Tempaukset ovat näkyvintä teekkariutta, mutta on teekkarikunta niittänyt mainetta myös jäynänteolla ja armottomalla öitsinnällä. Vaikka teekkarit vaikuttavat yksituumaisilta, kukin opiskelijapolvi on käynyt omat kärhämänsä.


mainetta myös jäynänteolla ja armottomalla öitsinnällä. Vaikka teekkarit
vaikuttavat yksituumaisilta, kukin opiskelijapolvi on käynyt omat kärhämänsä.




Teknillinen korkeakoulu täytti juuri eli 2. huhtikuuta yliopistona 100 vuotta. Polyteknillinen Opisto muutettiin 1908 Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi, ja opettajat saivat tällöin professorin arvonimen ja opiskelijat samat oikeudet kuin yliopiston opiskelijat. Teekkarikulttuuri kuitenkin otti ensi askeleensa jo 1800-luvun puolimaissa.

Oppilaitos, joka aloitti toimintansa 1849, oli alkuun nimeltään Helsingin Teknillinen Reaalikoulu, ja se koulutti nuorukaisia lähinnä käsityöläisammatteihin. Ensimmäisten teekkareiden aloittaessa opintonsa koulu joutui keskittymään  ammatillisten perustaitojen opettamiseen, mutta siellä seurattiin tarkoin tekniikan opetuksen ja tutkimuksen kehitystä. Esimerkiksi pitkin harppauksin etenevä höyrykonetekniikka vaati jo varhain toimia suuren yleisön turvallisuuden takaamiseksi.

Korkeakouluksi oppilaitos muuttui 1860-luvun jälkeen, ja tässä vaiheessa siellä vallitsi lähes täydellinen akateeminen vapaus. Opettajien määrä oli riittävä pienen opiskelijajoukon ohjaamiseen ja aikakauden opetustavoitteiden saavuttamiseen.

Kun tekniikka kehittyi ja yhteiskunta teknistyi, tilanne muuttui. Vaikka käyttöön otettiin jako ammattiosastoihin, 1880-luvulla tekniikan opiskelijoiden opetusohjelma oli täpötäynnä uusia oppiaineita ja kursseja. Tästä pitäen teekkareiden työpäivä on ollut pitkä. Jo toistasataa vuotta on virallisissakin yhteyksissä säännöllisesti todettu, ettei opinto-ohjelman noudattaminen ole käytännössä mahdollista.

Kuten sanotaan, kova työ vaatii kovat huvit. Tosin jo 1856 muuan aikalainen valitti teekkarien viettävän "öisin orgioita, jotka pilaavat sielun ja ruumiin".


Konventista se alkoi

Ensimmäiset teekkarit olivat alle 20-vuotiaita poikia, joille uravalinnan toinen vaihtoehto olisi ollut ryhtyä jonkun käsityöläismestarin oppipojaksi ja kisälliksi. Uuden opetusjärjestelmän tarkoituksena oli korvata ammattikuntalaitoksen antama opetus, ja siksi teekkarit eivät sopineet kisällien sosiaalisiin yhteisöihin, vaan heiltä suorastaan odotettiin oman tiiviin ryhmän rakentamista.

1850-luvun lopulla syntyi oppilaskunta, konventti, joka julkaisi omaa lehteään Skämt och allvar vid thekoppen. Konventti sai 1872 teekkari Nils Wenellin kirjoittamat säännöt, ja sen nimeksi vakiinnutettiin Teknolog-Föreningen. Hieman myöhemmin yhdistys virallistettiin nimellä Polyteknikkojen Yhdistys. Virallinen järjestäytyminen kävi päinsä, koska senaatti oli vapauttanut ylioppilasyhdistykset pitkään kestäneestä toimintakiellosta.

Opiskelijoiden muodollisen yhdistystoiminnan aloittaminen liittyi suureen hallinnolliseen murrokseen oppilaitoksen historiassa. Koulu muutti 1870-luvulla Aleksanterinkadulta omaan taloon laitakaupungille, Hietalahden sataman ääreen. Samalla Hietalahdesta tuli teekkaritoiminnan oma kaupunginosa.

