Salamointia Helsingissä 29. heinäkuuta 2012, jolloin Suomessa iski lähes 20 000 salamaa päivän aikana. Ennätysvuonna 2010 mitattiin noin 42 000 salamaa päivässä. Kuva: Timo Newton-Syms, Wikimedia Commons.
Salamointia Helsingissä 29. heinäkuuta 2012, jolloin Suomessa iski lähes 20 000 salamaa päivän aikana. Ennätysvuonna 2010 mitattiin noin 42 000 salamaa päivässä. Kuva: Timo Newton-Syms, Wikimedia Commons.

Nytkin salamoi. Maapallolla on joka hetki käynnissä 1000–2000 ukonilmaa, joissa ukkospilvet purkavat sähkövaraustaan avaamalla ilmaan salamakanavia. Ukkosenjohdatin suojaa talon salamoinnin aiheuttamalta tulipalolta, mutta se ei riitä. Tietoyhteiskunnan älykodit pursuavat herkkää elektroniikkaa, joka ei siedä salaman aiheuttamia virtapiikkejä. Ukkostekniikka on siirtymässä nanoaikaan.

Asennuttaisinko ylijännitesuojauksen ukkosen varalta? miettii kesämökin omistaja.

Miten varjella nanotekniikka sähköpurkauksilta? pohtii elektroniikan kehittäjä.

Missä mahtaa jyristä? aprikoi kesällä golfin harrastaja, sisävesipurjehtija ja moni muukin, ja katselee salamatietoja kännykän ruudulta.

Ukkostekniikka suojaa ikäviltä yllätyksiltä niin ihmisiä kuin omaisuutta, ja suojaus on edistynyt 250 kehitysvuotenaan valtavasti.

Ukkoskausi kestää toukokuusta syyskuuhun ja on vilkkaimmillaan kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun.
Runsaimmin ukkostaa Salpausselän alueella ja Keski-Suomessa, vähiten Pohjanmaan rannikolla ja Lapissa.
Kesän mittaan Suomen maasalamapaikantimet rekisteröivät keskimäärin 140 000 salamaa.
Lähde: Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen fyysikko Tapio Tuomi, joka on seurannut salamointia työkseen, on pitänyt epävirallista tilastoa salamakuolemista. Sata vuotta sitten ukkonen tappoi Suomessa kymmenkunta ihmistä joka vuosi. Nykyään salaman iskuun kuolee yksi ihminen kahdessa vuodessa. On suurempi vaara voittaa jättipotti lotossa kuin joutua salaman uhriksi.

Tulevaisuudessa ukkossuojausta tarvitaan yhä enemmän, koska sähköpurkauksille arka elektroniikka yleistyy koko ajan.

Elektroniikka yhä herkempää salamoille

Salama voi lähettää sähkö- tai tietoverkkoa pitkin kilometrien päähän jännitepiikkejä eli transientteja. Piikit voivat vahingoittaa tietokoneita, musiikkikeskuksia, televisioita, videoita ja muuta elektroniikkaa. Yhä enemmän ukkosherkkää elektroniikkaa tulee myös "yksinkertaisiin" kodinkoneisiin, kuten pakastimiin.

Monien laitteiden on toimittava koko ajan. Töpseliä ei läheskään aina voi vetää irti.

Maalaistalossa riitti ennen ukkosenjohdatin suojaamaan ihmisiä ja taloa. Nyt tarvitaan lisäksi monenlaisia ylijännitesuojia, jotka pitävät ruokinta-automaatit ja lypsyrobotit jatkuvasti käynnissä. Sama tekniikka varmistaa, että marketin kassakoneet kilisevät ukkospäivänäkin.

Salamaniskun ottavat ensimmäiseksi vastaan sieppaustangot, ukkosköydet ja muut salamanvangitsijat, jotka muistuttavat perinteistä ukkosenjohdatinta.

