Toistaiseksi Kuussa liehuu vain Yhdysvaltain lippu, mutta viisi muutakin valtiota suunnittelee kuumatkoja. Kiertolaisemme kiinnostaa myös yksityisiä yrityksiä. Miten Kuun käy? Tuleeko siitä Kuumaa, missä markkinavoimat jylläävät kuin Maan maissa?


muutakin valtiota suunnittelee kuumatkoja. Kiertolaisemme kiinnostaa
myös yksityisiä yrityksiä. Miten Kuun käy? Tuleeko siitä Kuumaa, missä
markkina¬voimat jylläävät kuin Maan maissa?


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006



Totta se on. Kaikki tuntuvat haluavan Kuuhun. Tonttikauppakin on käynnistynyt. Internetistä löytyy jo lukuisia yrityksiä, jotka tarjoavat näköalatontteja Kuusta. Noin 2,5 miljoonaa ostajaakin on kuulemma löytynyt.

Meistä kukaan ei tietenkään kirjoita luottokorttinsa numeroa mokomien firmojen nettisivuille, sillä ei Kuuta tarvitse ostaa. Se on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta.

Kysymys Kuun omistuksesta on vielä tietenkin teoreettinen, eihän Kuussa ole herran aikoihin edes käynyt kukaan. Liikennettä ollaan kuitenkin aloittelemassa uudelleen. Tällä kertaa jo kuusi valtiota - jos Eurooppa lasketaan valtioksi - tavoittelee Kuuta taivaalta. Kuuhun halajavat myös yritykset, esimerkiksi energiantuottajat.

Riittävätkö lipun pystytys ja tieteelliset tulokset tuleville Kuun kävijöille? Vai mitä Yhdysvaltain, Venäjän, Intian, Kiinan, Japanin ja Euroopan avaruusjärjestöt ja yksityiset rahoittajat havittelevat satoja miljoonia maksavien kuumatkojensa vastineeksi?


Enää ei sokkona alas

Apollo 11:n kapteeni Neil Armstrong katseli heinäkuussa 1969 huolestuneena alla avautuvaa maisemaa. Kuumoduuli Eaglen lentokorkeus oli enää 300 metriä, ajoaine oli loppumaisillaan, eikä tasaista laskeutumispaikkaa näkynyt. Armstrong kuitenkin ohjasi aluksen turvallisesti alas, ja ensimmäiset ihmiset astuivat Kuun kamaralle.

Parin muunkin Apollon lentäjät joutuivat turvautumaan käsiohjaukseen, mutta perille päästiin.

Tulevilla matkoilla kiertolaisellemme aiotaan laskeutua paremmin eväin. Lähivuosina Kuuta kiertävät luotaimet etsivät ja kartoittavat tarkasti mahdolliset laskeutumispaikat, joten astro-, kosmo- ja taikonauttien pitäisi päästä autopiloteilla alas asti. Riskejä ei haluta ottaa.

Kartoituksen tarve ja tiukat turvavaatimukset eivät ole yllätys. Onhan siitä ensi joulukuussa jo 34 vuotta, kun ihminen viimeksi liikkui Kuussa. Odottamatonta ei liene sekään, että myös matkojen tavoitteet ovat muuttuneet.


Konkari tähyää Marsiin

Apollo-lentojen tarkoitus oli osoittaa, että yhdysvaltalainen pystyy laskeutumaan Kuuhun ennen neuvostoliittolaista. Totta kai miehitetyillä lennoilla tehtiin tiedettäkin, mutta kaikkea siivitti kilpailuhenki.

Nyt nuoret avaruusvaltiot Kiina ja Intia kohottavat Kuu-hankkeilla omanarvontuntoaan. Intialaiset pitävät jo Kuun kiertoradalle menoa kansallista itsetuntoa kasvattavana saavutuksena.

Japanissa ja Euroopassa miehitetyt lennot voidaan nähdä miehuuskokeena, jossa avaruusosaaminen lopullisesti punnitaan. Näytön paikka on myös venäläisillä, sillä neuvostoaikaiset saavutukset alkavat unohtua.

Avaruuslentojen konkarilla Yhdysvalloilla on jo toiset tavoitteet. Presidentti George W. Bush on kiteyttänyt kuumatkojen tarkoituksen erittäin selvästi: sinne mennään harjoittelemaan miehitettyä Marsin-matkaa.


Vesi herätti innostuksen

Apollo-ohjelman päätyttyä Kuu on saanut köllöttää taivaallisessa rauhassaan. Tavallaan se heräsi uudelleen eloon vasta 1998, kun Yhdysvaltain Lunar Prospector -luotain löysi sen navoilta vesijäätä. Marsiin menoa ajatellen vetinen Kuu olisi upea juttu.

Kuuhun tarvitaan näet kuuasema, jossa voidaan harjoitella avaruudessa elämistä ja testata pitkän¬matkan menopelien tekniikkaa. Aseman pyörittäminen taas vaatii vettä, eikä sitä haluttaisi rahdata maasta, koska se tulee kalliiksi: hintaa kertyy litraa kohti jopa 20 000 euroa.

Ensi vaiheessa on siis tarkoitus kartoittaa Kuun vesivarat. Riittääkö vettä harjoitusleirien juomaksi? Voidaanko Marsin-matkalaisten vesileilit täyttää Kuu-ukon varastoista? Saadaanko rakettimoottoreihin ajoainetta hajottamalla vettä hapeksi ja vedyksi?

Jos kysymyksiin saadaan myönteiset vastaukset, Kuuta voidaan käyttää paitsi avaruuselämän harjoitusleirinä myös välipysäkkinä Maasta Marsiin. Huoltovarikoksikin se sopii. Kuun pienestä vetovoimasta olisi hyvä lähettää huoltoaluksia punaiselle planeetalle.


Bisnes haastaa periaatteet

Kuka päättää, mikä maa, organisaatio tai yritys tuottaa veden ja jalostaa ajoaineen? Kuka vartio vesihanaa? Kuka omistaa huoltoasemat? Kenen annetaan louhia kuuperää kuuaseman rakennuksiin?

Yhdistyneiden kansakuntien 5. joulukuuta 1979 hyväksymä päätöslauselma (34/68) sanelee, että Kuu - kuten kaikki muutkin taivaankappaleet Maata lukuun ottamatta - on ihmiskunnan yhteistä perintöä, jota yksikään valtio, järjestö, yritys tai yksityinen henkilö ei voi omistaa eikä käyttää omiin tarpeisiinsa.

Miten käy jalojen periaatteiden, kun paikalle 2014 saapuvat venäläiset? Energia-nimisen yrityksen johtaja Nikolai Sevatjanov on jo ilmoittanut, että Kuuhun nousee tehdas, joka hyödyntää helium-3-isotooppia.

Helium-3 sopii polttoaineeksi tulevaisuuden puhtaisiin fuusiovoimaloihin, mutta sitä ei juuri ole täällä maapallolla. Laskelmien mukaan 80 tonnia vuodessa riittäisi tyydyttämään koko maailman energiantarpeen. Jos hinta vastaisi nykyisiä energianhintoja, tonnista voisi periä noin neljä miljardia dollaria.

Myyjän kassat täyttyisivät, mutta laajamittainen louhiminen näkyisi pian Maahankin!

Kenelläkään ei vielä kuitenkaan ole välineitä edes Kuussa pistäytymiseen. Vielä on siis toivoa. Ehkä Kuu onnistutaan pitämään samanlaisena tutkijoiden paratiisina kuin etelämanner.


Näillä kuu kartoitetaan
Kuuta tutkitaan urakalla. Ennen kuin Kuusta voidaan valita turvallisia laskeutumispaikkoja, tarvitaan paljon lisää tietoa sen pinnanmuodoista ja geologiasta.


LUOTAIMILLA KIERTORADALTA







































LÄHTÖ LÄHETTÄJÄ LUOTAIN TEHTÄVÄ
2003 Esa Smart-1
2007 Japani Lunar-A
2007 Japani Selene
2007 Kiina

Intia Chandrayaan-1
2008 Yhdysvallat
2012 Venäjä Luna-Glob

ROBOTEILLA PINNALTA


Lähtö/Lähettäjä
2010 Yhdysvallat 
2012 Kiina
2016 Japani
2017 Kiina


Tehtävä:
Robottilaskeutujilla harjoitellaan alas menoa, kartoitetaan laskeutumisalueita, tarkennetaan luotaimilla kerättyjä tietoja ja haetaan näytteitä kuuperästä.

Esan SMART-1: www.esa.int/SPECIALS/SMART-1/index.html  Nasan LRO: lunar.gsfc.nasa.gov/  Intian avaruusjärjestö: www.isro.org/


Miehitetyillä alustava aikataulu
Jos kaikki sujuu odotetusti, ihminen astuu uudelleen Kuun kamaralle jo kuuden-seitsemän vuoden päästä.


Lähtö/ Lähettäjä
2012-2014 Energia, Venäjä
2018 Yhdysvallat
2013-2033 Kiina
2024 Esa
2025 Japani
Intia tutkii miehitetyn kuulennon mahdollisuutta, mutta päätöksiä ei ole tehty.


Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018