Kun lämpötila pudotetaan lähelle absoluuttista nollapistettä, aineen ominaisuudet muuttuvat ja kvantti-ilmiöt tulevat näkyviksi. Sähkönvastus katoaa ja neste kiipeää ketterästi.

Absoluuttinen nollapiste on kuin matalien lämpötilojen valonnopeus – raja, jota ei voi rikkoa. Celsiusasteikolla nollapiste löytyy lämpötilasta −273,15 astetta, ja tieteessä usein käytetty kelvinasteikko alkaa suoraan nollasta.

Atomien ja molekyylien liike hidastuu absoluuttista nollaa lähestyttäessä, mutta toisin kuin usein luullaan se ei suinkaan lakkaa, kun lämpötila saavuttaa miniminsä. Hiukkasten liike ei kvanttifysiikan valossa voi koskaan lakata täysin. Tästä pitää huolen Heisenbergin epätarkkuusperiaate, jonka mukaan hiukkasen liike-energiaa ja paikkaa ei voida koskaan mitata tarkasti samaan aikaan.

Lämpöopin lait sanelevat, että tutkittavaa näytettä ei laboratorio-oloissakaan pystytä jäähdyttämään absoluuttiseen nollapisteeseen, sillä ympäröivästä maailmasta vuotaa näytteeseen lämpöenergiaa jatkuvasti. Hyvin lähelle nollaa on kyllä päästy.

Kylmyyden maailmanennätyksenä on toistaiseksi pysynyt Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa 1999 saavutettu huikea 100 pikokelvinin eli 0,000 000 000 1 asteen lämpötila.

Seura tekee kaltaisekseen

Kvanttifysikaaliset ilmiöt piiloutuvat yleensä lämpöliikkeen aiheuttamaan kohinaan. Lämpimässä atomit ovat kuin lauma äänekkäitä koululaisia ennen oppitunnin alkua. Tiukka opettaja rauhoittaa hälisevän joukon ja saa sen vaikka laulamaaan kuorossa. Tällaista aineen kurinalaista käytöstä sanotaan koherentiksi.

Kun lämpöliike vaimentuu riittävästi ja aineen lämpötila laskee alle kriittisen lämpötilan – joka on jokaiselle aineelle omansa – atomit ja molekyylit vaipuvat yhteiseen energiatilaan, kvanttitilaan. Tällöin kvanttifysiikan hämärät meiningit tulevat selvästi näkyville.

Lähellä absoluuttista nollaa hiukkasten nopeus saadaan vielä mitattua melko tarkasti, mutta sitten hiukkaset epätarkkuusperiaatteen takia lakkaavatkin olemasta erillisiä hiukkasia ja leviävät sen sijaan aalloiksi, jotka värähtelevät koherentisti samaan tahtiin. Niistä on tullut yksi ja sama kvanttifysikaalinen järjestelmä.

On syntynyt uusi aineen olomuoto, kondensaatti, joka ei ole nestettä, kaasua eikä kiinteää ainetta. Kondensaatin ominaisuudet ovat vähintäänkin omituisia, minkä vuoksi sitä on sanottu kvanttimekaaniseksi identiteettikriisiksi.

Kondensaatti toi nobelin

Kondensaatin olemassaoloon päätyivät laskelmissaan Satyendra Nath Bose ja Albert Einstein jo 1920-luvulla. Teoria ennusti, että lähellä absoluuttista nollapistettä hiukkasilla on taipumus pudota kvanttitilaan, jonka energia on mahdollisimman pieni.

Koska aineen jäähdyttäminen riittävän kylmäksi on lievästi sanottuna haastavaa, kesti yli 70 vuotta, ennen kuin teorian ennustamaa Bosen–Einsteinin kondensaattia saatiin syntymään laboratoriossa. Tämä onnistui 1995, mistä hyvästä Eric Cornell, Carl Wieman ja Wolfgang Ketterle pokkasivat Nobelin fysiikanpalkinnon 2001.

Kondensaatti saatiin aikaan jäähdyttämällä rubidium-atomeista muodostunutta kaasua 170 nanokelvinin (0,000 000 17 asteen) lämpötilaan. Tarkkaan ottaen kyseessä oli niin sanottu bosonikondensaatti; hiukkaset jaetaan bosoneihin ja fermioneihin niiden kvanttimekaanisten spin-ominaisuuksien mukaan. Kondensaatin muodostaminen fermionihiukkasista vaatii vieläkin matalampia lämpötiloja. Ensimmäinen tällainen tehtiin jäähdyttämällä kaliumkaasu yli kolmesataa kertaa kylmemmäksi, 500 pikokelviniin (0,000 000 000 5 asteeseen).

Kylmäfysiikka on todella kylmää. Esimerkiksi tähtienvälinen avaruus on keskimäärin kolmen kelvinin lämpötilassa. Luonnon kylmin lämpötila mitattiin 1995 Bumerangisumussa, jossa nuoresta tähdestä virtaava kaasu laajenee nopeasti ympäröivään avaruuteen. Laajeneminen on jäähdyttänyt kaasun yhteen kelvinasteeseen.