Opiskelijoiden yhdistystoimintaan kuuluivat alusta alkaen musiikki ja laulu sekä teatteriesitykset. Omaa osaamista käytettiin myös varojen keräämiseen, ja teekkareiden maine iltamien järjestäjänä kohosi nopeasti. Noin 1890 kaupungilla todettiin jo, että Santalahden koulun teknologit olivat suuremmoisimpia huvien järjestäjiä, parempia kuin Aleksanterin yliopiston opiskelijat.


Antinkadulle tehtiin oma talo

Opiskelijayhdistys majoittui Antinkadun, nykyisen Lönnrotinkadun, taloon numero 29, jossa asuva leskirouva G. Rosendahl vuokrasi teekkareille huoneita kokoustiloiksi. Myöhemmin Rosendahlin tontin pihan puolelle valmistui polyteknikoille oma talo. Sinne pyrittiin järjestämään ravintolatoimintaa, mutta tästä aiheutui pulmia ja toistuvia kiistoja. Seuraavassa Tschuffi on yhdistyksen puheenjohtaja Allan Schulman:

"Syksyllä 1887 - - asetettiin sitten bufetti kuten ajanmukaisimmat kahvilat ja hankittiin sinne bufettineitiä.

Taas näytti yritys alussa erinomaisen onnistuneelta. Yhdistyksellä oli väkeä aina ja hauskaa elämää vietettiin päivät pääkkäin ja yhytysten yöt. Kun "Dekis" istahti pianon ääreen, läksi kolossaalinen "Tschuffi" tuimaan valssiin "Olgan" kanssa ja toiset seurasivat perässä niin sakeassa että tuolit ryskivät edessä kumoon.

Mutta kokemus opetti pian, etteivät nuoret bufettineidot ole omiansa olemassa moisessa mieskatrassa, vaan pikemmin turmioksi molemmin puolin. Seuraus oli, että syyslukukaudella 1889 taas annettiin bufetti sen alkuperäiselle hoitajalle. Mutta samalla oli kaikki viehätys Yhdistykseltä kadonnut. Bufetti-neitien hymyilevien kasvojen sijaan nähtiin siellä mummo G.R:n hapan, tutkiskeleva naama. Tuntui Yhdistyksellä tavallisina iltoina niin kylmältä ja muistutti liiaksi Opiston synkeää hiljaisuutta. Jäsenet etsivät ajanmukaisempia ravintoloita kaupungilla. Yhdistyksellä oli aina iltaisin pilkkopimeä."

Nuorten insinöörien omaan taloon hankittiin sähkövalaistus jo 1890-luvun alussa, mutta vireillä oli isompikin hanke, uuden tekniikan talon pystyttäminen Antinkadun varteen. Rakennushankkeeseen ryhtyivät kuitenkin vain suomenkieliset opiskelijat. 1903 valmistui Karl Lindahlin ja Walter Thomén piirtämä pieni harmaakivilinna, Poli.


Kielikiista jakoi kuppikuntiin

Oppilaitos oli alusta lähtien periaatteessa kaksikielinen, ja siellä oli tapana sanoa, että tekniikka ei tottele käskijänsä kieltä. Käytännössä opetus kuitenkin oli ruotsinkielistä aina 1900-luvun alkuun asti. Tuolloin opettajakuntaan oli jo värvätty oman koulun suomenkielisiä kasvatteja ja opiskelijat vaativat painokkaasti suomenkielisen opetuksen lisäämistä.

1800-luvun jälkipuoli oli Suomessa kielikeskustelun ja -kiistojen aikaa, ja Polysteekissa kiista leimahti 1870-luvun lopulla, kun sinne saapuivat ensimmäiset opiskelijat Kuopion lyseosta. Muutama kuumakalle onnistui riitauttamaan koko opiskelijayhteisön.

Opiskelijayhdistyksen inspehtori ja oppilaitoksen korkein hallinnollinen elin opettajakollegio yrittivät sovitella kieliryhmiä, mutta kiihkeää kuppikuntaisuutta jatkui koko 1880-luvun. Se laimeni vuosisadan lopulle tultaessa, jolloin sitä oli lopettelemassa myös myöhemmin ikiteekkarin arvon saanut Bernhard Wuolle.

