Ruoantuotantoamme leimaa omituinen paradoksi: elintarvikkeet ovat turvallisempia kuin koskaan, mutta enemmän kuin koskaan on myös niiden aiheuttamia ruokamyrkytyksiä.



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009



Vuonna 2005 ringettejoukkue sai oksennustaudin syötyään matkaeväänä ollutta lihamakaronilaatikkoa. Myöhemmin samana vuonna kaksikymmentä rippijuhlijaa sairastui kinkkukiusauksesta. Ruokien pilaajaksi osoittautui maaperäbakteeri Bacillus cereus.

Toukokuussa 2006 Nurmeksessa ja Valtimolla joukko päiväkotilapsia ja koululaisia sai kovan vatsataudin, ja osalle ilmaantui myös kyhmyruusuun viittaavia oireita. Saman vuoden  elokuussa Hyvinkään sairaalaan hakeutui koululaisia kuumeen ja vatsanväänteiden takia. Myöhemmin kuultiin, että samoja oireita oli myös naapurikaupungin Keravan koululaisilla. Tällä kertaa syyllinen oli maa- ja suolistobakteeri Yersinia pseudotuberculosis.

Kaikkia näitä tapauksia yhdistää se, että niiden aiheuttaja sai tutkijat kohottelemaan kulmakarvojaan. Cereus oli viime vuosiin asti harvinainen kiusa. Yersiniasta taas luultiin päästyn eroon kauan sitten.


Uudet mieltymykset petaavat tietä

1950-luvulla länsimaissa ruokamyrkytyksiä tuotti käytännössä kolme bakteerilajia: Salmonella enterica, Staphylococcus aureus ja Clostridium perfringens.

- Oli silloin varmasti muitakin, mutta niitä ei tunnistettu, sanoo tutkimusprofessori Anja Siitonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Nyt ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja on ainakin kolminkertainen määrä ja päälle tulevat vielä virukset ja alkueläimet.

Kunkin uuden taudinaiheuttajan ilmaantumista on yleensä siivittänyt muutos elintarvikeketjussa. Näyttää siltä, että aina kun keksimme uusia tapoja tuottaa, valmistaa ja säilyttää ruokaa, luomme uusia elinympäristöjä mikrobeille.

Yersinia enterocoliticasta tuli ongelma 1960-luvulla, kun lihan kylmäsäilytys ja tyhjiöpak¬kaukset yleistyivät. Yersiniat ovat harvoja bakteereja, jotka pystyvät lisääntymään sekä jääkaappilämmössä että ilmattomuudessa, mutta sitä ei tuolloin tiedetty, ja asetelma epidemioille oli valmis. 

1970-luvulla  koitti kampylobakteerin aika. Tämä lämpöä rakastava bakteeri viihtyy hyvin kanan suolistossa, ja sen aiheuttamat epidemiat lisääntyivät sitä mukaa kuin kananlihan kulutus kasvoi. Bakteerin vakiintumista edisti vielä broilereiden massatuotanto.

Kun taudinaiheuttaja kerran asettuu johonkin ympäristöön, siitä on hankala päästä eroon.

- Vaikka teurastushygienia on parantunut ja lihan säilytysajat ovat lyhentyneet, yersinia ja kampylo aiheuttavat jo enemmän ruokamyrkytyksiä kuin salmonella, Siitonen sanoo.


Juhlatarjoilussa omat vaaransa

Myös nykyiset epidemiat voidaan kytkeä elintarviketuotannon ja ruokailutottumusten muutoksiin. Nurmeksen ja Hyvinkään yersinia jäljitettiin pussitettuun porkkanaraasteeseen.

- Monet heti syötäväksi valmiit elintarvikkeet ovat bakteereille uusi ekologinen lokero, Siitonen sanoo. Kuvaavaa on, että epidemialta olisi ehkä vältytty, jos porkkanat olisi pesty, kuorittu ja raastettu koulun keittiössä.

Cereus-epidemioita on ruokkinut buffettien ja pitopalveluiden suosion kasvu. Bakteeri on nykyään yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia Suomessa.

Bacillus cereus lisääntyy erityisesti silloin, kun ruoka valmistetaan tarjoilua edeltävänä päivänä. Ongelmat johtuvat siitä, että bakteeri kestää kuumentamista keskimääräistä paremmin. Jos ruoka kuumennetaan huolimattomasti, muut bakteerit kuolevat mutta cereus jää eloon, lisääntyy nopeasti ja tuottaa erittäin voimakasta kereulidi-toksiinia. Vaikka ruoka ennen tarjolle tuontia kuumennettaisiin uudelleen, toksiini ei katoa mihinkään, ja seurauksena on raju oksennustauti. Kereulidimyrkytyksen yleinen lähde ovat riisi ja pasta, joita harva osaa epäillä myrkyttäjiksi.


Globaali ketju haavoittuu herkästi

Kun ruokamyrkytys tapahtuu ja sen lähde jäljitetään suomalaiseen valmistajaan, viranomaiset selvittävät yleensä nopeasti, mikä meni vikaan. Maailmankylässä yhä useampi ruoka-aine tuotetaan kuitenkin oloissa, joista meillä ei ole mitään tietoa.

Esimerkiksi Tanskassa koettiin 2005 valtava epidemia, kun itäeurooppalaiset vadelmat myrkyttivät yli tuhat ihmistä. Useita ihmisiä kuoli. Epidemian aiheuttajaksi paljastui norovirus, joka oli päässyt vadelmiin kasteluvedestä. Yhdysvalloissa vastaavanlainen noro¬epidemia sai alkunsa ostereista, joiden viljelyveteen aasialaiset kerääjät olivat tyhjentäneet veneensä vessan. 

Nykyisille ruokamyrkytyksille on ominaista myös se, että myrkytys voi koskettaa tuhansia ihmisiä eri puolilla maata, jopa maailmaa. Yhdysvalloissa sattui vuonna 1996 "hiljainen epidemia", jossa salmonellan saastuttama jäätelö sairastutti 250 000 ihmistä. "Hiljainen" se oli siksi, että epidemia huomattiin vasta jälkeenpäin. Jäätelöerä oli jaettu kaikkiin osavaltoihin, joten sairaustapaukset sattuivat kaukana toisistaan, eikä kukaan keksinyt heti yhdistää niitä. Tutkimuksissa selvisi, että jäätelöerässä käytetyt raaka-aineet oli kuljetettu tehtaaseen valtavassa tankissa, jossa oli aiemmin pidetty kananmunia.

Globaalissa maailmassa elintarvikeketju tuottajalta kuluttajalle on pitkä. Mitä kauem¬pana ruoka tuotetaan, mitä jalostetumpaa se on ja mitä useampien välikäsien kautta se kulkee, sitä haavoittuvammaksi se muuttuu. - Vaikka elintarvikkeet ovat turvallisempia kuin koskaan, voisi sanoa, että ne ovat myös haavoittuvampia kuin koskaan, Anja Siitonen luonnehtii. 


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Seuraavaksi myös alkueläimiä

Uudet taudinaiheuttajat liikkuvat globaalissa maailmassa vikkelästi. Suomeenkin odotetaan uusia lajeja lähivuosina. Seuraavat lienevät jo kynnyksellä.


Cryptosprodium parvum Yksisoluinen alkueläin, joka leviää ulosteiden saastuttaman veden, esimerkiksi marjojen, hedelmien ja vihannesten kasteluun käytetyn veden välityksellä. Oireita ovat raju vesiripuli, kuumeilu ja pahoinvointi. Aiheuttanut valtavia, satojatuhansia ihmisiä sairastuttaneita epidemioita Pohjois-Amerikassa ja Britteinsaarilla.


Cyclospora cayetanensis Yksisoluinen alkueläin, joka leviää ja oireiluttaa kuten Crypto¬sprodium parvum. Epidemiat ovat selvästi lisääntyneet 1990-luvulla niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassa. Epidemiat on yhdistetty saastuneella vedellä kasteltuun salaattiin ja vadelmiin.


Vibrio vulnificus Koleran sukuinen bakteeri, jonka voi saada trooppisten vesien huonosti kypsennetyistä kaloista, äyriäisistä tai mustekaloista. Aiheuttaa erittäin rajun infektion, joka voi johtaa verenmyrkytykseen. Kuolemantapaukset ovat yleisiä.



Epidemioita joka vuosi

* Suomessa ruokamyrkytysepidemioita on järjestelmällisesti seurattu vuodesta 1975.

* Seuranta-aikana on puhjennut noin 1 800 epidemiaa, joissa on sairastunut noin
70 000 ihmistä.

* 1990-luvun lopulla epidemioita sattui erityisen runsaasti, vuodessa satakunta.
2000-luvulla saldo on ollut 40-50.

* Joka vuosi ruokamyrkytyksen kokee 1 000-2 000 ihmistä. Todellinen määrä lienee paljon suurempi, sillä kaikkia ripulointeja ei ilmoiteta viranomaisille.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.