– Olen äitiyslomalla, mutta tutkimusryhmän johtaja ja väitöskirjojen ohjaaja ei pysty kokonaan pistämään pillejä pussiin. Täytyy yrittää lueskella jatko-opiskelijoiden töitä vaikka kotisohvalta, sanoo englantilaisen Sheffieldin yliopiston tutkija Virpi Lummaa, 36. – Yritän siirtää omia taitojani eteenpäin. Minua motivoi, kun joku tulee innoissaan ovelleni ja sanoo, että katso, kuinka hienoa tai omituista löysin.Turun yliopistossa väitellyt Lummaa on tehnyt tutkimusta Englannissa: ensin Cambridgessa ja vuodesta 2003 lähtien Yorkshiren nummien tuntumassa Sheffieldissä. Hänellä on biologiksi harvinainen tutkimuslaji: ihminen. Hän tutkii ihmisten lisääntymisstrategioita ja sitä, millaiset valintapaineet eri aikoina ovat vaikuttaneet lasten saamiseen ja geenien välittymiseen seuraavalle sukupolvelle.Tutkimusmateriaalina Lummaalla on 60 000 henkilön laajuinen suomalainen kirkonkirja-aineisto, joka kattaa jopa kymmenen sukupolvea. Sinä aikana ihminen ei muutu kovin paljon biologisena olentona, mutta valintapaineiden muutoksen pystyy 200 vuodessa jo havaitsemaan.– Perinteiset teoriat ennustivat, että kaikkein varakkaimmat onnistuvat kasvattamaan suurimman perheen ja jatkamaan sukua. Sata vuotta sitten teoria heitti häränpyllyä. Muuttunut on myös vaihe, jossa valinta tapahtuu. Kun ennen suvunjatkamisen kannalta kriittistä oli, selviääkö lapsuudesta hengissä, nyt ratkaisevaa on, saako aikuisena lapsia.

Innoitusta simpanssitutkijaltaToisin kuin moni biologi Virpi Lummaa ei nuorena kerännyt metsästä kasveja herbaarioonsa tai bongaillut lintuja. Hän löysi intohimonsa Kangasalan kirjastosta.– Luin kaikki kirjastosta löytyvät Afrikkaa ja apinoita käsittelevät kirjat. Halusin päästä seikkailemaan Afrikkaan apinalauman keskelle kuten idolini, eläintutkija ja antropologi Jane Goodall.Lummaa arveli, että ehkä janegoodalliksi voisi ryhtyä opiskelemalla biologiaa tai psykologiaa. Hän aloitti opinnot Turun yliopiston biologian laitoksessa, mutta huomasi pian, että Suomessa ei tutkittu simpansseja. Graduvaiheessa valittavana olivat joko pöllöt tai ihmisiä käsittelevä historiallinen kirkonkirja-aineisto. Kädelliset voittivat.– Oli erikoista, että biologi alkoi tehdä väitöskirjaa ihmisestä. Tieteellisissä konferensseissa olin vähän kuin Kympin uutisten hupinumero ohjelman lopussa. Esityksiä tultiin kuuntelemaan kiinnostuneesti, mutta naureskeltiin, että tyttö yrittää tutkia ihmisillä samoja kysymyksiä kuin me kunnon tutkimuslajeilla.

Evoluutio ei pysähdyLummaan tutkimus on jo saanut uskottavuutta – esimerkiksi Royal Societyn kahdeksanvuotisen apurahan – mutta tutkija saa edelleen oikoa vääriä mielikuvia ihmisen evoluutiosta.– On yllättävää, kuinka laajalle on levinnyt käsitys, ettei nyky-yhteiskunnassa enää tapahtuisi evoluutiota. Jopa biologianopiskelijat kuvittelevat kulttuurin ja lääketieteen pysäyttäneen sen. Mutta edelleen on suurta valintaa siinä, kuka saa enemmän lapsia kuin joku toinen.Tulevaisuudessa Lummaan tarkoituksena on tutkia ihmisen ohella myös aasiannorsua. Burmasta löytyy tietokanta metsätyönorsujen sukupuusta viideltä sukupolvelta, ja tähän aineistoon tutustumista tutkija odottaa innoissaan.– Norsut ovat kiinnostava vertailukohde, sillä niillä on samankaltainen elämänkierto kuin ihmisellä. Burman-matka odottaa, kunhan poika vähän kasvaa.

