Vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen on prosessi, joka muokkaa myös identiteettiä, joskus niin vahvasti, että paluusta tulee keikan vaikein rasti.

Teksti: Jarno Forssell



Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2008

Tuhannet suomalaiset pakkaavat vuosittain elämänsä konttiin, laittavat kotinsa vuokralle tai myyntiin ja suuntaavat Helsinki-Vantaan kautta maailmalle töihin. Arviolta jo 30 000 suomalaista ansaitsee leipänsä ulkomailla.

Lähdön motiivina on useimmiten halu rakentaa uraa ja vahvistaa ammattitaitoa, mutta maailmalle vetävät myös yksilölliset kiinnostuksen kohteet ja kutsumus, tietää Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusjohtaja Tuula Siljanen, joka on perehtynyt näihin ekspatriaatteihin, kuten ulkomaantyöntekijöitä usein nimitetään. Hän väitteli viime vuonna kauppatieteiden tohtoriksi kansainvälisen työuran ja vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen haasteista.


Strategiat vaihtelevat

Tuula Siljasen tutkittavat työskentelivät kansainvälisissä järjestöissä Lähi-idässä. Heistä tutkija tunnisti neljä ekspatriaattityyppiä: globaalin uran rakentajat, tasapainoa hakevat asiantuntijat, idealistit ja ajelehtijat. Kunkin ryhmän jäsenillä on omanlaisensa sopeutumisstrategia.

- Tasapainon hakijat panostavat sopeutumiseen opiskelemalla kohdemaan kieltä ja tutustumalla paikallisiin ihmisiin.

- Uran rakentajat kiinnittyvät uraansa ja tutustuvat uuteen kulttuuriin vain sen verran kuin on tarpeen oman työn ja elämisen kannalta.

- Idealistit pitävät tärkeimpänä työnsä mielekkyyttä. Oma sopeutuminen ja urakehitys jäävät sen varjoon.

- Ajelehtijat etsivät lähinnä itseään, identiteettiään. Heillä ei oikeastaan ole selviytymisstrategiaa, sillä he eivät tunne olevansa kotonaan juuri missään. 

Strategian valintaan vaikuttavat persoona ja kertyneet kokemukset, mutta myös työn luonne. Esimerkiksi uran rakentajien pinnallinen suhtautuminen on Siljasen mukaan luonnollinen valinta silloin, kun asemapaikka vaihtuu parin vuoden välein.

- Se on uudenlaista nomadiutta, tämän maailman kosmopoliittisuutta. Kenenkään psyyke ei kestäisi jatkuvaa kiinnostumista uusista paikoista.


Uusia kulmia itseen

Ulkomailla työskentely voi olla myös identiteetille merkittävä koulu, tietää Joensuun yliopistossa vaikuttava filosofian tohtori Eeva Kohonen, joka on tutkinut yritysten palveluksessa työskenteleviä ekspatriaatteja.

Vieras ympäristö tai uudenlaiset työhaasteet vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Joku muuttuu syvästi, jonkun kulttuuri-identiteetti vahvistuu ja saa kosmopoliittisia ulottuvuuksia. Jotkut kokevat voimaantuvansa ja uskovat olevansa kotiinpaluun jälkeen valmiita entistä suurempiin saappaisiin.

Niitäkin on, joita kansainvälinen kokemus ei juuri kosketa. Kuka ulkomailla muuttuu ja kuka ei, on Kohosen mukaan mahdotonta ennustaa. - Se on hyvin yksilöllistä, hän summaa.

Myös Tuula Siljanen on havainnut, että ulkomaantyö on monelle suuri oppimisprosessi, joka muuttaa suhdetta omaan kotimaahan ja kulttuuriin. Ulkopuolisuuden kokemus voi olla voimavara, joka auttaa arvioimaan omaa kulttuuria entistä syvemmin.


Ankkureilla takaisin

Eeva Kohosen mukaan lähes kaikki ulkomaankomennuksella olleet pitävät kokemustaan positiivisena ja kasvattavana vaikeuksineen kaikkineen. Se kohentaa kulttuurisia taitoja ja kehittää ammatillista pätevyyttä - siis kasvattaa arvoa työmarkkinoilla.

Jos työnantaja ei löydä järkevää käyttöä kotiinpalaajan uusille taidoille, paluu voi olla ammatillisesti turhauttava. Silloin houkuttelee työpaikan vaihdos.

- Se on harmi, harmittelee henkilöstöjohtamiseen erikoistunut Tuula Siljanen. Työntekijän lähettäminen ulkomaille on aina yritykselle iso satsaus, joka pitäisi hyödyntää eikä heittää menemään.

