Meillä on luomakunnan mutkikkaimmat aivot. Valailla on mutkikkaammat.
Me osaamme keksiä uusia kaluja. Niin osaa variskin.
Ainakin meillä on yksinoikeus kieleen. Noinkohan?


Me osaamme keksiä uusia kaluja. Niin osaa variskin.
Ainakin meillä on yksinoikeus kieleen. Noinkohan?


Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Vanha, tiedemaailmassakin vallinnut uskomus oli, että ihmistä ohjaa järki ja eläimiä vaisto. Parin viime vuosikymmenen aikana käsityksen pohja on murentunut kiihtyvää vauhtia, ja tätä nykyä on ilmeistä, että oppiminen, traditiot, äly ja niiden alla vaistot ja mieli ohjaavat niin ihmisen kuin muittenkin lajien käyttäytymistä.

Nyt jopa kysytään, onko ihmisellä varmasti luomakunnan parhaat aivot. Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta se, että kysymys ylipäätään esitetään, merkitsee asenteiden vallankumousta. Asenteiden vallankumous taas merkitsee usein astumista uudelle tiedon tasolle. On hyvä hetki katsoa, miten eräät keskeiset kykymme tällä tietoa sijoittuvat lajien välisessä vertailussa.


Tietoisia on muitakin

Tietoisuutta on pidetty tekijänä, joka selvimmin erottaa ihmisen muista lajeista. Toisaalta, mitä tietoisuus lopulta on?

Behavioristit väittivät aikoinaan, että se on vain tapahtuneista asioista jälkikäteen rakennettu muistikuva, jolla ei ole mitään tekemistä käyttäytymisen motivaation kanssa. Muistikuva voi ollakin tietoisuuden hyvä kuvaus.
Joka tapauksessa tietoisuutta on käsitys itsestä erillisenä yksilönä. Ihmisellä tämä kypsyy kahden-kolmen vuoden iässä, jolloin lapsi alkaa tunnistaa itsensä peilikuvasta. Tällä perusteella peilitestiä on käytetty tietoisuuden osoittajana myös muilla lajeilla.

Peilistä ovat itsensä tunnistaneet kaikki isot ihmisapinat. Tunnettu englantilainen etologi, simpanssitutkija Jane Goodall väittää, että lähimmän sukulaisemme tunne-elämä on yksi yhteen samanlainen kuin meidän.

Ihmisapinoiden lisäksi peilitesti on tehty vain muutamille lajeille. Sen ovat tähän mennessä läpäisseet ainakin pullokuonodelfiini, norsu, harakka ja viimeisimpänä sika.

Peilitestin läpäisyä on pidetty myös empatian ja avunannon perustana. Harakka tässä joukossa ei ole kovin suuri ihme, sillä älyllisissä suorituksissaan ja sosiaalisuudessaan monet varislinnut yltävät isojen ihmisapinoiden tasolle. Tietoisuudesta ei ole erottamaan ihmistä muista eläimistä.


Näppäryys otteen varassa

Kädentaidoissakaan emme ole ainutkertaisia. Kyse on määrällisestä, ei laadullisesta erosta. Monet nisäkäslajit tekevät työkaluja, ja isot ihmisapinat jopa suunnittelevat ennakkoon tekemisiään ja valmistavat työkaluja myös tulevaa tarvetta varten.

Lintumaailman Pelle Peloton on suuriaivoinen uudenkaledonianvaris. Luonnossa se tekee oksista ja kairapalmun hammaslaitaisista lehdistä tikkuja ja koukkuja, joilla se onkii koloista toukkia ruoakseen. Eri osissa Uuden-Kaledonian saaristoa linnut suosivat erilaisia työkaluja, ja laboratoriossa muuan lintu osasi ennakkoon harjoittelematta vääntää rautalangasta koukun, jolla se poimi läpinäkyvästä pleksiputkesta ruoka-astian.

Vaikkei olekaan ainoa työkalujen käyttäjä, ihminen on vienyt työkalujen valmistuksen ja käytön pidemmälle kuin yksikään muu laji. Tämä johtuu siitä, että yhdelläkään muulla älykkäällä eläimellä ei ole käytössään ihmiskäden veroista työvälinettä. Kellosepän tai aivokirurgin taidot ovat mahdollisia vain lajille, jolla on ihmisen peukalon ja etusormen mahdollistama tarkkuusote.


Eläinmaailma kieliä täynnä
Kielen ajatellaan joka tapauksessa erottavan ihmisen kaikista muista lajeista! Noinkohan?

1960-luvun lopulla Allen ja Beatrice Gardner kohauttivat tiedemaailmaa raportoimalla Washoe-simpanssista, joka oppi yli 150 viittomakielen viittomaa ja keskusteli niiden avulla hoitajiensa kanssa. Myöhemmin selvisi, että kaikki isot ihmisapinat pystyvät samaan.

Yhtä lailla meidät yllätti papukaijan puhekyky, jonka paljasti Massachusettin teknisen yliopiston MIT:n  Irene Pepperbergin nyt jo edesmennyt Alex. Se oppi yli 150 englannin sanaa, ymmärsi kouluttajiensa kysymykset ja vastasi niihin oikein. Se tunsi käsitteet erilainen ja samanlainen ja osasi erottaa esineitä jopa kolmen ominaisuuden, kuten värin, materiaalin ja muodon, mukaan.

Eläinten omia kieliä on tutkittu vähemmän. Jane Goodall on tunnistanut simpanssilta noin 30 kulttuurisesti periytyvää ääntä. Marakateilta on löydetty myös ääniä, jotka sisältävät symbolifunktion eli välittävät lajitovereille aivan tietyn viestin. Esimerkiksi vervettiapinalla on kymmenkunta ääntä, joilla se tiedottaa, millainen vaara näköpiiriin milloinkin on ilmaantunut. Campbellinmarakatti taas muuttaa sanomansa tarkoitusta kolmella erilaisella päätteellä. Vaikka eri merkityksiä kertyy silläkin vain kymmenkunta, tutkijat ovat sen äänissä kuulevinaan jopa kieliopin siemenen.

Apinoiden äänikuningas on kapusiiniapina, jonka sanavarastoon kuuluu yli sata erilaista signaalia. Lintumaailmassa lähimmäksi tätä yltää korppi. Sveitsiläiset eläintieteilijät Peter Enggist-Düblin ja Ueli Pfister ovat äänittäneet Bernin ympäristön korpeilta noin 80 erilaista ääntä, jotka vielä jakautuvat kolmeen murteeseen.

Lupaavimmat eläinpuheen tutkimuskohteet löytyvät kuitenkin meristä. Merinisäkkäiden käyttäytymistä yli 20 vuotta tutkinut yhdysvaltalainen Brenda McCowan on työtovereineen osoittanut, että pullokuonodelfii¬nien ääntely muistuttaa ihmiskieltä. Se on säännönmukaista, se opitaan poikasiässä, ja siinä on viitteitä kieliopista. Onko delfiinillä myös "kielioppikone" kuten meillä, jää nähtäväksi. Ihmispuheen salaisuutena pidetyt aivojen kielialueet mahdollistavat sanojen "digitoinnin" noin 30 foneemiksi, joita yhdistelemällä syntyy rajaton määrä ilmauksia.


Matikkapääkin yhteistä juurta

Myös jonkinlainen laskutaito tai lukumäärien arvioinnin taito on eläimille välttämätön. Saaliseläimen pitää tietää, lähestyykö aukion yli yksi vai neljä petoa. Aivan samoin on tär¬keää, että ruokaa etsivä marakatti tai papukaija osaa määrittää, onko puussa viisi vai viisikymmentä marjaa. Hyvin monet eläinlajit kykenevät vertaamaan lukumääriä. Onpa taidon alkeita löydetty sammakkoeläimiltäkin.

Eräässä kokeessa yliopisto-opiskelijoille ja makakiapinoille näytettiin peräkkäin kaksi täpläjoukkoa. Sen jälkeen osallistujien piti löytää täpläjoukko, jossa oli yhtä paljon täpliä kuin näytetyissä kahdessa joukossa yhteensä. Yllätys ei ollut, että opiskelijat pärjäsivät paremmin, mutta se oli, että kummatkin erehtyivät sitä herkemmin, mitä enemmän vaihtoehdot muistuttivat toisiaan.

Tutkimuksen tekijät, kognitiopsykologit Jessica Cantlon ja Elizabeth Brannon, päättelivät, että ihmisen ja apinan matemaattisessa työkalupakissa on samoja komponentteja, joilla tehdään samanlaisia likimääräisiä arvioi¬ta ja ynnäyksiä. Uusimmat tulokset osoittavat, että myös lukumäärien neurologiset vasteet ovat ihmisillä ja apinoilla hyvin samanlaiset.

Simpanssien on osoitettu oppivan arabialaiset numerot, osaavan liittää ne oikein vastaaviin lukumääriin ja laskevan niitä yhteen. Kokeissa simpanssien suoritukset ovat olleet hyvin samanlaisia kuin pienten lasten.


Suuri kiitos kuuluu käsille

Eläinten kyvyistä ja aivojen rakenteesta kertyneen tiedon valossa on avoin kysymys, onko ihminen luomakunnan älykkäin eläin. Toisaalta pitää tietysti kysyä, onko mitään mieltä tai edes mahdollista vertailla aivan erilaisia lajeja, kun ihmisälystäkin älykkyystestimme löytävät vain kapean viipaleen.

