Suomi voisi tehdä maailmalle tuulivoimaloita kuten nyt matkapuhelimia.


TEKSTI:Risto Varteva

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomi voisi tehdä maailmalle tuulivoimaloita kuten nyt matkapuhelimia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2003


 


Turha enää naureskella, että tuulivoima on vain herttaista puuhastelua, sillä esimerkiksi Saksassa on yli 12 000 megawattia tuulivoimaa maalla. Saksa aikoo myös rakentaa vuoteen 2022 mennessä 2 000 megawatin verran merituulivoimaloita; tämä teho vastaa yli kahta Loviisan ydinvoimalaa.

Mutta miksi tuulivoimaloita kaavaillaan merelle, vaikka niiden pystyttäminen rantaan olisi helpompaa ja halvempaa?

Syyn siihen tietää tekniikan lisensiaatti Yrjö Rinta-Jouppi, joka väitteli aiheesta kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistossa syyskuussa.

Merellä tuuli ei hidastele

- Merellä tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti, Rinta-Jouppi selvittää merituulivoimalan etuja. - Rannalla esimerkiksi metsä jarruttaa ilman virtausta selvästi. Olemme mitanneet Strömmingsbådan vesillä Merenkurkun eteläpuolella, että tuulen nopeus oli 60 metrin korkeudessa 13 prosenttia suurempi kuin vastaavalla kohdalla rannikolla.

Tuulivoiman tehossa ero on suurempi kuin tuo 13 prosenttia, sillä nopeuden kasvaessa myös massavirta kasvaa. Siksi kolmentoista prosentin nopeuserolla mereltä saadaan sähköenergiaa 21 prosenttia enemmän kuin rannalta.

Käytännössä tarvitaan kuitenkin vähintään vuoden kestävät tuulimittaukset, ennen kuin voidaan luottaa siihen, että valittu paikka on järkevä. Vuosi ei ole pitkä aika, jos sitä verrataan voimalan käyttöikään, joka voi olla 30 vuotta. Eikä sitä paitsi muidenkaan voimaloiden paikkoja valita hetken mielijohteesta, vaan niissäkin tehdään ensin pitkät selvitykset.

Jalustan kestettävä aallot ja jäät

Tuulet eivät kuitenkaan olleet Rinta-Joupin väitöskirjan pääaihe vaan se, mitä tämä kaikki maksaa ja miten rakennuskustannuksia voidaan pienentää.

- Merelle rakennettava tuulivoimala tarvitsee riittävän jalustan ja tornin. Jalustan osuus pystytyksineen on pyöreästi neljännes tuulivoimalan hinnasta. Tarkastelin väitöskirjassani patentoimaani logistista ratkaisua siitä, miten nämä rakenteet tulisi rakentaa ja koota ja sen jälkeen uittaa sijaintipaikalleen ja asentaa merenpohjaan.

Tuulten lisäksi on mitattava merenpohjan ominaisuudet, aallokko, merivirrat ja ainakin Suomen rannikolla jäätilanne. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, miten tuulivoimala on rakennettava.

Jos tyypillinen sijaintipaikka on parikymmentä kilometriä rannasta, myös sähkönsiirto maksaa. - Hinta vaihtelee paljon, Rinta-Jouppi kertoo. - Sähkökaapelin louhiminen kallion sisään maksaa merkittävästi enemmän kuin sen kaivaminen hiekkapohjaan. Tämäkin kustannus selvitetään ennen rakentamispäätöstä.

Suomella hyvät lähtöasemat

Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla vain 0,1 prosenttia eli viidennes koko maailman keskiarvosta. Parantamisen varaa siis olisi, jos niin haluttaisiin.

- Tässä ei ehkä tärkeintä olekaan se, miten Suomen sähkö tuotetaan, Rinta-Jouppi muistuttaa. - Insinöörinä minä ajattelen koko maailman markkinoita: me voisimme tehdä tuulivoimaloita koko maailmalle niin kuin nyt tehdään matkapuhelimia. Markkinat ovat jo seitsemän miljardia euroa vuodessa, ja vuosikasvu on pitkään ollut 30 prosentin tuntumassa. Siitä riittäisi mukava siivu meillekin.

- Onneksi Suomi on jo mukana, joskin vasta noin kolmen prosentin osuudella. Esimerkiksi tuulivoimaloiden generaattoreita valmistetaan täällä, samoin vaihteistoja, joita tarvitaan roottorin verkkaisen pyörimisnopeuden nostamiseksi niin suureksi kuin generaattori tarvitsee. Lähes kaikki menee vientiin. Yksi kotimainen tuulivoimaloiden valmistaja on jo markkinoilla, ja tämä ala on selvästi nousussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla