Ylpeys, rakkaus, syyllisyys ja kateus. Mikä niistä motivoi sinua parempiin työsuorituksiin?

TEKSTI:Jarno Forssell

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ylpeys, rakkaus, syyllisyys ja kateus.
Mikä niistä motivoi sinua parempiin työsuorituksiin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2003


 


Pomo antoi minulle vaikean tehtävän entisten lisäksi. Ensin pelotti: miten tästäkin selviän. Samalla olin ylpeä, sillä minuun selvästi luotettiin! Aloitin projektin innostuneena. Homma osoittautui ennakoitua vaikeammaksi ja jouduin tekemään ylitöitä sen vuoksi. Meni maitohapoille, mutta sain työn valmiiksi määräaikaan mennessä. Tunsin tyytyväisyyttä itseeni ja kiintymystä yritystä kohtaan, jolle olin tehnyt hyvää työtä. Palautetta ei kuitenkaan kuulunut. Lopulta pomo puuttui pariin pikku virheeseen. Suutuin ja päätin olla venymättä enää koskaan firman vuoksi, hoitaisin vain sovitut hommat. Ja nekin myöhässä. Aloin katsella muita työpaikkoja.

- Työelämän tunteilla ei ole alkua eikä loppua, ne ovat jatkuva prosessi, sanoo psykologi Rob Briner, joka työskentelee Lontoon yliopiston Birkbeck Collegessa.

Briner uskoo työntekijöiden tunteiden olevan tärkeitä yrityksen menestykselle, koska ne vaikuttavat ihmisten motivaatioon, organisaatiokansalaisuuden syntyyn ja työnantajan maineeseen. Siksi on yllättävää, ettei työyhteisön tunteista ole oltu järin kiinnostuneita yrityksissä eikä akateemisessa maailmassakaan. Toistaiseksi tunnetaan vasta sanat stressi ja työtyytyväisyys.

- Muodissa olevat stressologit syyttävät työyhteisön ongelmista stressiä. Tämä kuitenkin yksinkertaistaa monimutkaisen asian viisivuotiaan tavoin "kivaksi" tai "inhottavaksi", Briner kritisoi.

- Kyse on samasta asiasta kuin jos lääkäri diagnosoisi potilaan sairauden vain taudiksi.

Tunteissa monta tasoa



• Tunteista hitaimmin muuttuvia ovat mielialat, kuten surullisuus, innostuneisuus tai väsyneisyys.

• Metamielialat ovat ajatuksia ja tuntemuksia tunteista. Voi olla surullinen siitä, että on vihainen.

• Esimerkiksi tunneperäisistä johtopäätöksistä käy vaikkapa se, että ei tunne saavansa arvostusta työssään.

• Emootiot ovat lyhytkestoisia ja intensiivisiä ja ne liittyvät tiettyyn tilanteeseen ja kohteeseen. Emootioita ovat muun muassa rakkaus, ylpeys, häpeä ja suuttumus.

Rob Brinerin mukaan mitkään tunteet eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai huonoja työn kannalta. Kaikista voi olla hyötyä tai vahinkoa.

- Itsestäni tuntuu joskus, että vain syyllisyys saa minut töihin. Minun pitää tehdä päivässä tietyt tehtävät, jotta en tuntisi oloani syylliseksi. Hauskoille töille ei tunnu koskaan olevan aikaa, Briner hymyilee.

Hän korostaa, että tunteiden huomioon ottaminen ei tarkoita, että töissä pitäisi aina olla kivaa. Kaikki riippuu tavoitteesta ja tehtävästä. Ilo ja rakkaus eivät auta, kun pitäisi valmistautua antamaan potkuja.

Kelpo yrityskansalaiseksi

Rob Brinerin mukaan työpaikan tunteet syntyvät aina suhteessa päämääriimme.

- Arvioimme asioita tavoitteitamme vasten ja reagoimme niihin sopivalla tavalla: ilolla, vihalla, häpeällä tai turhautumalla.

Eli kun kollega saa ylennyksen, joka olisi "kuulunut" minulle, tunnen kateutta häntä ja vihaa työnantajaa kohtaan ja ehkä häpeää reaktiostani. Jos itse saan ylennyksen, tunnen empatiaa pettynyttä kollegaa kohtaan, kiintymystä yritystä kohtaan ja ylpeyttä itsestäni.

Työnantajan kannalta tunteiden toivottavin tuote on hyvä yrityskansalainen: työntekijä, joka on valmis ottamaan vastuuta reviirinsä ulkopuoleltakin ja suojelemaan yritystä. Auttamaan naapuria pulassa ja nostamaan roskan käytävältä, vaikka se olisikin siivoojan työtä. Ei-toivottua vaikutusta on esimerkiksi se, jos suivaantunut työntekijä lintsaa, hidastelee tai sabotoi.

