Se alkoi harmittomana mutta johti ennennäkemättömään tuhkajumiin. Suomalaisgeologi Hanna Kaasalainen seurasi purkauksen kehittymistä Islannissa alusta asti.

Teksti: Hanna Kaasalainen

Se alkoi harmittomana mutta johti ennennäkemättömään tuhkajumiin. Suomalaisgeologi Hanna Kaasalainen seurasi purkauksen kehittymistä Islannissa alusta asti.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 20. maaliskuuta useat Islannin geotieteilijät heräsivät puhelimen pirinään. Eyjafjallajökull-tulivuori oli alkanut purkautua. Aluksi ei tiedetty, kuinka suuri purkaus oli ja ryöppysikö se jäätikön peittämästä keskuskraatterista. Siksi lähialueet evakuoitiin varmuuden vuoksi muutamassa tunnissa. Yhtä nopeasti tutkijatkin olivat jo havaintolennolla Islannin rannikkovartioston lentokoneella. Selvisi, että purkaus oli pieni ja tuotti laavaa tulivuoren reuna-alueella. Purkausrako sijaitsi kuin onnen kaupalla Fimmvörduhals-nimisellä jäästä vapaalla kaistaleella kahden jäätikön, Myrdalsjökullin ja Eyjafjallajökullin, välissä. Siksi tässä vaiheessa ei ollut välitöntä vaaraa katastrofaalisesta jäätikkötulvasta eli jökulhlaupista, jollaisia syntyy, kun purkaus sulattaa jäätikköä. Heti ei myöskään ollut odotettavissa suurta määrää laavan ja veden räjähdysmäisessä kohtaamisessa muodostuvaa tuhkaa, joka tiedettiin riskiksi lentoliikenteelle. Eyjafjallajökullin purkauksista on kuitenkin niukasti kokemusta, sillä niitä on sattunut 1 100 viime vuoden aikana tätä ennen vain kolmesti. Yksi purkauksista kesti vain päiviä, toinen katkonaisesti yli vuoden. Ensimmäisenä päivänä sää esti tutkijoita pääsemästä Fimmvörduhalsin purkauspaikalle, joka sijaitsi kilometrin korkeudessa. Kiirettä kuitenkin piti: rannikkovartioston lentokoneella tehtiin ilmahavaintoja, satelliittitietoja tilattiin ja purkausta edeltänyttä seuranta-aineistoa tulkittiin. Lisäksi tutkijoiden piti tehdä tiivistä yhteistyötä pelastus- ja evakuointiviranomaisten kanssa ja tiedottaa paikallisväestölle tilanteesta.

Purkausta osattiin odottaaTyö Eyjafjallajökullin parissa ei toki alkanut tästä, sillä Islannin kaikkia tulivuoria seurataan jatkuvasti. Eyjafjallajökullilla on ilmennyt jaksoittaista levottomuutta jo lähes 20 vuoden ajan. Pohjoismaisen vulkanologian keskuksen Rikke Pedersenin mukaan purkaus ei alkanut odottamatta, vaikka medioissa niin väitettiin. Magman havaittiin liikkuvan maankuoressa Eyjafjallajökullin alla vuoden 2009 keväällä ja uudelleen joulukuussa. Tähän viittasi kuoren muodonmuutos, jota seurattiin Islannin ilmatieteenlaitoksen ja yliopiston ylläpitämällä gps-mittausverkostolla. Maaliskuun alussa eli muutamaa viikkoa ennen purkausta maankuori muokkaantui yhä nopeammin. Vielä ei kuitenkaan oltu varmoja, milloin purkaus saavuttaisi maanpinnan – vai jäisikö se pinnanalaiseksi, kuten vuosina 1994 ja 1999. Helmikuussa ja vielä muutamaa päivää ennen purkauksen alkua Islannin yliopiston geofyysikko Sigrun Hreinsdottir ryhmineen lisäsi alueelle uusia gps-laitteita mittausten täsmentämiseksi.Juuri ennen purkausta gps-mittaukset rekisteröivät hyvin voimakasta muodonmuutosta. Silti purkauksen alkuhetki tuli tutkijoille yllätyksenä, koska tässä tapauksessa siihen ei liittynyt tavanomaista tietynlaisen järistyssignaalin voimistumista. Tieto purkauksen alkamisesta saatiin, kun silminnäkijä raportoi hehkusta Eyjafjallajökullin yllä.

Aluksi laava virtasi rauhallisestiFimmvörduhalsin purkauspaikalle päästyään Islannin yliopiston vulkanologit vannoivat seuraavansa purkauksen kulkua alusta loppuun. Eri vaiheet dokumentoitiin sekä itse paikalla että havaintolennoilta, ja purkaustuotteista kerättiin näytteitä. Purkauksen alussa notkeasti juoksevaa 1 100-asteista laavaa suihkusi puolen kilometrin pituisesta raosta. Myöhemmin aktiivisuus raossa keskittyi ja purkausaines kasautui kartiomaiseksi kraatteriksi. Laavan lisäksi purkautui hieman tefraa eli erikokoisia kappaleita tuhkasta vulkaanisiin pommeihin. Purkauksen jatkuttua kymmenen päivää avautui toinenkin rako, joka jatkoi vielä ensimmäisen hiivuttua. Laavan edetessä lumisella vuorella syntyi vesihöyryn aiheuttamia räjähdyksiä, vaikka purkaus muuten oli hyvin rauhallinen. Jokilaaksoihin johtavissa jyrkissä kanjoneissa muodostui komeita, jopa kahdensadan metrin korkuisia laavaputouksia. Kun Fimmvörduhalsin laavapurkaus kirjattiin loppuneeksi 12. huhtikuuta, tuhannet ihmiset olivat vaeltaneet, lentäneet tai ajaneet Myrdalsjökullin yli todistaakseen pientä ja turvallisena pidettyä mutta näyttävää purkausta.

Iso rytinä alkoi 14.4.Tutkijoilla oli kuitenkin aavistus tulevasta. Pidettiin hyvin mahdollisena, että voisi alkaa uusi purkaus Eyjafjallajökullin pääkraatterissa – jäätikön alla. Maankuoren havaittiin kohoavan koko tulivuoren ympärillä.Myöhään illalla 14. huhtikuuta rekisteröitiinkin sarja maanjäristyksiä, joita seurasi purkauksen alkuun viittaava järistyssignaali. Niinpä tulivuorta ympäröivät alueet evakuoitiin heti aamuyöstä. Samaan aikaan vahvistettiin Islannin rannikkovartioston, ilmatieteen laitoksen ja yliopiston havaintolennolla purkauksen käynnistyneen ja nähtiin pilvien yläpuolelle nouseva purkauspilvi.Ei epäilystäkään, tästä seuraisi jökulhlaup. Monia Islannin tulivuoria peittää jää, ja katastrofaaliset sulavesitulvat ovat niiden pahimpia paikallisia riskejä. Kun purkauksen sulattaman veden paine kasvaa jään alla niin suureksi, että jäätikkö kohoaa riittävästi, veden ja purkaustuotteiden seos syöksyy esiin. Sitä voi virrata tuhansia tai kymmeniätuhansia kuutiometrejä sekunnissa. Katlan ympäriltä sitä arvioidaan vuonna 1918 ryöpynneen jopa 300 000 kuutiometriä sekunnissa – kolmanneksen enemmän kuin Amazonjoesta. Jäätikkötulvat ovat toistuvasti pyyhkineet Islannin etelärannikkoa, ja suuri osa sen alavista maista koostuukin tulvien kuljettamista aineksista. Etelä-Islannissa ja myös muualla maan suurten jäätiköiden läheisyydessä seurataan jatkuvasti jokien virtausta, pinnankorkeutta ja sähkönjohtavuutta, ja jos tietyt arvot ylittyvät, kytkeytyy automaattinen hälytys. Sähkönjohtavuutta tulva muuttaa vaikuttamalla veteen liuenneiden yhdisteiden määrään.

