Kamera tunnistaa hymysi. Nukke tuntee kosketuksesi. Mainontaa, joka mukautuu mielialaasi, kehitetään kiivaasti. Monien tutkijoiden mielestä älykkäällä koneella on tunteet ja se ymmärtää käyttäjäänsä.





Pyydän palvelijarobottia tuomaan kupin kahvia. Robotti menee keittiöön ja pyytää kahvinkeittäjärobotilta kahvia. Kahvinkeittäjärobotti pyytää robottikaapilta kuppia. Kaappi, jolta kupit ovat lopussa, pyytää puhdasta kuppia tiskikonerobotilta. Koneessakaan ei ole kuppeja. Siksi tiskikonerobotti pyytää palvelijarobottia tuomaan likaiset kupit pestäväksi. Mutta palvelijarobotilla on valitettavasti kiireellisempi tehtävä, kahvin vieminen isännälle.

Näin kuvaa Donald A. Norman, suunnittelun, muotoilun ja käytettävyyden tutkija ja kognitiotieteen emeritusprofessori Kalifornian yliopistosta, loogista umpikujaa, johon huomisen kotirobotti voi joutua.

Jokainen robotti odottaa toisen robotin tekevän jotain ensiksi. Teoriassa robotit voi ohjelmoida toimimaan tilanteessa, jossa kupit ovat loppuneet, mutta silloin saadaan ratkaisu vain tähän yhteen ongelmaan. Kun vastaan tulee uusi pulma, robotti seisoo taas ulottimet suorina.


Turhautuminen auttaa

Normanin mukaan hyvä ratkaisu on turhautuminen. Kun palvelijarobotti turhautuu, se jättää hetkeksi isännän pyynnön sikseen. Syntyy tauko, jonka robotti voi käyttää tiskin kokoamiseen. Isäntä saa kahvinsa, vaikka vähän myöhässä.

Vielä parempi tulos saadaan, jos robotilla turhautumiskyvyn lisäksi on myös ammattiylpeyttä. Kunnianhimoinen robotti tallentaa tilanteen muistiinsa ja pyrkii keräämään tiskit ajoissa niin, että viivytyksiltä vältytään tulevaisuudessa.

Nopealla yleisratkaisulla ongelmiin on tuttu nimi: tunne. Norman ehdottikin muutama vuosi sitten, että tuotesuunnitteluun lisätään uusi alue: tunnesuunnittelu. Tunnesuunnitteluun puolestaan kuuluu laaja ohjelmistotekniikan alue, tunnelaskenta.

Tietenkin hyvä tuote on aina koskettanut käyttäjää myös emotionaalisesti. Uutta on tekniikan aktiivisuus. Huomispäivän tuotteet eivät ainoastaan sytytä tunteita, vaan myös tunnistavat käyttäjän mielialat ja reagoivat niihin.


Perustunteet jo luettavissa

Nykyään konetunteita ja tunnelaskentaa kehitetään ympäri maailman. Yksi tutkijayhteisöistä on Oulun yliopiston konenäköryhmä. Ryhmä kehittää näkevää tekniikkaa, joka myös ymmärtää ihmisen toimintaa. Niinpä älykäs kamera ei vain tunnista henkilöä, vaan myös kertoo, millä tuulella hän on.

- Tutkimuksissa on tunnistettu näyttelijöiden ilmeitä, kertoo konenäkötutkija, professori Matti Pietikäinen.
Kuuden perustunteen tunnistus onnistuu laboratoriossa jo varsin hyvin. Ne ovat viha, inho, suru, onni, pelko ja hämmästys.

Pietikäisen mukaan oululaisten kehittämä metodiikka ilmeiden tunnistamiseksi on huippuluokkaa maailmassa. Sovelluksiin on silti vielä hieman matkaa. - Todellisiin tilanteisiin koemateriaalia ei voi aivan suoraan yleistää, Pietikäinen varoittaa.

