Tytöt käyttävät tunnemusiikkia useammin kuin pojat. Kuva: Nickolai Kashirin/Wikimedia Commons
Tytöt käyttävät tunnemusiikkia useammin kuin pojat. Kuva: Nickolai Kashirin/Wikimedia Commons

Kun nuoren tunteet ajavat vuoristorataa, musiikki tasaa menoa. Lempibiisit purkavat raivoa, antavat lohtua ja auttavat kohtaamaan vaikeitakin asioita.

Perheen teini-ikäinen lähtee riidan päätteeksi vauhdilla huoneeseensa ja paiskaa oven kiinni. Kohta koko taloa tärisyttää gangsta rap – se, jonka sanoissa mölistään huumeista ja raiskauksista. Vanhemmat etsivät korvatulppia ja kiristelevät hampaitaan vakuuttuneina siitä, että musiikki pauhaa ihan vain heidän kiusakseen.

Totta toinen puoli. Tyhmien vanhempien ärsyttäminen on yksi osa teinin musiikinvalintaa, mutta yhtä paljon sen tarkoituksena on purkaa omaa suuttumusta. – Nuori säätelee musiikilla tunteitaan, tietää musiikkikasvatuksesta vuoden alussa Jyväskylässä väitellyt kasvatustieteen tohtori Suvi Saarikallio, 28.

Tunteita voi pyrkiä hallitsemaan joko toiminnallisesti, tekemällä fyysisesti jotakin, tai tiedollisesti, käymällä niitä läpi mielessään. Musiikki on mielletty toiminnalliseksi tavaksi, mutta Saarikallion tutkimus paljasti, että se edistää myös tiedollista prosessia.

– Musiikki herättää mielikuvia ja auttaa samalla tuntemusten työstämistä, Saarikallio kiteyttää.

Musiikki on paketti

Nuoret eivät käytä musiikkia tietoisesti tavoitellakseen tiettyä tunnetilaa, vaan heillä on ”fiilispohjainen tuntuma” siitä, millaista musiikkia he kuhunkin tilanteeseen tarvitsevat. Paras tunteiden tulkki on yleensä oma lempimusiikki, oli se poppia, metallia tai räppiä.

Joitakin eroja haastattelujen perusteella tosin löytyi.

– Vihan tai suuttumuksen purkaminen vaatii voimakkaampaa ja aggressiivisempaa musiikkia. Lohtua taas haetaan melankolisemmasta musiikista, tutkija kertoo. Valittu musiikki heijastaakin usein juuri senhetkistä tunnetilaa.

Nuoret eivät kuitenkaan halua eritellä, mikä tietyssä biisissä vetoaa, sanat, sävel vai esitys. Musiikki on heille kokonaispaketti, johon kuuluu myös artistin tai bändin edustama maailmankuva.

Musiikki parantaa oloa

Saarikallion väitöstutkimukseen osallistui yli 1 500 nuorta ympäri Suomea. Haastatellut olivat kuudes- ja kahdeksasluokkalaisia ja lukion ekaluokkalaisia.

Analyysi osoitti, että musiikin käyttö tunteiden hallinnassa on sitä yleisempää, mitä vanhempia nuoret ovat. Tytöillä tunteiden ruotiminen musiikin avulla on jonkin verran poikia tavallisempaa ja lisääntyy tasaisesti iän myötä, pojilla suurin harppaus tapahtuu yläasteelta lukioon siirryttäessä. 

– Tytöt puhuvat tunteistaan ja pohtivat niitä muutenkin enemmän kuin pojat. Pojille musiikki saattaa olla enemmän yhteistä toimintaa kuin tunteiden puntarointia, tutkija pohtii. 

Eli kun tytöt kuuntelevat Darinin Who’s That Girliä ja unelmoivat uudesta ihastuksestaan, pojat rämpyttävät porukassa ilmakitaraa Hard Rock Hallelujah’n tahdissa.

Yhtä kaikki: nuoret  kertovat musiikin rikastuttavan elämää ja parantavan fiilistä.

– Nuoret sanovat, että musiikki antaa niin paljon sisältöä ja hyvää mieltä, etteivät he halua edes kuvitella elämäänsä ilman sitä. Uuden teknologian myötä oma mielimusiikki seuraa mukana minne vain – siitä on tullut minän jatke. 

Aikuisella muitakin konsteja

Suvi Saarikallio kiinnostui tutkimaan musiikkia ja tunteiden säätelyä oman kokemuksensa kautta. Hän on soittanut, laulanut ja tehnyt omia kappaleitaan nuoresta lähtien ja valmistunut sekä musiikin että psykologian opettajaksi.

– Minulle omien laulujen tekeminen on ollut itseterapian väline, tapa käsitellä tunteita ja elämäni tapahtumia, kertoo tutkija, jonka lempimusiikkia ovat metallimusiikkiballadit.

Seuraavaksi Saarikallio laajentaa tutkimuskohdettaan nuorten lisäksi lapsiin, aikuisiin ja ikäihmisiin. Hänen oletuksensa on, että musiikin käyttö tunteiden säätelijänä taantuu aikuisuuteen tultaessa.

– Nuorilla tunnetaidot ovat vasta kehittymässä, ja musiikki tarjoaa heille helpon kanavan niiden säätelyyn. Sen sijaan aikuinen osaa jo vaikuttaa mielialaansa muillakin tavoin.

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiedelehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2007

Tätä kaikkea musiikki tekee

Suvi Saarikallio löysi väitöstutkimuksessaan seitsemän eri tapaa, joilla nuoret käyttävät musiikkia tunne-elämän apuna:

1 Musiikki luo tunnelmaa viihdykkeenä. 

2 Lempimusiikki elvyttää, kun väsyttää.

3 Festareilta haetaan elämyksiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

4 Positiivinen musiikki auttaa irtautumaan masentavasta olosta. 

5 Samoja tunteita käsittelevä biisi lohduttaa.

6 Musiikki auttaa käymään läpi päivän asioita mielikuvatyöskentelyn kautta.

7 Nuppien kääntäminen kaakkoon purkaa vihaa vanhempia kohtaan.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.