Verkoissa eteneviä lyhyitä jännitepiikkejä poistavat suojakomponentit, joilla on salaperäisiä nimiä: kipinäväli, varistori, kaasupurkausputki ja purkausdiodi. Periaate on kuitenkin yksinkertainen. Suojakomponentti toimii koskettimena, joka normaalisti on poissa päältä mutta jännitepiikin tullessa sulkeutuu ja johtaa virran maahan. Niinpä kipinäväli on kirjaimellisesti väli, johon syntyy johtava valokaari jännitteen noustessa.

Suojakomponentit ovat vikavirtasuojakytkimen tai sulakkeen kokoluokkaa, ja ne asennetaan tavallisesti sähkökaappiin.

Nano-osat suojattava mikroukkosilta

Ukkossuojaus saa lisähaasteita, kun elektroniikan komponentit pienentyvät nanotasolle eli millimetrin miljoonasosien kokoluokkaan.

Sähköstaattisiin purkauksiin erikoistunut tohtori Steven Voldman, joka työskentelee IBM:n tutkimuslaitoksessa Vermontissa, varoitti vuonna 2002 Scientific American -lehdessä, että elektroniikan vuosikymmeniä jatkunut pienenemiskehitys pysähtyy, jos laitteita ei kyetä suojaamaan mikroskooppisilta "ukkosilta".

Siksi insinöörit rakentavat transistoreille ja muille komponenteille nanomitan "ukkosenjohdattimia".

Nanonahasta Faradayn häkkejä

Nanotasolta nousee uusia suojauskeinoja myös jättikoon tekniikkaan, kuten lentokoneisiin.
Lentokoneen perinnäinen metallirunko toimii Faradayn häkkinä, samoin auton metallinen umpikori: sähköinen poistovoima pitää varaukset johteen pinnalla. Koska salama vaeltaa ulkopintaa pitkin, ihmiset voivat istua sisällä rauhallisin mielin.

Talon ukkossuojaus voidaan asentaa joko rakennusvaiheessa tai myöhemmin. Ulkoisen ukkossuojan, joka yleensä on kuparikaapelia, saa asentaa itsekin.
Täytyy vain tietää, mitä tekee.

Kaikki kiinteät ylijännitesuojat, jotka tavallisesti sijoitetaan sähkökaappeihin, on annettava asianmukaisesti valtuutetun ammattilaisen tehtäväksi.

Marketeista saatavat, pistorasiaan työnnettävät ylijännitesuojat ovat asiantuntijoiden mukaan heppoisia ratkaisuja. - Voivat synnyttää väärän turvallisuudentunteen, sanoo tekninen johtaja Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta.

Entä mökin suojauksen kokonaiskustannukset? - Muutamasta sadasta eurosta ylöspäin, kertoo Tiainen. - Hyvän ukkossuojauksen pientaloon saa 1 000-2 000 eurolla.

Ukkossuojaus on kuitenkin vaikeutunut, kun lentokoneita on alettu rakentaa eristävistä komposiiteista. Siksi on ehdotettu esimerkiksi johtavien nanosäikeiden lisäämistä komposiittiin.

Materiaalitutkija John Brupbacher yhdysvaltalaisesta John Hopkins -yliopistosta, ehdottaa toista ratkaisua. Lentokoneen päälle kiinnitetään kankaan tavoin kalvo, joka on tehty nanopartikkelien avulla johtavaksi.
Nanotekniikka muuttaa kaikkea. Ehkä talonkin päälle joskus puetaan nanonahkaa ukkosenjohdattimeksi.

Golfkentän salamatilanne kännykkään

Suojauslaitteet edustavat vain pientä osaa tekniikasta, joka on kasvanut ukkosen ympärille. Monia kiinnostaa myös salamoinnin seuranta.

Salamanpaikantimet palvelevat niin tutkimusta ja teollisuutta kuin yksityisiä sään tarkkailijoita. Paikantimet ovat periaatteessa radiosuuntimia, jotka "kuuntelevat" salaman synnyttämää sähkömagneettista pulssia.