Ongelmat eivät ole pelottaneet yrityksiä, jotka ovat kehittäneet jo kaupallisiakin sovelluksia. On jopa laitteita, jotka pystyvät reagoimaan tunteisiin. Sony toi viime vuonna markkinoille Cybershot-kameran, joka tunnistaa hymyn. Myös toisella japanilaisella yrityksellä, Omronilla, on hymyntunnistin. Kamera voidaan haluttaessa virittää laukeamaan vasta silloin, kun kuvattava hymyilee. Tahattomat murjotuskuvat ovat kohta historiaa.

Autokin lukee pian tunteita. Nissanin Pivo 2 -konseptiautossa robotti seuraa kuljettajan ilmeitä ja juttelee hänelle mukavia.


Markkinointi vauhdittaa

Tuntevien koneiden kehitystä vauhdittavat myös moninaiset markkinoinnin tarpeet.

Elintarvikejätti Unilever palkkasi hiljakkoin Amsterdamin yliopiston tutkijat Theo Geversin ja Nicu Seben tutkimaan syöjien reaktioita muutamiin ruokiin. Gevers kehittää muun muassa tunteentunnistusohjelmia, Sebe tutkii konenäköä. Kaksikko on saanut paljon julkisuutta tekemällä - kertomansa mukaan pilanpäiten - tunneanalyysin Mona Lisan hymystä.

Nyt tutkijat testasivat hyvin vakavissaan, miten kolmesataa naista kuudesta Euroopan maasta ilmehti syödessään jäätelöä, suklaata, viljapatukoita, jogurttia ja omenoita. Odotetusti jäätelö ja suklaa synnyttivät makeimmat ilmeet, terveysruoka happamimmat.


Kone ymmärtää käyttäjää

Geversin ja Seben varsinainen tutkimustulos oli, että kamera ja tietokoneohjelma pystyivät tekemään työn, johon ennen tarvittiin ihminen. Tai ainakin ne kykenivät avustamaan häntä merkittävästi.

Nykyiset laitteet toimivat yksinkertaisella yhden ärsykkeen ja yhden reaktion kaavalla, mutta pian tulee kehittyneempää tunteidenkäsittelyä.

Myyntirobotin on pystyttävä tekemään valintoja. Miten pehmittää epäröivä asiakas? Pitääkö painaa päälle vai onko järkevää tällä kertaa lopettaa myyntiyritys?

Samoja ongelmia on ratkaistava muuallakin kuin kaupankäynnissä. Mitä tietokoneen on tehtävä, jos käyttäjä suuttuu? Onko pyydeltävä anteeksi, laskettava kymmeneen, tai kenties lohdutettava? Vai onko annettava takaisin, ja korkojen kanssa?


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Peruskäsitteitä


- Tunnesuunnittelu (emotional design): koneelle annetaan kyky tunnistaa käyttäjän tunteet ja reagoida niihin
- Tunnelaskenta (affective computing): tunteita mallintava ja "laskeva" tietotekniikan haara
- Tunteentunnistusohjelma, ERS (emotion-recognition software)


Nämä kone tunnistaa


Tunteentunnistusohjelmat osaavat lukea kasvoilta kuusi perustunnetta. Hollantilaistutkimus löysi niistä neljä Mona Lisan hymyn takaa.

Mona Lisan tunteet
83 %  onni
9 % inho
6 % pelko
2 % viha
0 % suru
0 % hämmästys

Tutkimuksen tekivät Theo Gevers ja Nicu Sebe Amsterdamin yliopistosta 2005


Nexi ilmehtii monipuolisesti


Sosiaalisten robottien kärkitutkimusta tehdään muun muassa Massachusettsin teknisen korkeakoulun Media Labissa. Sieltä on kotoisin Nexi, joka silmiään, kulmakarvojaan ja suutaan liikuttelemalla tuottaa koko joukon tunnetiloja. Nexin kehitti tunnerobotiikan pioneereihin lukeutuva tohtori Cynthia Breazeal, maailmalla paljon huomiota saaneen Kismet-robotin luoja.


Nexi esittäytyy: www.media.mit.edu/?p=167
Tunneroboteista lisää: Robotti hymyilee sinulle. Tiede 2000, 1/2000, s. 26-31.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018