Mikä ei kuulu joukkoon: lehtimies, esimies,
palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


työmaailmassa moni mies on oikeasti nainen


Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Kun metsäyhtiö päättää sulkea sellutehtaan, portista marssii ulos vakavailmeisiä miehiä. Kun media uutisoi hoitoalan kiireestä, juttua kuvittavat käytävillä kiiruhtavat naiset. Jako miesten ja naisten ammatteihin näyttää edelleen selvältä - ja sitä se pitkälti onkin.

- Suomessa työmarkkinat ovat eurooppalaisittain hyvin eriytyneet. Sama pätee muihin Pohjoismaihin. Se johtuu osin siitä, että meillä on vahva hyvinvointipalvelujen sektori, jossa työskentelee enimmäkseen naisia, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö, sosiologian dosentti Anna-Maija Lehto.

Teollisuudessa hääräävät siis edelleen miehet, sairaaloissa naiset, mutta toisaalta: tasa-arvo¬ammateissa, joissa miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, työskentelee jo sentään 16 prosenttia suomalaisista.


Lääkärit ja journalistit etunenässä

Rakennusmies, autonkuljettaja, palomies. Näihin töihin kovin moni nainen ei ole lähtenyt, mutta moni muu perinteinen miesten ala on naisistunut tai ainakin naisistumassa.

Enemmistö eläinlääkäreistä, lääkäreistä ja toimittajista on jo nyt naisia, ja vallankeikaus on nurkan takana useissa muissakin ammateissa.

Virassa olevista papeista vielä 60 prosenttia on miehiä, mutta Pappisliiton opiskelijajäsenistä naisia on jo 65 prosenttia. Lakimiesliiton jäsenistä 47 prosenttia on naisia, mutta opiskelijajäsenistä jo 58 prosenttia.
Muutos heijastuu ammattinimikkeisiinkin. Lehtimiehen on jo korvannut sukupuoleton journalisti. Kohta alkaa varmaan olla painetta vaihtaa Lakimiesliiton nimi Juristiliitoksi.


Koulutus parantaa naisten asemia

Ammattien tasa-arvoistumisen trendi on nähtävissä erityisesti aloilla, jotka edellyttävät korkeaa koulutusta. Tällaisia töitä Suomessa on koko ajan enemmän. Korkeakoulutettuja on palkansaajista jo 41 prosenttia, ja koulutustaso nousee koko ajan.

Naisten esiin marssin takana on nimenomaan koulutus.

- Kaikista korkeakouluissa opiskelevista 53 prosenttia on naisia, ja naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Tämä luo potentiaalia naisten työmarkkina-aseman kohentumiseen, Anna-Maija Lehto sanoo.


Pomoksi pääsee osaamalla

Koulutustason nousu on vaikuttanut myös naisten asemaan yritysten ja yhteisöjen sisäisessä hierarkiassa. Naisia on nyt selvästi aiempaa enemmän esimiestehtävissä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan viime vuonna naispuolinen pomo oli 40 prosentilla kaikista palkansaajista. Osuus on noussut tasaisesti 1980-luvulta lähtien ja on Euroopan kärkeä.

- Esimiestyö on muuttunut. Se ei ole enää yhtä hallinnollista kuin ennen, vaan siitä on tullut toiminnallisempaa työtiimin johtamista, Anna-Maija Lehto sanoo.

Esimieheksi noustaan siis asioi¬ta osaamalla, ja koulutus on tukemassa tätä.

Esimiesportaan naisistumisen selittää Lehdon mukaan se, että muutos on yrityksille ja yhteisöille eduksi: se lisää tehokkuutta ja tuottavuutta.

- Naiset ovat arvioiden mukaan hyviä esimiehiä - itse asias¬sa monessa suhteessa parempia kuin miehet. Eroja tulee esiin erityisesti nykyisen työelämän vaatimissa asioissa, joita ovat kannustaminen itsensä ja työnsä kehittämiseen, sosiaalisten suhteiden hoito ja työilmapiirin vaaliminen.

Dosentti uskoo myös, että esimiesportaassa tapahtuneen muutoksen myötä naisten tie myös ylimpään johtoon on auki.

- Ennen miespuoliset esimiehet suhtautuivat ennakkoluuloisesti naisjohtajiin. Nyt lasikatto on särkynyt.


Onko eriytyminen kirosana?

Moni työelämän ja koulutuksen tutkija on sitä mieltä, että ammattien pitäisi yhtenäistyä paljon nykyistä vauhdikkaammin. Eriytymisen estoa ja purkua on mietitty seminaareissa, työryhmissä ja kehittämishankkeissa.

Tärkein syy rohkaista miehiä ja naisia toistensa töihin on palkka. Naisten euro on aina vain vähemmän kuin miesten, ja keskeinen selitys löytyy erilaisista toimialoista, työnantajista, ammateista ja niiden arvostuksesta. Jos miehet ja naiset tekisivät samoja töitä, eronkin pitäisi hävitä.

Toinen syy on työyhteisö. Joidenkin tutkijoiden mukaan erilaisista ihmisistä koostuva tiimi on luovempi ja tehokkaampi kuin yhdestä puusta veistetty.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto ei kuitenkaan pidä ammattien eriytymistä sinänsä kovin suurena ongelmana.

- Se on vain yhdenlaista¬ työnjakoa. Naisilla ja miehillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa omia tavoitteitaan työelämässä, mutta jos naiset haluavat työskennellä hoiva-aloilla ja miehet teollisuudessa, miksi he eivät saisi sitä tehdä?



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti