Kohta puudutus on piikitön, ja porauksen hoitaa plasmasuihku.

Tekniikka-palsta

Teksti: Maria Korteila

Kohta puudutus on piikitön, ja porauksen hoitaa plasmasuihku.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2012

1. Geeli korvaa piikin

Puuduttaminen on monen hammaslääkäripelkoisen pelastus, mutta puudutusneulakaan ei tunnu mukavalta. Jos Cambridgen yliopiston tutkijat Britanniassa saavat kaupallistettua löytönsä, piikkejä ei enää tarvita. Ikeneen siveltävä geeli hoitaa puudutuksen.

Geelin teho pohjautuu perulaisesta sademetsästä löydettyyn kasviin, parakrassiin, jota paikalliset heimot ovat käyttäneet puuduttamiseen ja lääkintään. Parakrassin sisältämä aine imeytyy ikenen läpi ja puuduttaa hermopäät tehokkaasti yhden tunnin ajaksi. Testeissä ei ole ilmennyt sivuvaikutuksia.

Lääkeyrtteihin perehtynyt antropologi Francoise Freedman törmäsi puuduttavaan luonnonaineeseen sattumalta viettäessään aikaa perulaisen alkuperäisheimon parissa. Nyt hän on perustanut yrityksen geelin kaupallistamista varten ja arvioi saavansa tuotteensa markkinoille vuonna 2014.

2. Ei enää poran ääntä

Jo pelkkä hammasporan ääni saa monen tolaltaan, mutta kohta siitä ei tarvitse kärsiä. Lontoon King’s Collegen hammasinstituutissa kehitetty äänensyöjä toimii taustamelua vaimentavien kuulokkeiden tapaan. Laite muuttaa kaikki äänet digitaalisiksi, ja potilaan korviin päästetään putsattu ääni.

Kun hammasporan ääntä seurataan erityisten mikrofonien avulla, digitaalisen signaalinkäsittelyn keinoin voidaan tuottaa sille käänteinen ääniaalto. Se kumoaa alkuperäisen poran äänen, joten potilas saa kuulokkeisiinsa äänimaailman, jossa poraa ei ole.

Koska suodatus vaikuttaa vain poran ääneen, puheyhteys hammaslääkärin ja potilaan välillä säilyy normaalina. Halutessaan potilas voi liittää kuulokkeet vaikka omaan mp3-soittimeensa ja kuunnella hoidon aikana mielimusiikkiaan.

3. Plasmaharja ei satuta

Nykyiset hammasporatkin voivat pian jäädä historiaan. Reikiintynyttä hammasluuta ei ole pakko jyrsiä pois fyysisesti, kun avuksi otetaan kemia.

Yhdysvalloissa Missourin yliopisto on kehittänyt perinteisen poran tilalle plasmaharjan. Paikkaaminen plasmaharjalla on kehittäjiensä mukaan kivutonta ja jopa perinteistä menetelmää tehokkaampaa.

Plasmaharjan kaasusuihku puhdistaa ja desinfioi reiän puolessa minuutissa aiheuttamansa kemiallinen reaktion avulla. Syntyvä ”viileä liekki” kiinnittää myös paikan nykyistä lujemmin.

Laboratoriotesteissä prototyyppi on osoittautunut toimivaksi, eikä haitallisia sivuvaikutuksia ole. Toisin kuin mekaaniset ja laserporat plasmasuihku ei ruhjo eikä kuumenna hampaan herkkiä hermoja, kehittäjät väittävät.

4. Nanopaikka parantaa

Reikien paikkaaminen pelkällä keraamilla tai komposiittimuovilla voi pian olla vanhanaikaista, kun uusi mullistava paikka-aine alkaa yleistyä. Yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston hammaslääketieteilijät ovat kehittäneet nanoteknisen paikka-aineen, joka tappaa haitallisia bakteereja.

Se sisältää nanohopeaa ja muita antibakteerisia aineita, jotka tuhoavat tehokkaasti kaikki reiässä olevat bakteerit. Normaalisti paikan alle jää poraamisen jälkeenkin pieni bakteerikerros.

Paikan kiinnittämisessä taas käytetään hyväksi kalsiumfosfaatin nanohiukkasia. Niiden ansiosta hammas korjaa bakteerien heikentämää mineraalikoostumustaan, ja rakenne tervehtyy. Testeissä uusi paikkamateriaali on ollut myös kestävämpi kuin perinteiset paikka-aineet.

5. Tatuointi valvoo terveyttä

Hampaiden hoitamisen tärkeyttä on tapana korostaa sanonnalla ”terve suu, terveempi elämä”. Tulevaisuudessa hampaat saattavat olla vielä suuremmassa roolissa hyvinvointimme portinvartijoina.

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston tutkijat ovat valmistaneet atominpaksuisesta hiilikalvosta eli grafeenista hampaaseen kiinnitettävän nanoilmaisimen, joka näyttää tatuointitarralta mutta tunnistaa haitallisia bakteereja. Tutkijoiden visiona on saada tatuointi hälyttämään esimerkiksi ruokamyrkytysbakteereista ja muista haitta-aineista. Myös jotkin sairaudet voisivat paljastua hengitysilman sisältämistä kaasuista.

Grafeeni on istutettu ohueen silkkikalvoon, joka tekee tatuoinnista sekä joustavan että biohajoavan. Tekniikka toimii jo lehmän hampaan kokoluokassa. Pienentäminen ihmisen purukalustoon sopivaksi vie vielä aikaa.

6. Uusi hammas kantasoluista

Tätä innovaatiota joudumme todennäköisesti odottamaan enemmän kuin pari vuotta, mutta jonain päivänä sekin on arkipäivää: poistetun hampaan tilalle voi kasvattaa uuden omista kantasoluista.

Tähän saakka moinen on onnistunut hiirikokeissa, mutta nyt suomalaiset tuovat ratkaisun lähemmäksi ihmistä. Helsingin yliopiston tutkijoiden ansiosta uusien hampaiden synnyn taustalla olevat kantasolut pystytään ensimmäistä kertaa tunnistamaan merkkigeenein. Niiden avulla on ainakin periaatteessa mahdollista ohjata kantasolut erilaistumaan oikeaan suuntaan ja muodostamaan hampaan soluja.

Ehkä siis myös implantit ja tekohampaat jäävät porien ja piikkien lisäksi tulevaisuudessa historiaan.

Maria Korteila on Tiede-lehden toimittaja.