Menetelmä pelastaa henkiä ja kuulostaa sotkuisemmalta kuin oikeasti on.

Suomessa kuolee vuosittain arviolta tuhat potilasta Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaan ripuliin tai siitä johtuvaan muun taudin pahenemiseen. Tämä bakteeri leviää sairaaloissa tehokkaasti, koska se muodostaa kestäviä itiöitä. Clostridium difficile iskee antibioottihoitoa saaviin potilaisiin, koska sen itiöt säilyvät suolistossa kilpailevien bakteerien kuollessa.

Antibioottihoidosta virinnyttä ripulia on ollut tapana hoitaa antibiooteilla. Ongelmana on, että ne edelleen heikentävät suoliston normaalin bakteeriston antamaa suojaa ja siksi ripuli uusiutuu herkästi. Se voi johtaa huomattavaan laihtumiseen ja aliravitsemustilaan ja pahimmillaan siis uhata henkeä.

Paras suoja Clostridium difficileä vastaan on terve suoliston bakteeristo, ja siihen pyritään nykyisin ulosteensiirrolla.

Kanojakin suojattu kakalla

Ulosteensiirrosta alettiin toden teolla puhua vuonna 1989, kun tanskalaistutkijat julkaisivat tiedelehti Lancetissa artikkelin kuuden potilaan hoitamisesta.

Idea ei ollut täysin uusi. Kanaloissa kanoille oli jo pitkään syötetty terveiden lajitoverien ulostetta ja näin pyritty häätämään salmonellaa. Tiettävästi mikään laboratoriossa tehty bakteerisekoitus ei ollut tehonnut läheskään yhtä hyvin kuin kanan uloste. On ilmeistä, että ulosteessa on suolistoa suojaavia bakteereita, joita ei osata kasvattaa tai edes tunneta.

Tehoaa hämmästyttävän hyvin

Ulosteensiirron periaate on yksinkertainen. Ensin potilaan Clostridium difficile -infektio hoidetaan oireettomaksi antibiootilla, ja sen jälkeen paksusuolen alkupäähän annetaan tähystimen kautta desilitran verran uloste-vesiseosta. Siirrettävä uloste saadaan samassa taloudessa asuvalta ihmiseltä tai lähisukulaiselta. Ennen siirtoa testataan, ettei ulosteessa ole tauteja aiheuttavia bakteereita tai viruksia.

Ulosteensiirron tehosta ei ole vertailevia tutkimuksia, mutta tapausselostusten mukaan teho on ollut hämmästyttävän hyvä. Yli 90 prosenttia Clostridium difficile -potilaista on parantunut. Antibiooteilla tiedetään saatavan paranemaan vain runsaat 50 prosenttia.

Tiettävästi Suomen ensimmäinen ulosteensiirto tehtiin Mikkelin keskussairaalassa ylilääkäri Niilo Härkösen aloitteesta. Nyttemmin useat sairaalat ovat ottaneet ulosteensiirron vaikeiden, toistuvien Clostridium difficile -infektioiden hoitovaihtoehdoksi.

Pentti Huovinen on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori. Hän sai vuonna 2008 Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen myöntämän arvostetun Award of Excellence -palkinnon sekä lastenkirjasta Heippa - Täällä bakteeri! tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009