Kiista siirtyi kuitenkin opettajakollegioon. 1900-luvun alussa nousivat esille "ne katkeruuden tunteet ja sanomattomat riitaisuudet, jotka viime vuosien ajoilta ikään kuin kirouksena lepäävät korkeakoulumme yllä". Kieliriidat häiritsivät korkeakoulun kehitystä tilanteessa, joka muutenkin oli vaikea: Venäjän keisarikunnan sortotoimet uhkasivat koko Suomen olemassaoloa.

Kielitaistelu yltyi taas opiskelijayhteisössäkin ja johti vuosina 1915 ja 1916 täydellisen hajaannuksen tilaan. Mutta kieliriita oli  myös peitesyy opiskelijakokousten pitämiseen. Kun nimittäin salin ovet suljettiin ulkopuolisilta, paljastui kokouksen todellinen aihe eli jääkäreiden värväys.


Ole oikealla tai epäpoliittinen

Jääkäriliikkeen ja suojeluskunnan perustaminen sekä maan itsenäistymisprosessi lähensivät kielipuolueita toisiinsa. Pitkittyneen kiistan hedelmänä teekkarikulttuuuriin jäi asenne, jonka mukaan kumpaakin kotimaista kieltä on kohteliasta ainakin ymmärtää.

Kun maa jakautui punaisiin ja valkoisiin, teekkarikunta asettui lähes yksimielisesti tukemaan valkoista osapuolta. 1920-luvulle tultaessa teekkarilla ja nuorella insinöörillä oli kaksi mahdollista yhteiskuntapoliittista ajattelutapaa: joko hän oli epäpoliittinen kansalainen tai sitten hän osallistui oikeistolaissävytteiseen yhdistystoimintaan.

Akateeminen Karjala-Seura, joka pyrki laajentamaan Suur-Suomea Itä-Karjalaan, sai aluksi paljon kannattajia teekkarikunnan joukosta. 1920-luvun lopulla AKS ja Suomen Ylioppilaskuntien Liitto organisoivat korkeakoululla melkoisesti julkisuutta saaneita välikohtauksia, joissa heiteltiin muun muassa paukkupommeja. Oppilaitos onnistui kuitenkin hiljentämään metelöinnin.

Kiistojen vuoksi teekkarius ja puoluepolitiikka erotettiin selkeästi toisistaan. Pois politiikka Polilta, vakiintui teekkareiden tunnuslauseeksi.


Radikalismi palasi 70-luvulla

Epäpoliittisuus ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tiiviissä opiskelijayhteisössä olisi hyväksytty vasemmistolaisia ajatuksia. Kun kemian opiskelijaksi 1935 kirjoittautui sosialistina tunnettu Aimo Rikka, hänet yksinkertaisesti savustettiin ulos korkeakoulusta; tähän osallistuivat niin ylioppilasyhteisö kuin opettajakunta.

Oikeistoradikalismin vuosien jälkeen teekkarit keskittyivät urheiluharrastuksiin ja opiskelijan asemaa parantaviin toimiin. Maan ensimmäinen todellinen opiskelija-asuntola Teekkarila valmistui 1931. Kuoro- ja orkesteritoiminta nousivat kukoistukseen, ja maanmittariteekkari Retu Lampi perusti Retuperän WBK:n.

Poliittinen opiskelijaliike nousi uudelleen voimiinsa vasta rakkauden kesän 1968 jälkeen. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla oli varsinaisesti vain yksi vasemmistoenemmistöinen hallitus, mutta radikaalit opiskelijat näkyivät Otaniemen kampuksella. Vaikka sielläkin ajettiin reippaasti mies ja ääni -periaatetta hallintoon, korkeakoulu pysyi varsin epäpoliittisena moniin muihin yliopistoihin verrattuna.

Puoluepolitiikan harrastus oli omiaan häivyttämään vanhoja teekkarielämän muotoja, mutta 70-luvun jälkeen ne taas elpyivät. Erityisesti viime vuosina teekkaritraditiot ovat olleet arvossaan. Pitkään poissa muodista ollutta teekkarilakkiakin on 2000-luvulla käytetty kampuksella, ainakin keväisin.


