Nehän ovat tosiaan melkein kuin me, välähti psykologille, kun hän luki simpanssien ja paviaanien laumakäyttäytymisestä.

Yhdysvaltalainen biologi Robert Sapolsky on tutkinut paviaaneja yli 30 vuoden ajan Serengetin kansallispuistossa Keniassa. Kerran hän huumasi lauman alfauroksen näytteidenottoa varten, mutta ennen kuin hän ehti taintuneen luo, joukko muita uroksia repi sen hengiltä. Sapolsky järkyttyi, vaikka oli jo aiemmin nähnyt, miten neljä alempaa urosta lynkkasi laumaa itsekkäästi pomottaneen johtajan.

Vastaavaa sattui Arnheimin eläintarhassa Hollannissa etologi Frans de Waalin tutkimassa simpanssilaumassa. Alussa alfauroksena oli Yeroen, jonka nuorempi ja vahvempi Luit syöksi vallasta. Valtaan päästyään Luit oli erityisesti naaraiden suosiossa, koska se asettui kiistoissa useimmiten heikomman puolelle. Aggressiivinen Nikkie haastoi Luitin. Tosin se pääsi alfaurokseksi vasta Yeroenin arvovallan tuella. Yeroenilla oli kokemusta, Nikkiellä muskelit. Luit joutui paitsioon, mutta kun Nikkien ja Yeroenin välille syntyi välirikko, Luit pääsi takaisin valtaan. Sitä ei kuitenkaan kestänyt pitkään, koska Yeroen ja Nikkie uusivat liittonsa ja tappoivat Luitin hampaillaan eläintarhan yöpymishäkissä.

Kädellisiä 30 vuotta tarkkaillut de Waal pitää simpansseja Machiavellin tasoisina strategeina.

Simpansseilla on tosiaan yllättävän paljon sosiaalista älykkyyttä, ja toisaalta moni ihminen vaikuttaa elävän tukevasti simpanssielämää. Viittausta Machiavelliin pidän sentään hieman liioiteltuna. Itse luonnehtisin simpanssien pelitaitoa saippuasarjojen teinimeiningiksi, jossa osataan ennakoida ja liittoutua ainakin lyhyellä tähtäimellä. Ihminen on kuitenkin apinaa vaarallisempi, koska osaamme peittää valtapyyteemme hyvältä näyttävien tavoitteiden alle.

Alempi kumartaa johtajaa

Kädellislaumojen hierarkiaa on tutkittu luonnossakin, mutta Arnheimin simpanssiaitauksessa kaikki oli nähtävillä ja tilastoitavissa.

Hierarkiassa alemmat tervehtivät ylempiään kumartamalla. Siten ja lahjoja antamalla ne osoittavat ymmärtävänsä paikkansa. Tervehtimättä jättämisen ylempi voi tulkita rangaistuksen arvoiseksi niskuroinniksi. Ylempi saattaa vastata tervehdykseen tai olla muka näkemättä sitä ja näin kiristää pokkuroijaa.

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama kuvaa hierarkkista kulttuuria hauskasti:

"Erään suomalais-neuvostoliittolaisen seminaarin jälkeen menimme suomalais-venäläisellä kuuden miehen porukalla saunaan. Mukana oli myös NL:n tiedeakatemian psykologian laitoksen johtaja, leppoisa karhumainen mies. Kesämökin melko pienessä saunassa hän asettui luontevasti loikoilemaan ylälauteille niin, että hän vei yli puolet lauteesta ja me viisi muuta ahtauduimme ylälauteen toiselle puolelle ja alemmille lauteille. Suomalaiset odottivat vastalauseita tyyppiä ’Boris, siirry vähän, että me muutkin mahdumme’, mutta venäläisistä tämä järjestely oli täysin luonnollinen."

Hierarkia on epäilemättä miellyttävää ja puolustamisen arvoista ylälauteilla oleville. Mutta siitä ei päästä mihinkään, että ihmistutkimusten mukaan mutkaton tasa-arvo ja osaaminen ovat innovatiivisuuden kulmakiviä.

Naarailla hiljaista valtaa

Koska Arnheimin simpanssien ei tarvinnut huolehtia ruoan hankkimisesta, ne saattoivat käyttää politikointiin enemmän aikaa kuin villit lajitoverinsa. Lisäksi talvinen sisäkortteeri vaati ahtautensa vuoksi ylimääräisiä sosiaalisia taitoja. Silti lauman käytös vastaa paljolti vapaina elävien kädellisten puuhia.

Ellei yhteisö ole matriarkaalinen, monilla nisäkäslajeilla vahvin ja aggressiivisin saa alfauroksen aseman. Tosin ainakin simpansseilla tarvitaan myös naaraiden tai muiden urosten tuki: siis voiman lisäksi suosiota.

Naaraiden asema on sekä simpansseilla että paviaaneilla vahva, sillä naaraat pysyvät samassa laumassa koko ikänsä.

Simpanssisisariin verrattuna ihmisnaisten asema on ollut huono. Vielä isoäitini aikaan nuorikko menetti loputkin asemastaan muuttaessaan miehelään.

Alussa Arnheimin laumassa ei ollut urosta, joten alfanaaras Mama johti laumaa lähes uroksen ottein. Yeroenin tultua Mama antoi feminiinisemmän puolensa nousta esiin, vaikka säilyttikin suuren arvovaltansa.

Koska naaraan asema laumassa määräytyy syntyperän, iän ja persoonallisuuden mukaan, asema on vakaa eikä pakota jatkuvaan kärhämöintiin. Tilastojen mukaan Arnheimin naaraat ottivat yhteen urosten kanssa keskimäärin joka kolmastoista tunti mutta toisten naaraiden kanssa vain joka sadas tunti. Naaraiden riidat liittyivät useimmiten poikasiin. Naaraat tervehtivät toi¬siaan kaksi kertaa useammin kuin taistelivat, ja niiden ystävyyssuhteet olivat pysyviä.

Urosten valtataisteluissa naaraat toimivat usein sovittelijoina. Uros ei pahastu, vaikka naaras nappaa aseen eli kiven sen kädestä.

Alistuminen masentaa apinan

Sapolskyn tutkiman paviaanilauman alimpien urosten elimistö oli jatkuvassa hälytystilassa. Verenpaine oli korkea ja stressihormonipitoisuudet katossa. Kolesteroliarvot olisivat edellyttäneet lääkitystä. Alistettujen immuunijärjestelmä toimi huomattavasti heikommin kuin dominoivimpien yksilöiden.

Kaiken kaikkiaan paviaanien mittausarvot muistuttivat vaikeasti masentuneiden ihmisten lukemia.

Arnheimin simpansseista niillä, jotka harrastivat eniten toistensa sukimista, oli hierarkiatasosta riippumatta vähiten stressihormoneita veressään. Niillä oli myös sosiaalista pääomaa vaikeiden aikojen varalle. Yhteisön hylkiöt olivat täynnä kirppuja, koska kukaan ei etsinyt syöpäläisiä niiden turkista.

Simpansseilla urosten välisiä konflikteja sattui joka viides tunti eli 20 kertaa useammin kuin naaraiden välillä. Yksi syy on aikuistuessaan laumaa vaihtavien urosten tarve mitata asemaansa. Alimpien urosten elämä on tukalaa, koska ne ovat hierarkiassa myös johtajanaaraiden ja näiden jälkeläisten alapuolella.

Alfauroksellakin on rankkaa, koska se joutuu jatkuvasti kyttäämään, etteivät muut urokset liittoudu sitä vastaan. Lisäksi on vartioitava, etteivät muut pääse parittelemaan kiimassa olevien naaraiden kanssa.

25 seurantavuoden jälkeen Arnheimin yhteisön alkuperäisistä uroksista kaikki olivat kuolleet enemmän tai vähemmän väkivaltaisen tai tapaturmaisen kuoleman. Sen sijaan naaraista monet olivat vielä hengissä, jopa ikivanha Mama.

Salarakas tavataan pusikossa

Sapolskyn paviaanihavainnoissa pisti silmään, etteivät kaikki urokset havitelleet alfan asemaa. Osa vältteli konflikteja ja pani energiansa mieluummin salarakkauksiin ja poikasten kanssa leikkimiseen. Mikä mielenkiintoisinta, nämä urokset elivät muita pidempään, vaikka ne saattoivat rohkeasti puolustaa lauman jäseniä alfauroksen kurkistellessa piilosta.

Varsin moni uros kuitenkin halajaa alfaksi, koska voittajalle on luvassa koko haaremi. Tosin viime kädessä naaras päättää parittelusta. Arnheimin Puist kieltäytyi siitä systemaattisesti ja toimi kuin yksi pojista.

Itseluottamusta uhkuva ja karvat pystyssä pullisteleva alfauros saattaa olla naaraan mielestä puoleensavetävä, mutta yllättävän usein luonteeltaan antelias ja poikasia hoivaava uros pääsee parittelemaan. Alfauroksen edessä naaras saattoi esittää välinpitämätöntä mielitiettyään kohtaan, mutta alfan silmän välttäessä salarakkaiden lempi leiskui pusikossa.

Varsinkin nuoret simpanssinaaraat olivat ikäistensä urosten perään eivätkä välittäneet isänsä ikäisistä tarjokkaista. Salarakkaudet huomioon ottaen kuka tahansa jälkimmäisistä voikin todellisuudessa olla oma isä. Insestitabu siis toimii, vaikkeivät simpanssit ymmärrä parittelun ja jälkeläisten välistä yhteyttä kuten me ihmiset.

Ahneuden ansa uhkaa meitäkin

Hierarkian himosta lukeminen toi mieleeni tarinan apinoidenmetsästyksestä. Metsästäjä sitoo puuhun kookospähkinän ja täyttää sen riisillä. Pähkinässä on pieni aukko, josta apinan käsi juuri mahtuu sisään. Kun apina täyttää kouransa riisillä, käsi ei mahdukaan ulos. Vapautus edellyttäisi riisistä luopumista, ja ahneus pitää apinan nalkissa.

Joskus tuntuu, että me ihmiset pidämme kouristuksenomaisesti kiinni hierarkiasta, vaikka se olisi etujemme vastaista tai jopa tuhoisaa. Miksi meidän on saatava aikaan nokkimisjärjestys vaikkapa vain sekunnin sadasosan erolla hiihtokilpailussa? Miksi meillä on pakonomainen tarve saada tietää, kuka on paras?

Ihmisellä on 98,4-prosenttisesti samanlainen dna kuin simpanssilla. Simpanssi ja ihminen ovat geneettisesti samanlaisempia kuin hiiri ja rotta. Erossa on silti potentiaalia. Ranskalaisen filosofin Jean-Paul Satren sanoin ihminen on ainoa eläin, joka kykenee ajattelemaan sellaista, mitä ei ole vielä olemassa. Muut eläimet eivät pysty kuvittelemaan edes sitä, mitä ei enää ole.

Aiheesta lisää:
Klaus Helkama: Moraalipsykologia (Edita 2009)
Robert M. Sapolsky: A Primates Memoir. The Neuroscientist\'s unconventional life among the baboons. (Touchstone 2007)
Frans de Waal: Chimpanzee Politics. Power and sex among apes (The Johns Hopkins University Press 2007)

Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010

Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018