Ruoantuotantoamme leimaa omituinen paradoksi: elintarvikkeet ovat turvallisempia kuin koskaan, mutta enemmän kuin koskaan on myös niiden aiheuttamia ruokamyrkytyksiä.



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009



Vuonna 2005 ringettejoukkue sai oksennustaudin syötyään matkaeväänä ollutta lihamakaronilaatikkoa. Myöhemmin samana vuonna kaksikymmentä rippijuhlijaa sairastui kinkkukiusauksesta. Ruokien pilaajaksi osoittautui maaperäbakteeri Bacillus cereus.

Toukokuussa 2006 Nurmeksessa ja Valtimolla joukko päiväkotilapsia ja koululaisia sai kovan vatsataudin, ja osalle ilmaantui myös kyhmyruusuun viittaavia oireita. Saman vuoden  elokuussa Hyvinkään sairaalaan hakeutui koululaisia kuumeen ja vatsanväänteiden takia. Myöhemmin kuultiin, että samoja oireita oli myös naapurikaupungin Keravan koululaisilla. Tällä kertaa syyllinen oli maa- ja suolistobakteeri Yersinia pseudotuberculosis.

Kaikkia näitä tapauksia yhdistää se, että niiden aiheuttaja sai tutkijat kohottelemaan kulmakarvojaan. Cereus oli viime vuosiin asti harvinainen kiusa. Yersiniasta taas luultiin päästyn eroon kauan sitten.


Uudet mieltymykset petaavat tietä

1950-luvulla länsimaissa ruokamyrkytyksiä tuotti käytännössä kolme bakteerilajia: Salmonella enterica, Staphylococcus aureus ja Clostridium perfringens.

- Oli silloin varmasti muitakin, mutta niitä ei tunnistettu, sanoo tutkimusprofessori Anja Siitonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Nyt ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja on ainakin kolminkertainen määrä ja päälle tulevat vielä virukset ja alkueläimet.

Kunkin uuden taudinaiheuttajan ilmaantumista on yleensä siivittänyt muutos elintarvikeketjussa. Näyttää siltä, että aina kun keksimme uusia tapoja tuottaa, valmistaa ja säilyttää ruokaa, luomme uusia elinympäristöjä mikrobeille.

Yersinia enterocoliticasta tuli ongelma 1960-luvulla, kun lihan kylmäsäilytys ja tyhjiöpak¬kaukset yleistyivät. Yersiniat ovat harvoja bakteereja, jotka pystyvät lisääntymään sekä jääkaappilämmössä että ilmattomuudessa, mutta sitä ei tuolloin tiedetty, ja asetelma epidemioille oli valmis. 

1970-luvulla  koitti kampylobakteerin aika. Tämä lämpöä rakastava bakteeri viihtyy hyvin kanan suolistossa, ja sen aiheuttamat epidemiat lisääntyivät sitä mukaa kuin kananlihan kulutus kasvoi. Bakteerin vakiintumista edisti vielä broilereiden massatuotanto.

Kun taudinaiheuttaja kerran asettuu johonkin ympäristöön, siitä on hankala päästä eroon.

- Vaikka teurastushygienia on parantunut ja lihan säilytysajat ovat lyhentyneet, yersinia ja kampylo aiheuttavat jo enemmän ruokamyrkytyksiä kuin salmonella, Siitonen sanoo.


Juhlatarjoilussa omat vaaransa

Myös nykyiset epidemiat voidaan kytkeä elintarviketuotannon ja ruokailutottumusten muutoksiin. Nurmeksen ja Hyvinkään yersinia jäljitettiin pussitettuun porkkanaraasteeseen.

- Monet heti syötäväksi valmiit elintarvikkeet ovat bakteereille uusi ekologinen lokero, Siitonen sanoo. Kuvaavaa on, että epidemialta olisi ehkä vältytty, jos porkkanat olisi pesty, kuorittu ja raastettu koulun keittiössä.

Cereus-epidemioita on ruokkinut buffettien ja pitopalveluiden suosion kasvu. Bakteeri on nykyään yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia Suomessa.

Bacillus cereus lisääntyy erityisesti silloin, kun ruoka valmistetaan tarjoilua edeltävänä päivänä. Ongelmat johtuvat siitä, että bakteeri kestää kuumentamista keskimääräistä paremmin. Jos ruoka kuumennetaan huolimattomasti, muut bakteerit kuolevat mutta cereus jää eloon, lisääntyy nopeasti ja tuottaa erittäin voimakasta kereulidi-toksiinia. Vaikka ruoka ennen tarjolle tuontia kuumennettaisiin uudelleen, toksiini ei katoa mihinkään, ja seurauksena on raju oksennustauti. Kereulidimyrkytyksen yleinen lähde ovat riisi ja pasta, joita harva osaa epäillä myrkyttäjiksi.