Suuri kylähanke onnistui

Hyväntekeväisyydellä on teekkaritoiminnassa pitkät juuret. Ensimmäisellä tempauksella 1892 autettiin nälästä kärsiviä Itä-Suomen kuntia. Uutta ryhtiä teekkareiden tempaukset saivat 1920-luvulla, jolloin tempaistiin olympialiikkeen ja maanpuolustuksen hyväksi. Maailmansodan jälkeen joukkoja oli ilmestynyt johtamaan Jämeräpartainen insinööri, joka määräsi nuoret opiskelijat mukaan toimintaan.

Toisen maailmansodan jälkeen käynnistyi Teekkarikylä-hanke, kaikkien aikojen merkittävin tempaus. Suurhanke onnistui ja vahvisti samalla myönteistä kuvaa teekkareista.

Sodan jälkeen korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen asema oli Suomessa heikko. Eläminen oli kallista ja asuntopula kova, eikä yleisiä lainajärjestelmiä ollut - opintotuista puhumattakaan.

Koska valtio ei antanut tekniikan opiskelijoille vastaavaa lainatakuuta, jonka Helsingin yliopiston opiskelijakunta sai opiskelija-asuntojen rakentamiseksi, varat piti hankkia itse. Tätä avitettiin amerikkalaistyyppisellä mainoskampanjalla, jonka suunnitteli vastikään pitkältä opintomatkalta Atlantin takaa palannut mainosmies Matti Virkkunen.

Teekkareiden imagoa rasitti armottomien öitsijöiden maine. Sen tilalle tarjottiin nyt mielikuva reippaasta ja urheilullisesta opiskelijajoukosta, joka tempaisemalla kokosi varat olympiakylän rakentamiseksi Helsinkiin.
Ensimmäiset opiskelijat muuttivat kylään syksyllä 1951. Seuraavan kesän olympialaisissa se toimi itäeurooppalaisten urheilijoiden majoituspaikkana.

Kylähankkeessa oli osin kysymys 1948 muodostuneen kylmän sodan rintamalinjan vetämisestä idän ja lännen välille. Teekkarikunnan rahoituksesta osa tuli hyväntekeväisyyskaupoista, joita tehtiin Ilmari Harkin ja Ilmari Koskialan johdolla. Näiden liiketoimien taustalta löytyi hyvin kätkettyinä länsimaisia tahoja, joita huolestutti Suomen ulkopoliittinen tilanne ja jotka halusivat lahjoittaa varoja Suomen pysyttämiseksi länsimaisen kehityksen tiellä. Appelsiiniarpajaiset ja teekkareiden myymät silkkiliinat olivat osa idän ja lännen välistä suurta mittelöä.


Teekkarit aloittivat television

Kyläprojektin aikana ympäri Suomea järjestettiin tilaisuuksia, joissa luotiin suomalaisen viihteen perusrakenteita. Teekkareiden aloittaessa televisiolähetykset Suomessa 1956 perinne siirtyi joka kotiin. Teekkaritelevision vaikutus näkyy vielä nytkin tavassa esittää säätiedotuksia tai järjestää tietokilpailuja.

1940-luvulla Teknillinen korkeakoulu oli alkanut etsiä uutta paikkaa Helsingin keskustan ulkopuolelta, mutta teekkarit ehättivät ensin. Korkeakoulu muutti Otaniemeen 1960-luvulla. Se kykeni rakentamaan suomalaisen tekniikan kehtona tunnetun kampuksensa Espooseen paljolti ylioppilaskunnan aktiivisuuteen ja varallisuuteen tukeutuen.

Otaniemi oli ensimmäinen amerikkalaistyyppinen kampusalue pohjoismaissa ja herätti paljon keskustelua 1960-luvun kiivaassa poliittisessa ilmapiirissä. Puhuttiin otaantumisesta, jolla tarkoitettiin etääntymistä muusta yhteiskunnasta.

Kritiikki vaimeni, ja maahan syntyi uusia kampuksia. Samaan aikaan syntyneet uusien¬ teknillisten korkeakoulujen ylioppilaskunnat Oulussa, Tampereella ja Lappeenrannassa omaksuivat teekkariperinteen perusmuodot, joista jäynät ja tempaukset ovat edelleen näkyvin osa.


Panu Nykänen on filosofian tohtori ja tekniikan historian dosentti. Hänen kirjoittamansa Teknillisen korkeakoulun kaksiosainen historiateos (kust. WSOY) ilmestyi tammikuussa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018