Teeskennellen aidoksi

Tunteiden johtaminen ei ole organisaatioissa yleistä, mutta useissa työpaikoissa edellytetään määrättyjen tunteiden kokemista ja näyttämistä - tai peittämistä. Sosiaalityöntekijöiltä, sairaanhoitajilta ja opettajilta edellytetään empatiaa asiakkaita, potilaita ja oppilaita kohtaan. Asiakaspalvelussa ei yleensä saisi näyttää negatiivisia tunteita.

Missä tahansa yrityksessä työntekijöiden odotetaan osoittavan sitoutuneisuuttaan suremalla huonoa osavuosikatsausta. Uusista suunnitelmista pitäisi innostua, ainakin jos ne ovat esimiesten käsialaa.

Vaikka ristiriita tunteiden kokemisen ja näyttämisen välillä voi käydä raskaaksi, Briner sanoo yhteensovittamisenkin onnistuvan, ainakin tilapäisesti. Hänen mielestään ihmisillä on enemmän valtaa tunteisiinsa kuin yleensä luullaan. Haluttuja tunteita voidaan saada aikaan tietyillä tekniikoilla; esimerkiksi lentoemännät teeskentelevät iloisuutta kunnes saavuttavat sen.

- Fake it ’til you make it! Briner tiivistää. Ja virnistää perään.

Joka perheessä känistään

Osbournet ja McCoyt esittelevät televisiossa epätavallista perhearkea, mutta filosofian tohtori Pirjo Korvela ei jaksa tosi-tv:stä innostua. Hänen väitöstutkimuksensa materiaalina oli 400 tuntia videokuvaa tavallisesta suomalaisesta perhe-elämästä, eikä se ollut tylsää, päinvastoin! Arki on täynnä yllättäviä tilanteita, joihin perheenjäsenet yrittävät sopeutua.

- Nykyisin perheen yhdessäolo pakkaantuu pariin tuntiin, joina yritetään tehdä mahdollisimman paljon. Ei ristiriitoja voi silloin välttää. Eikä tarvitsekaan; ne opettavat lapsia kestämään pettymyksiä, Helsingin yliopiston kotitaloustieteen yliassistenttina toimiva Korvela huomauttaa.

- Ristiriidat arjen siirtymävaiheissa, esimerkiksi kotiintulossa, ovat samantyyppisiä kaikissa perheissä ja johtuvat tekemisen erilaisesta rytmistä. Kun lapsi on jo asettautunut kotiin ja haluaisi leikkiä yhdessä, vanhemmat vasta laittavat ruokaa. Tai kun vanhempien mielestä olisi aika käydä nukkumaan, lapsilla on vielä leikit kesken.

Tutkija ja perheenäiti sanoo huojentuneensa itse tuloksistaan. Koska jännitteet kuuluvat arkeen, ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, vaikka pinna joskus palaakin.

 





Tilasto tietää:


Arkkitehti opiskelee vuosikymmenen

Syyskuussa aloittaneilla yli 20 000 yli-opisto-opiskelijalla on edessään keski-määrin yli kuusivuotinen putki ennen maisterin titteliä. Alojen välillä on kuitenkin melkoisia eroja. Alla kolme hitainta ja nopeinta opintoalaa vuonna 2001, joka on tuorein kattavasti tilastoitu vuosi.

Korkeakouluaika keskimäärin


                                                vuotta


                                  10,5


                   8,5


                     7,5


(- -)


         4,5


             4


              2,5

Lähde: Tilastokeskus


Viha tarttuu lauluista

Elvis yllytti esiaviollisiin sukupuolisuhteisiin, Beatles vietteli huumeisiin ja Ice-T komensi vetämään liipaisimesta. Ja nuoriso totteli?

Nuorison käyttäytymisestä huolestuneet sedät ja tädit saavat tukea ennakkoluuloilleen amerikkalaistutkijoiden tuloksista, joiden mukaan laulujen väkivaltaiset sanoitukset synnyttävät aggressiivisia ajatuksia ja tunteita. Iowan yliopiston Craig Anderson ja Nicholas Carnagey uskovat musiikin toimivan televisiota, elokuvia ja videopelejä salakavalammin, sillä se voi vaikuttaa taustalta, tiedostamattamme.

Tutkijat tekivät viisi koetta, joissa yliopisto-opiskelijoille soitettiin eri musiikkityylejä edustavia väkivaltaisia ja väkivallattomia kappaleita. Aggressiiviset sanoitukset lisäsivät tilapäisesti vihamielisiä ajatuksia ja tuntemuksia. Väkivaltaista käyttäytymistä kokeilla ei pystytty todentamaan.

"Vihaisen, väkivaltaisen musiikin kuunteleminen ei näytä purkavan paineita ja puhdistavan mieltä sillä tavoin kuin suuri yleisö ja jotkut psykologit uskovat", tutkijat kirjoittavat Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla