Tulevaisuuden televisio ei nökötä olohuoneen nurkassa. Se on lasilevy seinässä ja puolijohde ihon alla. Ennen tätä näemme monta muutosta nykyisessä ruudussa.

Tekniikka-palsta

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2013

Teksti: Petri Forsell

Tulevaisuuden televisio ei nökötä olohuoneen nurkassa. Se on lasilevy seinässä ja puolijohde ihon alla. Ennen tätä näemme monta muutosta nykyisessä ruudussa.

3D syntyy näytössä

Kolmiulotteinen televisio on tehnyt tuloaan vuosikymmeniä. Teknisesti asia ei ole vaikea: tarvitaan vain keino näyttää kumpaankin silmään oma kuva. Nykyisin käytetään katselulaseja, jotka suodattavat ohjelman kahdeksi kuvaksi ja muuttavat linssit vuoron perään läpinäkymättömäksi kymmeniä kertoja sekunnissa ja tarkasti tv-kuvan tahdissa.

Vaikeampaa on panna ruudun eteen suodatin, joka suuntaa kumpaankin silmään eri kuvan. Katsoja ei tarvitse laseja, mutta pienikin pään liike voi pilata kolmiulotteisuuden vaikutelman. Insinöörit kehittävät ruutuja, jotka seuraavat katsojan silmänliikkeitä kameralla ja korjaavat katselukulman muutokset.

Kolmiulotteisuuden ääritavoite on toistaa 360 asteen kuvia. Silloin television ympäri voi kulkea ja katsella ohjelmaa kaikista suunnista. Prototyyppejä on jo olemassa, mutta tarvitaan kymmeniä laitesukupolvia, ennen kuin vastaanottimia nähdään kodeissa.

Oma kuva kummallekin

Samantapaisilla laseilla, joilla luodaan kolmiulotteinen vaikutelma, voi ratkaista myös vanhan ongelman: kumpi kahdesta katsojasta päättää, mitä kanavaa katsotaan.

Koska lasit tahdistavat kaksi erilaista tv-kuvaa näkymään vuorotellen, ne voi asentaa vuorottelemaan myös kahden eri ohjelman välillä. Kuva vaihtuu 60–100 kertaa sekunnissa, missä nopeudessa aivot eivät ehdi huomata mitään kummallista.

Katsoja A voi katsella omien lasiensa läpi jääkiekko-ottelua ja katsoja B siinä vieressä  romanttista komediaa – kuulokkeet korvilla, etteivät herkistelyt peity voittomaalin kirvoittamien tunteenpurkausten alle.

Eräät laitevalmistajat ovat ratkaisseet kahden katsojan ongelman ruudun jaolla.  Ominaisuus on toistaiseksi vain pikkuauton kokoisissa ja hintaisissa  huippulaitteissa, mutta yleistynee tavallisissakin televisioissa näyttötekniikan kehittyessä.

Terävin piirtää luonnollista

Parhaat jo nyt kaupan hyllyiltä löytyvät televisiot toistavat kuvaa tarkemmin kuin elokuvateatterien digilaitteet,  tv-kanavien lähettimistä puhumattakaan. Tästä terävyys yhä kasvaa, yksityiskohdat pienevät ja värit luonnonmukaistuvat. Kehitystä rajoittaa lähinnä katsojien ja televisioyhtiöiden halu ja kyky ostaa uutta tekniikkaa, ei insinöörien taito. He voisivat vaikka samantien parantaa ruudun terävyyden 15-kertaiseksi.

Laitevalmistajat kuitenkin uskovat, että kuluttajat haluavat terävämpiä ja suurempia näyttöjä sekä kolmiulotteisuutta. Niinpä televisiokuva lähestyy luonnonmukaisuudessa näkymää ikkunasta – sillä erotuksella, että televisiossa näkymän voi pysäyttää, kelata taaksepäin ja katsoa uudelleen.

Penkkiurheilijan unelman huipentaa näppärä pikku keksintö: televisio kääntyy jalustalla myös pystysuuntaan: uimahyppyjä voi katsoa pysty- ja keihäänheittoa vaakakuvasta.