Jäätikkötulva sulki tietAamulla sulavesiä virtasi jo jäätikön reuna-alueilta. Siksi Islannin yliopiston tutkimusprofessori Sigurdur Reynir Gislason ryhmineen lähti välittömästi matkaan päästääkseen tulva-alueelle, ennen kuin tiet katkeaisivat. Gislasonin erikoisalaa on tulvan kuljettama aines. Tulivuoren hienojakoisen tuhkan pinnalla on muun muassa fluorideja, klorideja ja metalleja, jotka liukenevat helposti veteen ja voivat ennen mereen huuhtoutumistaan aiheuttaa ongelmia vesistöille, kasveille ja eläimille.Tutkijan näkökulmasta helppo liukenevuus tarkoittaa, että jos aineiden pitoisuuksia halutaan mitata luotettavasti, tuhka ei ole saanut olla kosketuksissa veteen tai lumeen.Näyte, jonka Gislason keräsi laskeutuvasta tuhkasta, saatiin seuraavana päivänä kollegoiden analysoitavaksi Reykjavikiin helikopterikyydillä. Tiet oli nimittäin tällä välin katkaistu, jotta tulva pääsisi vapaasti virtaamaan etelään. Seuraavien päivien ajan tulvat jatkuivat mutta eivät saavuttaneet ennusteita eivätkä enää myöskään ensimmäisen päivän huippua, joka oli ollut muutama tuhat kuutiometriä sekunnissa.

Tuhka valtasi lentoreititPian purkauksen alkamisen jälkeen huomion keskipisteeksi nousivat tuhkan liikkeet. Laavan ja veden kohdatessa muodostui hyvin hienojakoista tuhkaa, ja voimakkaat tuulet kuljettivat sitä Islannista kaakkoon kohti Luoteis-Eurooppaa. Hienojakoisuus on yksi syy siihen, että tuhka levisi ilmakehään niin tehokkaasti. Laaja-alaisia tuhkapilviennusteita laatii Britannian ilmatieteen laitos. Islannin ilmatieteen laitoksessa mallinnetaan tuhkan leviämistä noin 500 kilometrin säteelle purkauspaikasta ja arvioidaan, missä kerrostuvan tuhkan paksuus voisi ylittää yhden millimetrin. Laitos kerää tietoa paikallisesta tuhkalaskeumasta sääasemilta, satelliittikuvista ja yleisön raporteista, joille on perustettu nettisivu. Laskeumaa kartoittaa myös Islannin yliopiston tutkija Gudrun Larsen, joka on kollegoineen asentanut keräysasemia purkauksen ympäristöön.Purkauspilven korkeus vaihtelee purkauksen voimakkuuden mukaan ja on kahdesta ja puolesta kilometristä ylöspäin mitattavissa Islannin ilmatieteen laitoksen säätutkalla. Kun korkeustiedon yhdistää sääasemien havaintoihin, voi ennustaa pilven kulkeutumista. Ensimmäisinä päivinä purkauspilvi oli tutkan mukaan korkeimmillaan yhdeksässä kilometrissä ja nousi seuraavina päivinä viiteen–seitsemään, ajoittain kahdeksaan kilometriin. Lisäksi Islannin ilmatieteen laitos mittaa salamointia, jota usein tapahtuu jäätikönalaisten purkauspilvien sisällä ja joka kiihtyy purkauksen voimistuessa.

Miksi räjähdysvoima hiipui?18. huhtikuuta purkauksen räjähdysvoiman havaittiin heikentyneen, ja vastaavasti purkauspilven korkeus laski. Järistyksistä mitattu signaali ei kuitenkaan heikentynyt, ja tutkijat yrittivät kuumeisesti selvittää, mitä tämä merkitsi.Magman pullistama maankuori oli gps-havaintojen mukaan palautumassa, mikä viittasi pinnanläheisen magmasäiliön tyhjenemiseen. Silti purkaus ei ollut loppumassa. Purkautuneen aineksen määrää ja gps-havaintoja vertaamalla kävi myös selväksi, ettei pelkkä pinnanläheinen säiliö riittänyt. Magmasta osan oli pakko tulla syvemmältä. Oli mahdollista, että räjähdysvoiman heikentyminen johtui purkauksen eristymisestä jäästä ja vedestä. Toisaalta magman koostumus oli voinut muuttua. Nyt oli tarvetta geokemistille, joka osaisi arvioida tapahtumien kulkua tutkimalla purkausaineksen kemiaa.

Syy selvisi tuhkaa tutkittaessaIslannin yliopiston tutkijoiden mukaan Fimmvörduhalsilla purkauksen ensi vaiheessa pulppusi basalttista magmaa. Sellaista syntyy tyypillisesti merenpohjan laattojen erkanemiskohdissa, jollaisessa Islanti sijaitsee. Se on notkeasti juoksevaa ja purkautuu siksi yleensä suhteellisen rauhallisesti. Kuitenkin jos se joutuu tekemiseen veden tai jään kanssa, syntyy tuhkaa tuottavia räjähdyksiä. Jos kontakti jäähän myöhemmin katkeaa, purkaus voi taas jatkua rauhallisena laavavirtana.Eyjafjallajökullin keskuskraatterista 14. huhtikuuta alkaen purkautunut materiaali oli kuitenkin tuhkasta määritetty sitkeämmäksi andesiittiseksi magmaksi, joka voi purkautua räjähdysmäisesti ilman vettäkin. Uudet näytteet osoittivat, ettei koostumus ollut muuttunut. Se, että räjähdysalttius heikkeni muttei päättynyt, merkitsi siis siirtymistä jään ja magman vuorovaikutuksesta räjähdysmäiseen magmaattiseen purkaukseen. Eri magmatyyppien räjähdysalttius riippuu paitsi niiden sitkeydestä myös kaasupitoisuudesta. Kun paine laskee magman kohotessa maankuoressa, kaasut pyrkivät erilleen kuin hiilidioksidikuplat kuohuviinipulloa avatessa. Eyjafjallajökullin magmasta vapautuvia kaasuja, kuten vesihöyryä, hiili- ja rikkidioksidia, vetykloridia ja fluoridia, ovat analysoineet islantilaisten avustamat italialaiset ja brittiläiset tutkijat, mutta tuloksia vasta odotellaan.

Loppua on mahdoton ennustaaToukokuun alkupäivinä maankuori oli Eyjafjallajökullin kaakkoispuolella alkanut gps-mittausten mukaan jälleen kohota. Tämän sekä vuorenalaisten pienten maanjäristyssarjojen on tulkittu kertovan uuden, syvältä tulevan magman noususta. Toukokuun alun jälkeen onkin seurannut taas räjähdysmäisempi vaihe ja päivittäistä vaihtelua aktiivisuudessa. Purkaus jatkuu, eikä merkkejä loppumisesta vielä kirjoitushetkellä eli toukokuun puolivälissä ole. Tämänhetkisin tiedoin kestoa ei voi ennustaa.Tutkijoille näissä purkauksissa riittää yhä oppimista. Näyttävä osa työstä tehdään tulivuoren juurella ja ylilennoilla mutta valtaosa kuitenkin tietokoneen ääressä ja laboratoriossa. Vaikka lentoliikenteen normalisoituessa suuren yleisön kiinnostus kääntyy muualle ja tutkijoidenkin alkuinnostus hieman hiipuu, tutkimustyö ja tulosten tulkinta jatkuvat vuosia. Kun seuraava purkaus tulee, olemme taas kokeneempia.

Hanna Kaasalainen on suomalainen geologi, joka tekee väitöskirjaansa Islannin yliopiston osana toimivassa Pohjoismaisessa vulkanologian keskuksessa.Artikkeli perustuu Islannin ilmatieteen laitoksen ja Islannin yliopiston päivittäisiin raportteihin purkauksen etenemisestä, keskusteluihin Islannin yliopiston tutkijoiden kanssa ja kirjoittajan omiin havaintoihin.Purkauksesta Pohjoismaisen vulkanologian keskuksen sivuilla: www.earthice.hi.is/page/ies_Eyjafjallajokull_eruption

Tulivuorten saari

Islannissa, joka sijaitsee maankuoren laattojen erkanemiskohdan päällä Atlantin keskiselänteellä, on 30 aktiivista tulivuorta. Osa tulivuorista on osittain tai kokonaan jäätiköiden peitossa. Purkauksia on keskimäärin kerran 4–5 vuodessa. 1900-luvulla niitä oli Vestmannasaarten Surtseylla ja Heimaeylla sekä mantereen Askjalla, Kraflalla, Kverkfjöllillä, Heklalla, Katlalla, Grimsvötnillä ja Bardarbungalla. Kahta viimeksi mainittua peittää suuri jäätikkö Vatnajökull. Islannin purkausten historiassa on ollut kaksi tapausta, jotka kahden viime vuosituhannen tilastoissa ylittävät muut mitoiltaan maailmanlaajuisestikin: Eldgjan purkaus vuosina 934–938 ja Lakin purkaus 1783–1784. Edellinen tuotti laavaa noin 18 kuutiokilometriä, jälkimmäinen noin 15. Lisäksi syntyi valtavat määrät rikkidioksidia. Viime vuosikymmeninä aktiivisimpia ovat olleet Grimsvötn ja Hekla. Grimsvötn on purkautunut vuosina 1983, 1996, 1998, ja 2004, Hekla 1947, 1970, 1980, 1991 ja 2000. Kummankin on ajateltu olevan valmis seuraaviin purkauksiin lähivuosina, koska seurantamittausten lukemat ovat kohonneet viime kerran tasolle.

Islanti varautuu

Jatkuvaa tulivuorivahtia pitävät yhteistyönä Islannin ilmatieteen laitos ja Islannin yliopisto sekä sen osana toimiva Pohjoismainen vulkanologian keskus. Pääasiassa tarkkaillaan gps-laittein ja satelliitein maankuoren muodonmuutosta eli deformaatiota ja seismografein sen järinää eli seismistä aktiivisuutta. Nämä sekä kaasupurkausten ja muun geotermisen aktiivisuuden voimistuminen tulivuorten ympärillä kertovat sulan kiviaineksen eli magman liikkeistä maankuoressa. Seurannan ansiosta Islannissa on onnistuttu varautumaan etukäteen esimerkiksi vuonna 1975 Kraflan, 2000 Heklan ja 2004 Grimsvötnin purkaukseen. Se, kuinka varhain tilanne pystytään ennakoimaan, kuitenkin vaihtelee. Tulivuori usein muuttuu purkausjakson aikana eikä välttämättä käyttäydy samoin seuraavalla kerralla. Seisminen aktiivisuuskin voi vaihdella ilman purkausta.

Entä jos Katla riehaantuu?

Eyjafjallajökullin purkaus sai pohtimaan, saattaako myös pahamaineinen naapuri Katla havahtua. Näillä kahdella tulivuorella on purkaushistorian perusteella jonkinlainen yhteys, mutta sen mekanismia ei toistaiseksi ymmärretä. Joka tapauksessa Katla voi riehaantua yksinkin, sillä Islannin historialliselta ajalta eli 1 100 viime vuodelta Eyjafjallajökullilta tunnetaan vain kolme tätä edeltänyttä purkausta, Katlalta peräti 20.1900-luvulla Katlalla on ollut suuri purkaus vuonna 1918. Vuosina 1955 ja 1999 arvellaan sattuneen pienet purkaukset: niin pienet, etteivät ne saavuttaneet jäätikön pintaa. Katlaa on tarkkailtu varuillaan 2000-luvun alkupuolelta asti ja erityisesti viime kuukausina, mutta toistaiseksi ei ole havaittu mitattavia purkauksen enteitä. Katlaa peittää Myrdalsjökull-jäätikkö. Veden ja magman vuorovaikutus tekee purkauksista räjähdysmäisiä, ja lisäksi Katlasta purkautuvan magman koostumus vaihtelee notkeasti virtaavasta basalttisesta kaikkein sitkaimpaan ja räjähdysaltteimpaan tyyppiin, ryoliittiseen. Tuhoisimpina uhkina lähialueille pidetään jäätikkötulvia. Vuoden 1918 tulvavirtauksen arvioidaan olleen noin satakertainen Eyjafjallajökullin viimehuhtikuisen tulvan huippuun verrattuna.

