Kohta puudutus on piikitön, ja porauksen hoitaa plasmasuihku.

Tekniikka-palsta

Teksti: Maria Korteila

Kohta puudutus on piikitön, ja porauksen hoitaa plasmasuihku.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2012

1. Geeli korvaa piikin

Puuduttaminen on monen hammaslääkäripelkoisen pelastus, mutta puudutusneulakaan ei tunnu mukavalta. Jos Cambridgen yliopiston tutkijat Britanniassa saavat kaupallistettua löytönsä, piikkejä ei enää tarvita. Ikeneen siveltävä geeli hoitaa puudutuksen.

Geelin teho pohjautuu perulaisesta sademetsästä löydettyyn kasviin, parakrassiin, jota paikalliset heimot ovat käyttäneet puuduttamiseen ja lääkintään. Parakrassin sisältämä aine imeytyy ikenen läpi ja puuduttaa hermopäät tehokkaasti yhden tunnin ajaksi. Testeissä ei ole ilmennyt sivuvaikutuksia.

Lääkeyrtteihin perehtynyt antropologi Francoise Freedman törmäsi puuduttavaan luonnonaineeseen sattumalta viettäessään aikaa perulaisen alkuperäisheimon parissa. Nyt hän on perustanut yrityksen geelin kaupallistamista varten ja arvioi saavansa tuotteensa markkinoille vuonna 2014.

2. Ei enää poran ääntä

Jo pelkkä hammasporan ääni saa monen tolaltaan, mutta kohta siitä ei tarvitse kärsiä. Lontoon King’s Collegen hammasinstituutissa kehitetty äänensyöjä toimii taustamelua vaimentavien kuulokkeiden tapaan. Laite muuttaa kaikki äänet digitaalisiksi, ja potilaan korviin päästetään putsattu ääni.

Kun hammasporan ääntä seurataan erityisten mikrofonien avulla, digitaalisen signaalinkäsittelyn keinoin voidaan tuottaa sille käänteinen ääniaalto. Se kumoaa alkuperäisen poran äänen, joten potilas saa kuulokkeisiinsa äänimaailman, jossa poraa ei ole.

Koska suodatus vaikuttaa vain poran ääneen, puheyhteys hammaslääkärin ja potilaan välillä säilyy normaalina. Halutessaan potilas voi liittää kuulokkeet vaikka omaan mp3-soittimeensa ja kuunnella hoidon aikana mielimusiikkiaan.

3. Plasmaharja ei satuta

Nykyiset hammasporatkin voivat pian jäädä historiaan. Reikiintynyttä hammasluuta ei ole pakko jyrsiä pois fyysisesti, kun avuksi otetaan kemia.

Yhdysvalloissa Missourin yliopisto on kehittänyt perinteisen poran tilalle plasmaharjan. Paikkaaminen plasmaharjalla on kehittäjiensä mukaan kivutonta ja jopa perinteistä menetelmää tehokkaampaa.

Plasmaharjan kaasusuihku puhdistaa ja desinfioi reiän puolessa minuutissa aiheuttamansa kemiallinen reaktion avulla. Syntyvä ”viileä liekki” kiinnittää myös paikan nykyistä lujemmin.

Laboratoriotesteissä prototyyppi on osoittautunut toimivaksi, eikä haitallisia sivuvaikutuksia ole. Toisin kuin mekaaniset ja laserporat plasmasuihku ei ruhjo eikä kuumenna hampaan herkkiä hermoja, kehittäjät väittävät.

4. Nanopaikka parantaa

Reikien paikkaaminen pelkällä keraamilla tai komposiittimuovilla voi pian olla vanhanaikaista, kun uusi mullistava paikka-aine alkaa yleistyä. Yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston hammaslääketieteilijät ovat kehittäneet nanoteknisen paikka-aineen, joka tappaa haitallisia bakteereja.

Se sisältää nanohopeaa ja muita antibakteerisia aineita, jotka tuhoavat tehokkaasti kaikki reiässä olevat bakteerit. Normaalisti paikan alle jää poraamisen jälkeenkin pieni bakteerikerros.

Paikan kiinnittämisessä taas käytetään hyväksi kalsiumfosfaatin nanohiukkasia. Niiden ansiosta hammas korjaa bakteerien heikentämää mineraalikoostumustaan, ja rakenne tervehtyy. Testeissä uusi paikkamateriaali on ollut myös kestävämpi kuin perinteiset paikka-aineet.

5. Tatuointi valvoo terveyttä

Hampaiden hoitamisen tärkeyttä on tapana korostaa sanonnalla ”terve suu, terveempi elämä”. Tulevaisuudessa hampaat saattavat olla vielä suuremmassa roolissa hyvinvointimme portinvartijoina.

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston tutkijat ovat valmistaneet atominpaksuisesta hiilikalvosta eli grafeenista hampaaseen kiinnitettävän nanoilmaisimen, joka näyttää tatuointitarralta mutta tunnistaa haitallisia bakteereja. Tutkijoiden visiona on saada tatuointi hälyttämään esimerkiksi ruokamyrkytysbakteereista ja muista haitta-aineista. Myös jotkin sairaudet voisivat paljastua hengitysilman sisältämistä kaasuista.

Grafeeni on istutettu ohueen silkkikalvoon, joka tekee tatuoinnista sekä joustavan että biohajoavan. Tekniikka toimii jo lehmän hampaan kokoluokassa. Pienentäminen ihmisen purukalustoon sopivaksi vie vielä aikaa.

6. Uusi hammas kantasoluista

Tätä innovaatiota joudumme todennäköisesti odottamaan enemmän kuin pari vuotta, mutta jonain päivänä sekin on arkipäivää: poistetun hampaan tilalle voi kasvattaa uuden omista kantasoluista.

Tähän saakka moinen on onnistunut hiirikokeissa, mutta nyt suomalaiset tuovat ratkaisun lähemmäksi ihmistä. Helsingin yliopiston tutkijoiden ansiosta uusien hampaiden synnyn taustalla olevat kantasolut pystytään ensimmäistä kertaa tunnistamaan merkkigeenein. Niiden avulla on ainakin periaatteessa mahdollista ohjata kantasolut erilaistumaan oikeaan suuntaan ja muodostamaan hampaan soluja.

Ehkä siis myös implantit ja tekohampaat jäävät porien ja piikkien lisäksi tulevaisuudessa historiaan.

Maria Korteila on Tiede-lehden toimittaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.