Virpi LummaaIkä: 36Arvo: filosofian tohtori, Senior Research FellowTyöpaikka: Sheffieldin yliopisto, eläin- ja kasvitieteen laitosTutkimusala: käyttäytymisekologia, ihmisen perheen evoluutio

Täydellinen koodi vei mukanaan

Kun Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu viime keväänä jakoi palkinnon vuoden parhaasta väitöskirjasta, sen perusteluissa ei säästelty ylisanoja. Väitöskirja sisälsi ”ainutlaatuisia uusia tutkimustuloksia” ja selvitti ongelmia, joita ”moni oli pitänyt täysin mahdottomina”.– Tuli vähän sellainen tunne, että koska olen tähän asti niin monta kertaa ylittänyt odotukset, niin odotukset ovat aina vain nousseet. Mutta eihän sitä voi loputtomiin jatkua, sanoo palkinnon vastaanottanut Olli Pottonen, 26. Hän pohtii, että toisaalta ”odotuksia” eivät lopulta asetakaan ehkä muut kuin tutkija itse. – Kuka muu siitä pettyisi, jos tekisinkin hyvää perustason tutkimusta aivan erinomaisen sijaan?Olli Pottonen on juuri palannut kotiyliopistoonsa tekemään tiedettä. Takana on vajaa vuosi Puolustusvoimien teknillisessä tutkimuskeskuksessa, jossa Pottosen työ oli enemmän tekniikkaa. Tutkija pitääkin jaksoa sivuraiteena alkuvaiheessa olevalla urallaan.– Tutkijan elämässä onkin toistaiseksi ollut vaikeinta löytää oma paikkansa ja orientoitua siihen, mitä väitöskirjan jälkeen alkaa tehdä. Parin vuoden suunnitelmani on jatkaa matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen tutkimusta akateemisessa maailmassa.”

Rakenne tekee elegantin koodinOlli Pottosen tutkimusala on koodausteoria. Se on matematiikan osa-alue, jota hyödynnetään esimerkiksi digitaalisessa tiedonsiirrossa. Kun tietoa siirretään maapallon puolelta toiselle ykkösistä ja nollista koostuvissa pätkissä, ”muutama bitti menee aina vinoon” satunnaiskohinan vuoksi. Oikeanlaisilla koodausmenetelmillä virheet voidaan korjata.– Olen tutkinut täydellisiä koodeja, jotka ovat matemaattisesti elegantteja ja virheitä korjaavia, Pottonen sanoo. Elegantin koodista tekee rakenne, joka matemaatikon silmin poikkeaa edukseen esimerkiksi insinöörityössä teoreettisesti parhaista koodeista. Jälkimmäiset ovat toki tehokkaita, mutta ne ovat satunnaisen näköisiä.

Kovien tyyppien kouluunMatemaattinen ajattelu on tullut Olli Pottoselle aina luonnostaan. Kouluikäisenä hän kiersi hyvällä menestyksellä koululaisten fysiikkakilpailuja Suomessa ja ulkomailla, ja hän tiesi jo silloin päätyvänsä aikuisena jollekin matemaattiselle alalle. Opiskelupaikaksi hän valitsi TKK:n teknillisen fysiikan koulutusohjelman. – Sillä oli sellainen maine, että kaikki kovat tyypit menevät sinne, Pottonen hymyilee.Koodausteorian pariin Pottonen päätyi sattumalta saatuaan kesätyöpaikan professori Patric Östergårdin ryhmässä. Samaa opettajaa on kiittäminen myös väitöskirjan aiheesta.Koodausteorian tutkija viettää valtaosan päivästään työpöydän ääressä tutkimuksia lukien, tietokonetta ohjelmoiden ja sillä laskien. Aalto-yliopistossa on muutama saman alan tutkija, mutta muuten koodausteorian tutkijat ovat parin hengen tiimeissä hajallaan maailmalla. Pienehkön tieteenalan etuja on tiivis yhteistyö.– Väitöskirjaa tehdessäni kävi ilmi, että pari tuttua tutkijaa Siperiassa oli pohtinut täsmälleen samaa ongelmaa ja suunnilleen samassa vaiheessa kuin minä. Kilpailun sijasta päädyimme tekemään yhteistyötä ja kirjoitimme artikkelin yhdessä.Tutkimusongelmat pyörivät päässä usein vapaallakin, mutta silloin tällöin ne joutavat syrjään. Olli Pottonen on pari vuotta harrastanut historiallista miekkailua keskiaikaiseen italialaiseen tyyliin pitkällä miekalla. – Miekkailu on hyvää vastapainoa matematiikalle. Se on fyysistä, konkreettista ja liikunnallista. Siinä pääsee hyvin irti siitä, mitä aiemmin päivällä on tehnyt.

Olli PottonenIkä: 26Arvo: tekniikan tohtoriTyöpaikka: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakouluTutkimusala: koodausteoria

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018