Ihminen töpeksii, jos työmuisti tökkii. Hyvä uutinen on, että sitä voi kohentaa.

Teksti: Kirsi Heikkinen

Ihminen töpeksii, jos työmuisti tökkii. Hyvä uutinen on, että sitä voi kohentaa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2010Mitä yhteistä on koulumenestyksellä, poliisin liipaisinsormen herkkyydellä ja masennuksella?– Työmuisti, vastaa Tracy Alloway, brittiläisen Stirlingin yliopiston muisti- ja oppimiskeskuksen johtaja. Alloway on osoittanut tutkimuksissaan, että työmuistin suorituskyky ennustaa akateemista menestystä paremmin kuin esimerkiksi älykkyysosamäärä. Yhdysvaltalaistutkijat ovat puolestaan havainneet, että poliisit, joilla on kehno työmuisti, tekevät enemmän arviointivirheitä ja laukaisevat aseensa kerkeämmin kuin kollegansa. Allowayn tuorein selvitys taas paljastaa, että pessimisteistä herkimmin masentuvat ne, joiden työmuisti takeltelee.– Ihmisillä, joilla on hyvä työmuisti, on paremmat työpaikat, tyydyttävämmät ihmissuhteet ja ylipäätään onnellisempi elämä kuin niillä, joilla se on huono. Jälkimmäiset joutuvat kamppailemaan niin töidensä kuin henkilökohtaisen elämänsä kanssa. He ovat myös alttiimpia rikkomaan lakia ja joutuvat enemmän kahnauksiin virkavallan kanssa, Alloway luettelee.Hän on vakuuttunut jopa siitä, että työmuistin ontuminen selittää, miksi jostakusta sisaruksesta tulee perheen musta lammas.

Toimii muistilappuna– Työmuisti on tiedonkäsittelyjärjestelmämme perusmekanismeja, joten se kietoutuu lähes kaikkeen, mitä teemme. Mitä se suoranaisesti aiheuttaa, on kuitenkin hyvin vaikea osoittaa, kommentoi projektinjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta.Työmuisti pitää asiat mielessäsi juuri sen hetken, kun tarvitset niitä johonkin. Se ruksuttaa esimerkiksi silloin, kun näpyttelet puhelinnumeron talteen kännykkääsi tai suunnistat autolla navigaattorin antamien ohjeiden mukaan.– Työmuisti on ikään kuin aivojen post-it-lappu, johon tiedot kirjataan tilapäisesti ja joka pian viskataan tarpeettomana menemään, Tracy Alloway kuvailee. Hän saksii nipun erikokoisia tarralappuja ja käskee kirjoittaa ne täyteen sanoja.– Jonkun työmuisti pystyy pyörittämään enemmän tietoa kuin jonkun toisen, hän selittää demonstraationsa tarkoituksen. Keskivertoihmisen työmuistiin mahtuu nykytietämyksen mukaan vain kolme–neljä asiaa muutamaksi sekunniksi kerrallaan. Supermuistajien väitetään pystyvän pitämään samanaikaisesti mielessään jopa kymmeniä asioita, mutta ilmeisesti he vain osaavat ryhmitellä informaatiota tavanomaista tehokkaammin.

Edistää oppimistaJos työmuisti toimii jouheasti, ihminen pystyy pallottelemaan ja työstämään asioita mielessään. Allowayn mukaan tämän mentaalisen jonglöörauskyvyn merkitys on vain kasvanut, kun internetin ja muiden pirstaletietoa sisältävien sähköisten tietokantojen käyttämisestä on tullut arkea. Työmuistin tökkiminen näkyy esimerkiksi koulutyössä. – Jos lapsella on huono työmuisti, hän ei pärjää. Hän ei yksinkertaisesti muista, mitä piti tehdä, ja suoriutuu sen vuoksi kehnosti, Alloway sanoo.Durhamin yliopistossa pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kaikissa ikäluokissa joka kymmenennellä koululaisella on niin surkea työmuisti, että oppiminen vakavasti vaikeutuu. Tämä yli 3 000 oppilaan tutkimus paljasti myös, että opettajat tunnistavat työmuistivaikeudet ani harvoin. Useimmiten he pitävät työmuistihäiriöisiä oppilaita tarkkaamattomina tai vähemmän älykkäinä. Allowayn omien tutkimusten mukaan jo viisivuotiailla havaitut työmuistierot pysyivät ja näkyivät koulunumeroissa kuusi vuotta myöhemmin. Työmuisti viitoitti pärjäämistä enemmän kuin äly. – Jos työmuistiongelmiin ei ymmärretä puuttua, ihminen kärsii seurauksista koko ikänsä, Alloway painottaa.

Tukee mielenterveyttäTakkuileva työmuisti nimittäin hankaloittaa elämää myös luokkahuoneen ulkopuolella. Etenkin äkkiä eteen tulevissa tilanteissa ihminen tekee helposti virheitä, jos ei kykene yhdistelemään asioita nopeasti. Äkkipikaisuuteenkin työmuisti vaikuttaa. Virginian teknisen yliopiston tutkijat havaitsivat kaksostutkimuksessaan, että äideillä, jotka herkimmin kiukustuivat tai jopa raivostuivat lastensa tekemisistä, oli huonoin työmuisti.Surkea työmuisti horjuttaa päättelykykyä ja lisää impulsiivisuutta. Allowayn mukaan hyvä työmuisti on myös mielenterveyden puskuri, koska se auttaa ihmistä löytämään tilanteeseensa enemmän vaihtoehtoja.

Rahkeet tutkinnassaMikä työmuistista sitten tekee huonon tai hyvän? Vaikuttavia tekijöitä ei vielä tarkkaan tunneta, mutta suorituskyvyn oletetaan olevan pitkälti geneettistä. Alloway ruotii paraikaa perimän osallisuutta laajasta kaksosaineistosta. Tuloksia on luvassa loppuvuodesta.Työmuistin mekanismistakin on vasta päästy jyvälle. Vaikka Alloway kuvailee työmuistia tarralapuksi, se ei ole mikään lokero tai paikka aivoissa vaan koostuu aivosolujen yhteistyöstä. Matias ja Satu Palvan tutkimusryhmän tuoreen, äskettäin Pnas-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan työmuisti perustuu hermosolujen toiminnan hetkelliseen tahdistumiseen.– Työmuistisoluja voisi ajatella vaikkapa sinfoniaorkesterin yleisönä. Jos jokainen kuuntelija taputtaa eri aikaan, syntyy pelkkää kakofonista läpytystä. Sen sijaan jos kaikki intoutuvat paukuttamaan kä­siään yhtä aikaa, syntyy suoranainen aplodien myrsky, Matias Palva selittää.– Tavallaan me tutkimme sitä, mikä solut oikein saa aplodeeraamaan yhdessä.

Sanat ja kuvat erikseenTyömuistin aivoalueet tunnetaan jo hyvin. Kokeet ovat paljastaneet, että tehtäviä suorittaessamme vilkastuvat otsalohkon etuosan hermosolut.Niin ikään on selvinnyt, että käytämme eri kohtia verbaalisen ja visuaalis-avaruudellisen informaation muistamiseen. Etuotsalohkon alaosa vastaa sanamuistista, yläosa näkömuistista. Kumpikin kytkeytyy myös työmuistitehtäviin: alaosa pitää tiedon muistissa, yläosa työstää sitä. Etuotsalohkolle tekevät seuraa monet muut alueet. Visuaalis-avaruudelliset tehtävät aktivoivat oikeata aivopuoliskoa ja hippokampusta, sanalliset tehtävät puolestaan vasemman aivopuoliskon alueita, kuten Brocan alueen.

Kytkeytyy tarkkaavaisuuteenMatias ja Satu Palva ovat työmuistikokeissaan kuvantaneet sekä aivojen magneettikäyrää että sähkökäyrää. Lisäksi he ovat kehittäneet menetelmän, joka seuraa hermoverkkojen tapahtumia millisekuntien tarkkuudella.– Työmuistin yksilöllinen kapasiteetti näkyy eroina aivoalueiden vuorovaikutuksessa, Matias Palva kertoo. Useista toiminnallisesti erikoistuneista hermoverkoista olennaisessa asemassa ovat otsa- ja päälaenlohkon yhteydet, jotka kytkevät tarkkaavaisuutta ja toimintaa toisiinsa. – Tarkkaavaisuus on ikään kuin työmuistin toinen puoli. Ne ovat kumpikin tietoisuutemme kulmakiviä, Palva sanoo.Ei liene yllätys, että adhd-häiriöisillä on todettu myös työmuistihäiriöitä.

Aivojumppa parantaaTutkijoilla on myös ilouutinen: työmuistia voi parantaa.Tracy Alloway kertoo testanneensa kehittämäänsä Jungle memory -tietokoneohjelmaa 8–16-vuotiailla lukihäiriöisillä. Kahdeksan viikon harjoittelun jälkeen ahkerimmin treenanneet saivat parempia tuloksia työmuisti- ja älykkyyskokeissa kuin vähän tai ei ollenkaan harjoitelleet.Myös professori Torkel Klingberg Tukholman Karoliinisesta instituutista on saanut rohkaisevia tuloksia. Ohjelma kohensi adhd-diagnoosin saaneiden lasten työmuistia ja rauhoitti heidän levottomuuttaan.Palvojen aivokuvaukset ovat puolestaan tuottaneet tietokonepelin, jonka avulla voi testata tarkkaavaisuutta. Kehittääkö se sitä myös, on paraikaa tutkinnassa. Entä voiko kuka tahansa virittää työmuistiaan?– Asiasta käydään melkoisen kuumaa keskustelua. Näyttöä aivojumpista on vielä kovin vähän. Aivot voidaan saada oppimaan lähes mitä tahansa, mutta miten taito saadaan yleistettyä johonkin toiseen tilanteeseen, on eri asia, Palva sanoo.Kyse on siis siitä, kohentuuko suorituskyky vain pelissä vai myös laajemmin arjessa.– Saattaa olla, että harjoittelusta hyötyvät vain ne, joiden työmuisti ei alun alkaenkaan toimi niin kuin pitäisi.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Käytät työmuistia, kun

– kirjoitat kalenteriin pomon antamat ohjeet– kirjoitat muistiin tilauksen, jonka juuri sovit asiakkaan kanssa puhelimessa – lasket kertolaskuja päässäsi ilman kynää ja paperia tai laskinta– näpyttelet uuden pin-luvun tai web-osoitteen– seuraat suullisia suuntaohjeita– esittelet jollekulle vieraan, joka on juuri esitelty sinulle– mittaat ja yhdistelet ulkomuistista äsken lukaisemasi ruokareseptin ainesosia.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018