Monesti kotiinpaluu on jopa suurempi sokki kuin ulkomaille lähtö myös kulttuurisessa mielessä. Rankimmin paluu koettelee niitä, joiden identiteetti on maailmalla muuttunut.

Tilanne helpottuu, jos kotimaassa on jatkuvuutta edistäviä ankkureita, kuten oma koti tai mökki, ja jos suhteet ystäviin, sukulaisiin ja työkavereihin ovat säilyneet kiinteinä.

Eeva Kohonen muistuttaa, että paluuta voi pohjustaa myös kotiorganisaation kanssa. Tulevista työkuvioista kannattaa neuvotella hyvissä ajoin ennen takaisin tuloa.

Tuula Siljanen täydentää, että kotiutumista auttaa ulkomaankokemusten läpikäynti vertaisryhmän kanssa, jos se suinkin on mahdollista.

- Suomessa niistä puhuminen koetaan helposti snobbailuksi, Siljanen tietää - omasta kokemuksestaan. Hän on asunut ulkomailla 15 vuotta.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Pohjaksi 7 seikkaa




Ihmisten kyky ja tavat sopeutua vieraaseen kulttuuriin ovat hyvin erilaiset, mutta kaikkia auttavat selvät lähtökohdat.

- Muutto on koko perheen yhteinen ratkaisu.

- Parisuhde ja muut perheasiat ovat kunnossa.

- Puolisolle löytyy työtä tai muuta mielekästä tekemistä.

- Perustiedot kohdemaan kulttuurista, historiasta ja arkipäivän asioista on hankittu.

- Työtehtävien sävelet ovat selvät ja kontakti omaan organisaatioon tiivis.

- Kotimaassa on pysyviä ankkureita, kuten koti tai mökki.

- Lasten koulujärjestelyt ovat kunnossa.

Muuttolinnut murrikolla


Lintujen muutto on ikiajoista lähtien ollut merkkitapaus suomalaisten elämässä. Eri lajien tuloa ja lähtöä seuraamalla on pysytty ajan tasalla ja tiedetty, mitä milloinkin on ollut aika tehdä pelloilla ja metsissä.

Monet tärkeät kiinnekohdat on puettu sananlaskujen muotoon: "Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpymän." "Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana."


Kun lintuja on aina tarkkailtu ja tärkeistä havainnoista varmasti myös keskusteltu, tuntuu uskomattomalta, että suomalaiset ovat 1800-luvun puolimaihin asti pärjänneet ilman sanaa muuttolintu.

Se on tullut suuren yleisön tietoisuuteen vasta Uudessa Kalevalassa vuonna 1849 kohdassa, jossa puhutaan häämenojen ohjaajan eli patvaskan kengistä. Hänellä oli "Saksan kengät kelvolliset, kuni joutsenet joella, vesiteiret vieremillä, tahi hanhuet havulla, muuttolinnut murrikolla". Murrikko tarkoittaa tuulenmurtoa, siis ryteikköistä paikkaa, jossa on tuulen kaatamia puita.


Kuka muuttolinnun keksi? Se on ilmeisesti Elias Lönnrotin muodostama tai ainakin kirjalliseen käyttöön hyväksymä uudissana, sillä Kalevalan lähteenä olevissa kansanrunoissa ei muuttolintua mainita. Siellä on vastaavassa kohdassa mustat linnut.

Ennen muuttolintu-sanan vakiintumista on samassa merkityksessä käytetty monia muitakin yhdyssanoja: kesälintu, kulkulintu, matkalintu, siirtolintu. Näistä kesälintu ja matkalintu saattavat nykyisinkin tulla vastaan, ainakin vanhoissa runoissa.


Uudemmissa sanakirjoissa muuttolintu määritellään sellaiseksi linnuksi, joka talveksi muuttaa säännöllisesti lämpimämpään ilmastoon. Sen sijaan kiertolintuja tai vaelluslintuja ovat ne, jotka vaihtavat paikkaa epäsäännöllisesti ravintotilanteen mukaan.

Näin tarkkaan erontekoon päästiin vasta 1800-luvun lopulla, sillä aiemmin lintujen muuttoreiteistä ja -suunnista ei ollut selvää käsitystä. Vielä 1860-luvulla löytyi puolustajia jopa sille vanhalle teorialle, että pääskyt horrostivat talvella järven pohjassa ja pelmahtivat sitten vesien lämmettyä ruovikosta kesätaivaalle ilakoimaan.


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018