Tytöt käyttävät tunnemusiikkia useammin kuin pojat. Kuva: Nickolai Kashirin/Wikimedia Commons
Tytöt käyttävät tunnemusiikkia useammin kuin pojat. Kuva: Nickolai Kashirin/Wikimedia Commons

Kun nuoren tunteet ajavat vuoristorataa, musiikki tasaa menoa. Lempibiisit purkavat raivoa, antavat lohtua ja auttavat kohtaamaan vaikeitakin asioita.

Perheen teini-ikäinen lähtee riidan päätteeksi vauhdilla huoneeseensa ja paiskaa oven kiinni. Kohta koko taloa tärisyttää gangsta rap – se, jonka sanoissa mölistään huumeista ja raiskauksista. Vanhemmat etsivät korvatulppia ja kiristelevät hampaitaan vakuuttuneina siitä, että musiikki pauhaa ihan vain heidän kiusakseen.

Totta toinen puoli. Tyhmien vanhempien ärsyttäminen on yksi osa teinin musiikinvalintaa, mutta yhtä paljon sen tarkoituksena on purkaa omaa suuttumusta. – Nuori säätelee musiikilla tunteitaan, tietää musiikkikasvatuksesta vuoden alussa Jyväskylässä väitellyt kasvatustieteen tohtori Suvi Saarikallio, 28.

Tunteita voi pyrkiä hallitsemaan joko toiminnallisesti, tekemällä fyysisesti jotakin, tai tiedollisesti, käymällä niitä läpi mielessään. Musiikki on mielletty toiminnalliseksi tavaksi, mutta Saarikallion tutkimus paljasti, että se edistää myös tiedollista prosessia.

– Musiikki herättää mielikuvia ja auttaa samalla tuntemusten työstämistä, Saarikallio kiteyttää.

Musiikki on paketti

Nuoret eivät käytä musiikkia tietoisesti tavoitellakseen tiettyä tunnetilaa, vaan heillä on ”fiilispohjainen tuntuma” siitä, millaista musiikkia he kuhunkin tilanteeseen tarvitsevat. Paras tunteiden tulkki on yleensä oma lempimusiikki, oli se poppia, metallia tai räppiä.

Joitakin eroja haastattelujen perusteella tosin löytyi.

– Vihan tai suuttumuksen purkaminen vaatii voimakkaampaa ja aggressiivisempaa musiikkia. Lohtua taas haetaan melankolisemmasta musiikista, tutkija kertoo. Valittu musiikki heijastaakin usein juuri senhetkistä tunnetilaa.

Nuoret eivät kuitenkaan halua eritellä, mikä tietyssä biisissä vetoaa, sanat, sävel vai esitys. Musiikki on heille kokonaispaketti, johon kuuluu myös artistin tai bändin edustama maailmankuva.

Musiikki parantaa oloa

Saarikallion väitöstutkimukseen osallistui yli 1 500 nuorta ympäri Suomea. Haastatellut olivat kuudes- ja kahdeksasluokkalaisia ja lukion ekaluokkalaisia.

Analyysi osoitti, että musiikin käyttö tunteiden hallinnassa on sitä yleisempää, mitä vanhempia nuoret ovat. Tytöillä tunteiden ruotiminen musiikin avulla on jonkin verran poikia tavallisempaa ja lisääntyy tasaisesti iän myötä, pojilla suurin harppaus tapahtuu yläasteelta lukioon siirryttäessä. 

– Tytöt puhuvat tunteistaan ja pohtivat niitä muutenkin enemmän kuin pojat. Pojille musiikki saattaa olla enemmän yhteistä toimintaa kuin tunteiden puntarointia, tutkija pohtii. 

Eli kun tytöt kuuntelevat Darinin Who’s That Girliä ja unelmoivat uudesta ihastuksestaan, pojat rämpyttävät porukassa ilmakitaraa Hard Rock Hallelujah’n tahdissa.

Yhtä kaikki: nuoret  kertovat musiikin rikastuttavan elämää ja parantavan fiilistä.

– Nuoret sanovat, että musiikki antaa niin paljon sisältöä ja hyvää mieltä, etteivät he halua edes kuvitella elämäänsä ilman sitä. Uuden teknologian myötä oma mielimusiikki seuraa mukana minne vain – siitä on tullut minän jatke. 

Aikuisella muitakin konsteja

Suvi Saarikallio kiinnostui tutkimaan musiikkia ja tunteiden säätelyä oman kokemuksensa kautta. Hän on soittanut, laulanut ja tehnyt omia kappaleitaan nuoresta lähtien ja valmistunut sekä musiikin että psykologian opettajaksi.

– Minulle omien laulujen tekeminen on ollut itseterapian väline, tapa käsitellä tunteita ja elämäni tapahtumia, kertoo tutkija, jonka lempimusiikkia ovat metallimusiikkiballadit.

Seuraavaksi Saarikallio laajentaa tutkimuskohdettaan nuorten lisäksi lapsiin, aikuisiin ja ikäihmisiin. Hänen oletuksensa on, että musiikin käyttö tunteiden säätelijänä taantuu aikuisuuteen tultaessa.

– Nuorilla tunnetaidot ovat vasta kehittymässä, ja musiikki tarjoaa heille helpon kanavan niiden säätelyyn. Sen sijaan aikuinen osaa jo vaikuttaa mielialaansa muillakin tavoin.

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiedelehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2007

Tätä kaikkea musiikki tekee

Suvi Saarikallio löysi väitöstutkimuksessaan seitsemän eri tapaa, joilla nuoret käyttävät musiikkia tunne-elämän apuna:

1 Musiikki luo tunnelmaa viihdykkeenä. 

2 Lempimusiikki elvyttää, kun väsyttää.

3 Festareilta haetaan elämyksiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

4 Positiivinen musiikki auttaa irtautumaan masentavasta olosta. 

5 Samoja tunteita käsittelevä biisi lohduttaa.

6 Musiikki auttaa käymään läpi päivän asioita mielikuvatyöskentelyn kautta.

7 Nuppien kääntäminen kaakkoon purkaa vihaa vanhempia kohtaan.