Tällä tietoa mikään ei viittaa siihen, että aivomme olisivat oleellisesti paremmat kuin muilla suuriaivoisilla, älykkäillä lajeilla. Kulttuuristamme saanemme kiittää yhtä paljon, ehkä enemmänkin, käsiä kuin aivoja. Vain meillä on tarkkuusotteeseen kykenevä käsi aivojen käskettävänä. Se on mahdollistanut aineellisen ja teknisen kehityksen, johon mikään muu laji ei pääse, olivat sen aivot miten hyvät tahansa.


Samankaltaisissa aivoissa syntyy samankaltaista



Tarkastellaan minkä tahansa nisäkäslajin aivoja, niistä löytyvät aina samat osat. Samanlaisilla osilla näyttää myös olevan hyvin samanlaiset tehtävät. Aivojen koko sen sijaan vaihtelee paljon lajista toiseen, ja alkuun ajateltiin, että nimenomaan isot aivot tekevät ihmisestä älykkään.

Kun eläinkunnan suurimmat aivot ovat kuitenkin suurilla valailla - miekkavalaalla kuusi- ja kaskelotilla kahdeksankiloiset - näkemystä viilattiin: koko sinänsä ei ratkaise aivojen suorituskykyä, tärkeämpi on koko suhteessa ruumiin painoon. Jos näin olisi, päästäiset olisivat kaikkein älykkäimpiä nisäkkäitä!


Valaat eroavat edukseen

Nykykäsityksen mukaan älykkyyteen vaikuttaa kokoa enemmän aivojen poimuttuneisuus. Tässäkään ihminen ei yllä kärkeen. Itse asiassa kaikilla valailla pienimpiä pyöriäis- ja delfiinilajeja lukuun ottamatta on monimutkaisemmat eli enemmän ja syvempään uurteiset aivot kuin ihmisellä. Sama pätee norsuihin.

Valaat vievät pisteet myös tietyissä aivosoluissa. Niillä on aivokuoressaan puolitoista-kolme kertaa enemmän tähtisoluiksi sanottuja gliasoluja, hermosolujen tukisoluja, kuin meillä.

Tähtisolut säätelevät hermosolujen toimintaa ja hermoliitosten eli synapsien muodostumista. Jokaista synapsia ympäröi tähtisolun haarake, ja solut kommunikoivat samoilla välittäjäaineilla, jotka siirtävät hermoärsykkeitä synapsien yli hermosolusta toiseen. Näin ne kuuntelevat neuronien toimintaa, tahdistavat niiden impulsseja ja estävät tai vahvistavat viestien kulkua. Lisäksi tähtisolut ohjaavat verenkiertoa aktiivisille aivoalueille ja stimuloivat kantasoluja tuottamaan uusia hermosoluja.

Kun hermosolujen aktivoituminen, synapsien muodostuminen ja uusien neuronien synty ovat keskeisiä oppimiseen ja ajatteluun liittyviä tapahtumia, on selvää, että tähtisoluilla on älyllisissä toiminnoissa ratkaisevan tärkeä asema.

Albert Einstein tarjoaa tässä mielenkiintoisen vertailukohdan. Hänellä oli pienemmät aivot kuin ihmisillä
keskimäärin mutta selvästi enemmän tähtisoluja. Juuri niiden määrää on arveltu yhdeksi syyksi hänen etevyyteensä.


Sosiaaliset solut yllättivät

Muutama vuosi sitten eräiden suurten valaiden aivoista löytyi sukkulasoluja, joita luultiin olevan vain ihmisellä ja ihmisapinoilla. Meillä ja sukulaisillamme solut sijoittuvat otsalohkoon, monien älyllisten toimintojen ydinalueelle, mutta valailla niitä on myös muissa aivojen osissa.

Sukkulasolut on yhdistetty ennen muuta nopeisiin sosiaalisiin reaktioihin, ja tästä syystä niiden arvellaan osallistuvan emootioita ja aikeita seuraavien peilisolujen säätelyyn. Tällä perusteella voi ajatella, että valailla on hyvin kehittynyt sosiaalinen äly, kenties jopa parempi kuin meillä.

Monet ihmiset ovat kokeneet valaiden suureen älykkyyteen viittaavat tulokset suureksi loukkaukseksi. Eteläafrikkalainen anatomi Paul R. Manger puolusti jo ennen sukkulasolulöytöä hypoteesia, jonka mukaan valailla on suuret aivot ja niissä suuret määrät aivosoluja vain siksi, että kylmissä vesissä sukeltelevilla eläimillä aivot toimivat lämmöntuotantoelimenä. Älyllisesti valaat ovat "tyhmiä kuin kultakalat".

Suuri joukko eturivin valastutkijoita kiisti käsitykset täysin väärinä. Emory-yliopiston Lori Marino ja kollegat painottivat, että valaiden aivot ovat suuret ja monimutkaiset, koska valailla on monimutkaisia kognitiivisia ja sosiaalisia kykyjä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018