ma 22.3.Tulivuorenpurkaus Islannissa – satoja evakuoitiinLähes 200 vuotta lepotilassa olleen tulivuoren purkaus yllätti seismologit. Helsingin Sanomat

pe 26.3.Tulivuorenpurkaus voimistuu IslannissaSuomalainen vulkanolgi Hanna Kaasalainen pääsee Eyjafjallavuorelle perjantaina."Kaikesta innosta huolimatta on muistettava, että kuollut vulkanologi on turha vulkanologi." HS

ke 15.4.Satoja evakuoitiin Islannissa tulivuorenpurkauksen takia HSTulivuoren tuhka sotkee Finnairin lentoja – myös Heathrow kiinni Taloussanomat.fi

to 16.4.Euroopan taivas hiljeniIslannin tuhkapilvi sulki lentokentät myös Suomessa HS

Ilmavoimien koneet hakivat näytteitä HS

la 17.4.Jo lähes kolme neljästä lennosta peruttu Euroopassa HS.fiTuhkapilvi ei haittaa lintuja HS

su 18.4.Lento vaihtui nyt näppärästi nettikokoukseen HSIhmiset etsivät ja tarjosivat kimppakyytejä Facebookissa HS.fi

ma 19.4.Hallitus virittelee kriisivalmiuttaLentokielto Suomessa jatkuu yhä, muu Eurooppa voi alkaa aueta. HSTulivuorenpurkaus kylvää tuhoa Islannin maaseudulleAurinko pimeni, jäätiköltä tulvii sulamisvesiä ja pellot ovat tuhkapölyn peittämiä. Osa alueen asukkaista on sokissa. HS

ti 20.4.Lentoyhtiöiden järjestö IATA haukkui ”toimettomia” EU-hallituksia HS

ke 21.4.Työpaikat varisevat tuhkaanEuroopan lentoliikenteen kaaos vaikuttaa Afrikassa asti. HSTuhkapilvet väistynevät Euroopasta ensi viikolla HS.fi

to 22.4.Matkustajat seilasivat lähemmäksi kotiaTukholmasta Helsinkiin kulkeneen Mariellan hytit oli myyty loppuun. HS

Tuhkapilvi voi haitata Nokian liiketoimintaa HS.fi

pe 23.4.Suomen ilmatila voi olla tänä aamuna tuhkaton HS

YK: Tuhka verottaa Euroopan matkailua 300 miljoonalla päivässä HS.fi

su 25.4.Jos sähköpostikansiossa ”Lennot” ei ole vähintään kaksia lippuja, alkaa ahdistaa. (– –) Ennen tuhkapilveä ajattelimme, että meillä on oikeus lentää. Joku helvetin tulivuori!!! Mikä se oikein luulee olevansa? HS, Reetta Rädyn kolumni

ti 27.4.Islanti jälleen tuhkamottiin HS.fi

la 1.5.Suuri kevätsiivousTulivuorenpurkaus toi Islantiin aikamoisen sotkun, sillä vulkaaninen tuhka on ihan omanlaistaan likaa. HS

ti 4.5.Irlanti rajoittaa jälleen lentoja tuhkan takia HS

ma 17.5.Tuhkapilvi saattaa vielä palata Suomeen HS.fi

su 23.5.Islannin tulivuorenpurkaus lakannut ainakin toistaiseksi(– –) on liian varhaista arvioida, onko tulivuoren toiminta kokonaan ohi. HS.fi

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018