Mikä ei kuulu joukkoon: lehtimies, esimies,
palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


palomies ja lakimies?
Uutiskuvista sitä ei juuri huomaa, mutta


työmaailmassa moni mies on oikeasti nainen


Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Kun metsäyhtiö päättää sulkea sellutehtaan, portista marssii ulos vakavailmeisiä miehiä. Kun media uutisoi hoitoalan kiireestä, juttua kuvittavat käytävillä kiiruhtavat naiset. Jako miesten ja naisten ammatteihin näyttää edelleen selvältä - ja sitä se pitkälti onkin.

- Suomessa työmarkkinat ovat eurooppalaisittain hyvin eriytyneet. Sama pätee muihin Pohjoismaihin. Se johtuu osin siitä, että meillä on vahva hyvinvointipalvelujen sektori, jossa työskentelee enimmäkseen naisia, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö, sosiologian dosentti Anna-Maija Lehto.

Teollisuudessa hääräävät siis edelleen miehet, sairaaloissa naiset, mutta toisaalta: tasa-arvo¬ammateissa, joissa miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, työskentelee jo sentään 16 prosenttia suomalaisista.


Lääkärit ja journalistit etunenässä

Rakennusmies, autonkuljettaja, palomies. Näihin töihin kovin moni nainen ei ole lähtenyt, mutta moni muu perinteinen miesten ala on naisistunut tai ainakin naisistumassa.

Enemmistö eläinlääkäreistä, lääkäreistä ja toimittajista on jo nyt naisia, ja vallankeikaus on nurkan takana useissa muissakin ammateissa.

Virassa olevista papeista vielä 60 prosenttia on miehiä, mutta Pappisliiton opiskelijajäsenistä naisia on jo 65 prosenttia. Lakimiesliiton jäsenistä 47 prosenttia on naisia, mutta opiskelijajäsenistä jo 58 prosenttia.
Muutos heijastuu ammattinimikkeisiinkin. Lehtimiehen on jo korvannut sukupuoleton journalisti. Kohta alkaa varmaan olla painetta vaihtaa Lakimiesliiton nimi Juristiliitoksi.


Koulutus parantaa naisten asemia

Ammattien tasa-arvoistumisen trendi on nähtävissä erityisesti aloilla, jotka edellyttävät korkeaa koulutusta. Tällaisia töitä Suomessa on koko ajan enemmän. Korkeakoulutettuja on palkansaajista jo 41 prosenttia, ja koulutustaso nousee koko ajan.

Naisten esiin marssin takana on nimenomaan koulutus.

- Kaikista korkeakouluissa opiskelevista 53 prosenttia on naisia, ja naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Tämä luo potentiaalia naisten työmarkkina-aseman kohentumiseen, Anna-Maija Lehto sanoo.


Pomoksi pääsee osaamalla

Koulutustason nousu on vaikuttanut myös naisten asemaan yritysten ja yhteisöjen sisäisessä hierarkiassa. Naisia on nyt selvästi aiempaa enemmän esimiestehtävissä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan viime vuonna naispuolinen pomo oli 40 prosentilla kaikista palkansaajista. Osuus on noussut tasaisesti 1980-luvulta lähtien ja on Euroopan kärkeä.

- Esimiestyö on muuttunut. Se ei ole enää yhtä hallinnollista kuin ennen, vaan siitä on tullut toiminnallisempaa työtiimin johtamista, Anna-Maija Lehto sanoo.

Esimieheksi noustaan siis asioi¬ta osaamalla, ja koulutus on tukemassa tätä.

Esimiesportaan naisistumisen selittää Lehdon mukaan se, että muutos on yrityksille ja yhteisöille eduksi: se lisää tehokkuutta ja tuottavuutta.

- Naiset ovat arvioiden mukaan hyviä esimiehiä - itse asias¬sa monessa suhteessa parempia kuin miehet. Eroja tulee esiin erityisesti nykyisen työelämän vaatimissa asioissa, joita ovat kannustaminen itsensä ja työnsä kehittämiseen, sosiaalisten suhteiden hoito ja työilmapiirin vaaliminen.

Dosentti uskoo myös, että esimiesportaassa tapahtuneen muutoksen myötä naisten tie myös ylimpään johtoon on auki.

- Ennen miespuoliset esimiehet suhtautuivat ennakkoluuloisesti naisjohtajiin. Nyt lasikatto on särkynyt.


Onko eriytyminen kirosana?

Moni työelämän ja koulutuksen tutkija on sitä mieltä, että ammattien pitäisi yhtenäistyä paljon nykyistä vauhdikkaammin. Eriytymisen estoa ja purkua on mietitty seminaareissa, työryhmissä ja kehittämishankkeissa.

Tärkein syy rohkaista miehiä ja naisia toistensa töihin on palkka. Naisten euro on aina vain vähemmän kuin miesten, ja keskeinen selitys löytyy erilaisista toimialoista, työnantajista, ammateista ja niiden arvostuksesta. Jos miehet ja naiset tekisivät samoja töitä, eronkin pitäisi hävitä.

Toinen syy on työyhteisö. Joidenkin tutkijoiden mukaan erilaisista ihmisistä koostuva tiimi on luovempi ja tehokkaampi kuin yhdestä puusta veistetty.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto ei kuitenkaan pidä ammattien eriytymistä sinänsä kovin suurena ongelmana.

- Se on vain yhdenlaista¬ työnjakoa. Naisilla ja miehillä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa omia tavoitteitaan työelämässä, mutta jos naiset haluavat työskennellä hoiva-aloilla ja miehet teollisuudessa, miksi he eivät saisi sitä tehdä?



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.