Globaali ketju haavoittuu herkästi

Kun ruokamyrkytys tapahtuu ja sen lähde jäljitetään suomalaiseen valmistajaan, viranomaiset selvittävät yleensä nopeasti, mikä meni vikaan. Maailmankylässä yhä useampi ruoka-aine tuotetaan kuitenkin oloissa, joista meillä ei ole mitään tietoa.

Esimerkiksi Tanskassa koettiin 2005 valtava epidemia, kun itäeurooppalaiset vadelmat myrkyttivät yli tuhat ihmistä. Useita ihmisiä kuoli. Epidemian aiheuttajaksi paljastui norovirus, joka oli päässyt vadelmiin kasteluvedestä. Yhdysvalloissa vastaavanlainen noro¬epidemia sai alkunsa ostereista, joiden viljelyveteen aasialaiset kerääjät olivat tyhjentäneet veneensä vessan. 

Nykyisille ruokamyrkytyksille on ominaista myös se, että myrkytys voi koskettaa tuhansia ihmisiä eri puolilla maata, jopa maailmaa. Yhdysvalloissa sattui vuonna 1996 "hiljainen epidemia", jossa salmonellan saastuttama jäätelö sairastutti 250 000 ihmistä. "Hiljainen" se oli siksi, että epidemia huomattiin vasta jälkeenpäin. Jäätelöerä oli jaettu kaikkiin osavaltoihin, joten sairaustapaukset sattuivat kaukana toisistaan, eikä kukaan keksinyt heti yhdistää niitä. Tutkimuksissa selvisi, että jäätelöerässä käytetyt raaka-aineet oli kuljetettu tehtaaseen valtavassa tankissa, jossa oli aiemmin pidetty kananmunia.

Globaalissa maailmassa elintarvikeketju tuottajalta kuluttajalle on pitkä. Mitä kauem¬pana ruoka tuotetaan, mitä jalostetumpaa se on ja mitä useampien välikäsien kautta se kulkee, sitä haavoittuvammaksi se muuttuu. - Vaikka elintarvikkeet ovat turvallisempia kuin koskaan, voisi sanoa, että ne ovat myös haavoittuvampia kuin koskaan, Anja Siitonen luonnehtii. 


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Seuraavaksi myös alkueläimiä

Uudet taudinaiheuttajat liikkuvat globaalissa maailmassa vikkelästi. Suomeenkin odotetaan uusia lajeja lähivuosina. Seuraavat lienevät jo kynnyksellä.


Cryptosprodium parvum Yksisoluinen alkueläin, joka leviää ulosteiden saastuttaman veden, esimerkiksi marjojen, hedelmien ja vihannesten kasteluun käytetyn veden välityksellä. Oireita ovat raju vesiripuli, kuumeilu ja pahoinvointi. Aiheuttanut valtavia, satojatuhansia ihmisiä sairastuttaneita epidemioita Pohjois-Amerikassa ja Britteinsaarilla.


Cyclospora cayetanensis Yksisoluinen alkueläin, joka leviää ja oireiluttaa kuten Crypto¬sprodium parvum. Epidemiat ovat selvästi lisääntyneet 1990-luvulla niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassa. Epidemiat on yhdistetty saastuneella vedellä kasteltuun salaattiin ja vadelmiin.


Vibrio vulnificus Koleran sukuinen bakteeri, jonka voi saada trooppisten vesien huonosti kypsennetyistä kaloista, äyriäisistä tai mustekaloista. Aiheuttaa erittäin rajun infektion, joka voi johtaa verenmyrkytykseen. Kuolemantapaukset ovat yleisiä.



Epidemioita joka vuosi

* Suomessa ruokamyrkytysepidemioita on järjestelmällisesti seurattu vuodesta 1975.

* Seuranta-aikana on puhjennut noin 1 800 epidemiaa, joissa on sairastunut noin
70 000 ihmistä.

* 1990-luvun lopulla epidemioita sattui erityisen runsaasti, vuodessa satakunta.
2000-luvulla saldo on ollut 40-50.

* Joka vuosi ruokamyrkytyksen kokee 1 000-2 000 ihmistä. Todellinen määrä lienee paljon suurempi, sillä kaikkia ripulointeja ei ilmoiteta viranomaisille.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018