Yhden sijaan monta ruutua

Tulevaisuuden televisiossa ei päde yhden luukun periaate. Jo nykyään uutislähetyksen alareunassa juoksee nauhana uutissähkeitä, ja moni katsoja seuraa toisella silmällä tietokoneestaan sosiaalisen median kommentteja katsomastaan ohjelmasta.

Ihan lähivuosina televisioon ilmaantuu ruutuja kuin imukaloja valaaseen. Kun ladon­oven kokoisella näytöllä kolmiulotteinen olympiaurheilija keskittyy suoritukseensa, pikkuikkunassa tai erillisessä näytössä vaihdetaan hänestä mielipiteitä. Kolmannessa ruudussa urheiluhullu voi tutkailla tilastotietoja ja neljännessä puhua kuvapuhelua.

Televisiokaan ei ole enää laite, josta tv-yhtiön pumppaama sisältö valuu olohuoneisiin tiettyyn aikaan tietyssä muodossa. Se on laite, joka etsii tarjonnasta kiinnostavat ohjelmat tunnistetietojen mukaan, tuo ne nähtäväksi pyydettäessä ja kaupan päälle kertoo, mitä mieltä nettiyhteisö niistä on.

Tv katsoo ja kuulee katsojaa

Kaukosäädin joutuu helposti kadoksiin, mutta kohta sitä ei löydy edes sohvatyynyjen välistä. Televisiota ohjataan käsimerkein ja äänikomennoin. Televisio alkaa siis katsella ja kuunnella katsojaa.

Aivan kokonaan käskytys tuskin muuttuu viitonnaksi, sillä tv:n ja internetin liitto merkitsee sitä, että television kautta lähetetään myös paljon tietoa tietoa: osallistutaan keskusteluihin, tilataan elokuvia ja luodaan profiileja. Tällaisessa käytössä näppäimistö on helpoin ja nopein väline. Nykyisiin smart-tason laitteisiin sen voi jo kytkeä ja edistyneimpiin malleihin saa myös älypuhelinsovelluksen.

Tulevaisuudessa oman television voi komentaa lähettämään halutun ohjelman mobiililaitteeseen minne tahansa ja liittämään mukaan vielä kotikatsomon kommentit. Silloin itsenäisyyspäivän vastaanoton seuraaminen onnistuu vaikka palmun alla.

Toledi katoaa seinään

Lähivuosina on odotettavissa orgaanisten ledien eli oledien paraati televisioruutuihin. Tekniikkaa käytetään yleisesti puhelimissa ja muissa pienlaitteissa, mutta soveltaminen suuriin näyttöihin on ollut ongelmallista.

Nykyisissä leditelevisioissa kuva muodostuu nestekiteistä, joita valaistaan ledilampuilla. Oleditelevisiossa jokainen kuvapiste on pieni ledi. Tällöin kuva on terävämpi ja energian kulutus pienempää.

Läpinäkyvä oledi eli toledi on tämän tekniikan kruununjalokivi. Toleditelevisio on virta sammuksissa lasilevy, jota tuskin huomaa seinästä, ennen kuin sähkö herättää tuhannet ledit säteilemään. Ruutuja voi olla useita ja niitä voi kytkeä päälle samaan tapaan kuin nyt internet-selaimen ikkunoita.

Seinätelevisioiden rinnalle tulevat henkilökohtaiset televisiot. Äärimmillään tv voi pienentyä piilolinssiin ja saada virtansa katsojan kehosta.

Televisio alkaa tuntua

Jonakin päivänä televisio tullee kirjaimellisesti iholle. Tämän mahdollistaa digitaalinen tatuointi, ihon alle asennettava taipuisa puolijohde, joka langattomasti välittää ohjelmien tunnetilat katsojalle. Futurologien visioissa piilolinssinäyttö ja digitaalinen tatuointi tarjoavat kaikenkattavan tv-elämyksen. Äärimmäisissä tulevaisuushahmotelmissa televisiota ei enää katsota vaan koetaan virtuaalitodellisuudessa hermostoon kytketyllä laitteella.

Petri Forsell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.