Mikä ei kuulu joukkoon: lehtimies, esimies,
palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


työmaailmassa moni mies on oikeasti nainen


Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Kun metsäyhtiö päättää sulkea sellutehtaan, portista marssii ulos vakavailmeisiä miehiä. Kun media uutisoi hoitoalan kiireestä, juttua kuvittavat käytävillä kiiruhtavat naiset. Jako miesten ja naisten ammatteihin näyttää edelleen selvältä - ja sitä se pitkälti onkin.

- Suomessa työmarkkinat ovat eurooppalaisittain hyvin eriytyneet. Sama pätee muihin Pohjoismaihin. Se johtuu osin siitä, että meillä on vahva hyvinvointipalvelujen sektori, jossa työskentelee enimmäkseen naisia, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö, sosiologian dosentti Anna-Maija Lehto.

Teollisuudessa hääräävät siis edelleen miehet, sairaaloissa naiset, mutta toisaalta: tasa-arvo¬ammateissa, joissa miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, työskentelee jo sentään 16 prosenttia suomalaisista.


Lääkärit ja journalistit etunenässä

Rakennusmies, autonkuljettaja, palomies. Näihin töihin kovin moni nainen ei ole lähtenyt, mutta moni muu perinteinen miesten ala on naisistunut tai ainakin naisistumassa.

Enemmistö eläinlääkäreistä, lääkäreistä ja toimittajista on jo nyt naisia, ja vallankeikaus on nurkan takana useissa muissakin ammateissa.

Virassa olevista papeista vielä 60 prosenttia on miehiä, mutta Pappisliiton opiskelijajäsenistä naisia on jo 65 prosenttia. Lakimiesliiton jäsenistä 47 prosenttia on naisia, mutta opiskelijajäsenistä jo 58 prosenttia.
Muutos heijastuu ammattinimikkeisiinkin. Lehtimiehen on jo korvannut sukupuoleton journalisti. Kohta alkaa varmaan olla painetta vaihtaa Lakimiesliiton nimi Juristiliitoksi.


Koulutus parantaa naisten asemia

Ammattien tasa-arvoistumisen trendi on nähtävissä erityisesti aloilla, jotka edellyttävät korkeaa koulutusta. Tällaisia töitä Suomessa on koko ajan enemmän. Korkeakoulutettuja on palkansaajista jo 41 prosenttia, ja koulutustaso nousee koko ajan.

Naisten esiin marssin takana on nimenomaan koulutus.

- Kaikista korkeakouluissa opiskelevista 53 prosenttia on naisia, ja naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Tämä luo potentiaalia naisten työmarkkina-aseman kohentumiseen, Anna-Maija Lehto sanoo.


Pomoksi pääsee osaamalla

Koulutustason nousu on vaikuttanut myös naisten asemaan yritysten ja yhteisöjen sisäisessä hierarkiassa. Naisia on nyt selvästi aiempaa enemmän esimiestehtävissä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan viime vuonna naispuolinen pomo oli 40 prosentilla kaikista palkansaajista. Osuus on noussut tasaisesti 1980-luvulta lähtien ja on Euroopan kärkeä.

- Esimiestyö on muuttunut. Se ei ole enää yhtä hallinnollista kuin ennen, vaan siitä on tullut toiminnallisempaa työtiimin johtamista, Anna-Maija Lehto sanoo.

Esimieheksi noustaan siis asioi¬ta osaamalla, ja koulutus on tukemassa tätä.

Esimiesportaan naisistumisen selittää Lehdon mukaan se, että muutos on yrityksille ja yhteisöille eduksi: se lisää tehokkuutta ja tuottavuutta.

- Naiset ovat arvioiden mukaan hyviä esimiehiä - itse asias¬sa monessa suhteessa parempia kuin miehet. Eroja tulee esiin erityisesti nykyisen työelämän vaatimissa asioissa, joita ovat kannustaminen itsensä ja työnsä kehittämiseen, sosiaalisten suhteiden hoito ja työilmapiirin vaaliminen.

Dosentti uskoo myös, että esimiesportaassa tapahtuneen muutoksen myötä naisten tie myös ylimpään johtoon on auki.

- Ennen miespuoliset esimiehet suhtautuivat ennakkoluuloisesti naisjohtajiin. Nyt lasikatto on särkynyt.


Onko eriytyminen kirosana?

Moni työelämän ja koulutuksen tutkija on sitä mieltä, että ammattien pitäisi yhtenäistyä paljon nykyistä vauhdikkaammin. Eriytymisen estoa ja purkua on mietitty seminaareissa, työryhmissä ja kehittämishankkeissa.

Tärkein syy rohkaista miehiä ja naisia toistensa töihin on palkka. Naisten euro on aina vain vähemmän kuin miesten, ja keskeinen selitys löytyy erilaisista toimialoista, työnantajista, ammateista ja niiden arvostuksesta. Jos miehet ja naiset tekisivät samoja töitä, eronkin pitäisi hävitä.

Toinen syy on työyhteisö. Joidenkin tutkijoiden mukaan erilaisista ihmisistä koostuva tiimi on luovempi ja tehokkaampi kuin yhdestä puusta veistetty.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto ei kuitenkaan pidä ammattien eriytymistä sinänsä kovin suurena ongelmana.

- Se on vain yhdenlaista¬ työnjakoa. Naisilla ja miehillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa omia tavoitteitaan työelämässä, mutta jos naiset haluavat työskennellä hoiva-aloilla ja miehet teollisuudessa, miksi he eivät saisi sitä tehdä?



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.