Suomessa Ilmatieteen laitoksella on salamanpaikannin, johon kuuluu "vastaanottimia" eli antureita eri puolilla maata: Jokioisissa, Korppoossa, Kuopiossa, Niinisalossa, Rovaniemellä, Upinniemessä, Utajärvellä ja Utissa. Keskusyksikkö suuntii salaman, kun havaintoja saadaan vähintään kahdelta anturilta. Tietoja käytetään laadittaessa tosiaikaisia salamakatsauksia ja ukkosennusteita sähkö- ja puhelinyhtiöille, rautateille ja muille yrityksille.

Yksityishenkilöille Ilmatieteen laitos on kehittänyt Salamavahti-palvelun, joka lähettää tekstiviestillä tiedon, kun valitulle paikkakunnalle iskee salama. Palvelu auttaa esimerkiksi golfin pelaajia välttämään vaarallisia tilanteita viheriöllä. Heidän kännyköihinsä tarjotaan myös Golfsää-palvelua, josta voi tarkistaa ukkosen todennäköisyyden ja muut säätiedot tietyllä golfkentällä. Golfmaila on nykyään samanlainen salaman houkutin kuin heinähanko ennen.

Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri ja tietokirjoittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2006.

Lisätietoja salamoista ja  salamariskien torjunnasta:
Ilmatieteen laitos:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL: http://www.stul.fi/
Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK: http://www.sahkoturva.info/
Turvatekniikan keskus TUKES:
http://www.tukes.fi/

Näin suojaudut salamalta

Riski kuolla salamaniskuun on pieni: Suomessa siihen kuolee keskimäärin yksi henkilö joka toinen vuosi. Vaaralliset ja turvalliset tilanteet on kuitenkin hyvä tunnistaa.

Parhaassa suojassa olet rakennuksessa, jossa on ukkosenjohdatin. Turvassa olet myös metallikuorissa, jotka Faradayn häkin periaatteella pitävät sähkön vaikutukset ulkopinnallaan; tällaisia ovat esimerkiksi auton metallikori ja metallisen veneen umpihytti.

Kumisaappaat eivät suojaa sinua salamaniskulta, kuten eivät myöskään ajoneuvon kumipyörät.

Älä mene ukkosella uimaan, sillä veteen iskevä salama voi viedä tajun ja johtaa hukkumiseen.

Altistat itsesi salamariskille, jos olet ukkosella osana korkeaa maastonkohtaa. Älä mene yksinäisen puun alle. Vältä kulkemasta ukkosella aukeassa maastossa varsinkaan sateenvarjon kanssa. Vältä myös polku- ja moottoripyöräilyä.

Jos ankara ukkonen yllättää sinut aukeassa maastossa, kyykisty maahan välttääksesi toimimasta salaman houkuttimena.

Salaman etäisyyden kilometreinä saat, kun lasket sekunnit välähdyksestä jyrinän alkuun ja jaat luvun kolmella. Valo nimittäin näkyy käytännössä heti, mutta ääni etenee ilmassa vain 330 metriä sekunnissa.

Jos ukkosella tunnet hiustesi nousevan pystyyn, mene heti kyykkyyn. Hiusten sähköistyminen voi olla merkki siitä, että olet korkea maastonkohta, jonka kohdalta salama etsii purkauskanavaa.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Ukkostekniikka kesyttää salaman

Ukkosfoobikolle nämä kelit on myrkkyä. Tutkan avulla onneksi pysyy kartalla http://www.liminkaweather.info/wxradar.php Ei pääse yllättämään. Mikähän siinä on, että ukkoset hyytyy aina tutkan kartalla näkyvän vihreän ruksin ylle? Kaartavat pitkiäkin matkoja ruksin luo päästäkseen ja hyytyvät sinne. Ruksi on siis tutkan fyysinen sijainti. Karttaa voi zoomata hiirtä skrollaamalla.
Lue kommentti

Hämmentää.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018