Hyöty tulee myöhemmin

Valon nopeus tyhjiössä on noin 300 000 kilometriä sekunnissa, eikä valo tavallisissa väliaineissa juuri kulje hitaammin. Erilaisten kondensaattien avulla valoa on kuitenkin saatu hidastettua nopeuksiin, joista ei rapsahtelisi ylinopeussakkoja edes taajamissa. Yhdysvalloissa onnistuttiin 2003 pysähdyttämään valo täysin ja tallentamaan näin kondensaattiin yksittäisten fotonien sisältämä informaatio. Valon ”jäädytti” Harvardin yliopiston professori Lene Hau työryhmineen.

Bosen–Einsteinin kondensaatit ovat erittäin lupaavia, kun mietitään tulevaisuuden tietotekniikkaa ja kommunikaatiota. Hitaan valon avulla virtapiirien sähkönkulutusta voitaisiin leikata jopa miljoonasosaan. Optiset, valon avulla toimivat kytkimet vaativat hyvin vähän virtaa, ja hidastettuna valo on helpommin kontrolloitavissa. Hitaassa valossa myös häiritsevää kohinaa on vähemmän, joten sen avulla kyetään hyvin tehokkaaseen tiedonsiirtoon.

Kondensaatit ovat erittäin herkkiä verrattuna tavalliseen aineeseen. Ne vaativat huippukylmyyttä ja niiden säilyttäminen vakaana on vaativaa, joten kaupallisten sovellusten kehittäminen tulee viemään vielä vuosia.

Supraneste kiipeää

Kylmällä heliumkaasulla on hyvin erikoisia ominaisuuksia. Sen isotoopit helium-4 (jonka ytimessä on kaksi protonia ja kaksi neutronia) ja helium-3 (ytimessä protonien lisäksi vain yksi neutroni) eivät normaalipaineessa jäädy lainkaan. Sen sijaan niistä tulee ultrakylmässä äärettömän letkeitä supranesteitä. Helium-4:lle tämä tapahtuu 2,2 kelvinissä ja kevyemmälle isotoopille huomattavasti kylmemmässä, 0,003 kelvinissä.

Supraneste virtaa täysin vapaasti tuntematta kitkaa. Tavallinen vesi kaareutuu juomalasissa reunoilla hiukan ylöspäin, koska veden ja lasin molekyylit vaikuttavat toisiinsa voimakkaammin kuin vesimolekyylit keskenään. Supraneste ei tyydy kaareutumaan – sitä ei pidättele mikään, vaan se kiipeää ylös reunoja, kunnes astia on tyhjä.

Jos lasiputken toisen pään upottaa supranesteeseen ja lämmittää vapaata päätä, supraneste nousee putkeen ja ryöppyää siitä kuin suihkulähteestä. Mitä kapeampi putki, sitä hanakammin supraneste nousee. Tavallisten pillimehujen kanssa näin ei onneksi käy.

Kun supranesteen kerran saa liikkeelle, se ei hevin pysähdy. Kitkattomuuden vuoksi supranesteeseen synnytetty pyörre pyörii ikuisesti. Taitavinkaan konosööri ei yllä konjakkilasinsa kanssa moiseen suoritukseen.

Suprakiinteä kevenee

Helium ei siis normaalipaineessa jäädy. Matalimmassakin kvanttitilassa heliumatomit vipeltävät vielä vauhdikkaasti eivätkä suostu asettumaan kiinteäksi aineeksi. Mutta jos paine nostetaan noin 20 ilmakehään, heliumista saadaan kiinteää, jopa suprakiinteää ainetta (supersolid).

Kiinteä aine on yleensä jäykkää, mutta suprakiinteä on kaikkea muuta. Se on kyllä kiteistä mutta samalla kumimaisesti kokoon puristuvaa, ja se voi virrata täysin kitkattomasti supranesteen tavoin.

Kun supranestettä pyöritetään astiassa edestakaisin tavallisen aineen kanssa, osa sen atomeista ei liiku lainkaan vaan ikään kuin leijuu kitkatta irti muusta aineesta. Tämä havaitaan astian liikkeen kevenemisenä – vaikuttaa siltä, kuin osa supranesteestä katoaisi jonnekin. Kun pyöriminen lakkaa, massa palaa takaisin. Suprakiinteä aine kykenee aivan samaan.

Pyöritettäessä jäähdytettyä astiaa edestakaisin osa kiinteästä aineesta muuttuu suprakiinteäksi ja kulkee vaivatta muun kiinteän aineen läpi, mikä on täysin arkijärjen vastaista. Tämä johtuu siitä, että suprakiinteä aine (tai supraneste) pääsee virtaamaan kitkatta tavallisen aineen atomien välistä.

Suprakiinteän aineen olemassaolo ennustettiin jo 1969, mutta sen rakentelu laboratoriossa on ollut vaikeaa. Monet tutkimusryhmät ovat ilmoittaneet onnistuneensa tehtävässä, mutta tuloksista on kiistelty.

Suprajohteessa vastus häviää

Suprajohteet ovat aineita, joiden sähkönvastus on nolla. Tavallisten sähkönjohteiden vastus pienenee vähitellen, kun niitä jäähdytetään, mutta suprajohteen jäähtyessä alle kriittisen lämpötilansa sen vastus putoaa kertaheitolla nollaan.

Sähkö siis johtuu suprajohteissa häviöttä. Suprajohde voi olla puhdasta alkuainetta, kuten elohopeaa, tinaa tai lyijyä – ja jopa happea, joka muuttuu kiinteänä metalliseksi. Monet metalliseokset ovat myös suprajohtavia matalissa lämpötiloissa, ja hiilen eri olomuodoilla, kuten timantilla, grafiitilla ja pallomaisilla fullereeneilla, voi esiintyä suprajohtavia ominaisuuksia.

Teorian mukaan suprajohtavuus aiheutuu siitä, että elektronit etenevät suprajohteessa pareina, jotka liikkuvat synkronissa sekä toisten elektroniparien että metallijohteen hilavärähtelyjen kanssa. Lämpötilan noustessa hilavärähtelyt voimistuvat ja parit hajoavat. Kriittisessä lämpötilassa elektronit törmäilevät jo täysillä – sähkönvastus on palannut.

Rajattomasti sovelluksia

Monien suprajohteiden kriittinen lämpötila on pienempi kuin 30 kelviniä, mutta 1980-luvulla löydettiin niin sanotut korkean lämpötilan suprajohteet. Tästä nobeloitiin 1987 IBM:n tutkijat Karl Alex Müller ja Johannes Georg Bednorz.

Uudet suprajohteet ovat enimmäkseen keraamisia seoksia, joita ei tarvitse jäähdyttää heliumilla vaan jotka saadaan suprajohtaviksi nestemäisellä typellä eli yli 77 kelvinissä. Käytännön kannalta tämä on merkittävä helpotus.

Supranesteille tai suprakiinteille aineille on vaikea keksiä sovelluksia, mutta suprajohteilla niitä on roppakaupalla. Esimerkiksi tutkimuslaboratorioissa, kuten Cernissä, käytetään tehokkaita suprajohtavia magneetteja, samoin sairaaloiden magneettikuvauslaitteissa. Ne ovat perinnäistä niobi-titaania, ja niitä pitää jäähdyttää heliumilla. Aivotutkimuksessa on jo käytössä uusia suprajohteita, joista tehdyt sensorit ovat niin herkkiä, että niillä voidaan mitata aivojen magneettikentän pienen pieniä muutoksia.

Suprajohteisiin perustuvat tietokoneet, kodinkoneet tai muut laitteet kuluttaisivat merkittävästi vähemmän sähköä kuin nykyinen elektroniikka. Jos joskus saadaan kehitettyä huoneenlämmössä toimiva suprajohde, joka sietää kohtalaista sähkövirtaa, vain taivas on rajana sovelluksille.

Aalto aistii toisen kaukaa

Uusin käänne ultrakylmän aineen tutkimuksessa tapahtui viime helmikuussa. Tutkijat Silke Ospelkaus ja Kang-Kuen Nin, jotka työskentelevät Jila-instituutissa Yhdysvaltojen Coloradossa, havaitsivat ensimmäistä kertaa kemiallisia reaktioita huippukylmien molekyylien välillä. Kvanttikemiallinen tutkimus on aiemmin keskittynyt atomeihin.

Yleensä kemialliset reaktiot tapahtuvat molekyylien törmäillessä toisiinsa. Kun lämpötila lasketaan riittävän matalaksi, reaktiot tapahtuvatkin molekyyliaaltojen kesken. Kvanttimekaaniset molekyyliaallot aistivat toisensa jopa sata kertaa kauempaa kuin normaaleissa, lämpimissä oloissa ja saattavat jopa vaihtaa atomeja keskenään.

Muutamien nanokelvinien lämpötilassa molekyylit liikkuvat jähmeästi, mutta reaktiot voivat olla hyvinkin nopeita. Molekyylien spintiloja säätelemällä reaktioita voidaan nopeuttaa tai jopa estää kokonaan.

Ultrakylmien molekyylien kemialliset reaktiot saadaan tapahtumaan äärimmäisen kontrolloidusti ja tarkasti. Hyiset molekyylit auttavat meitä myös askelen lähemmäs tietotekniikan graalin maljaa, kvanttitietokonetta, joka jonakin päivänä mullistaa koko tietojenkäsittelyn.

Anne Liljeström on vapaa tiedetoimittaja.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010.

Kvantti on määrämittainen paketti

Kvanttifysiikka kuvaa tapahtumia hiukkastason mittakaavassa, jossa klassinen mekaniikka ja arkijärki eivät päde.Kvantti on pienin mahdollinen energiapaketti.

Kvanteiksi nimitetään myös luonnon perusvoimien välittäjähiukkasia. Sähkömagneettisen voiman välittäjähiukkanen on valokvantti eli fotoni, gravitaation gravitaatiokvantti eli gravitoni.

Kvantittuminen tarkoittaa, että suure voi saada mitattaessa vain tiettyjä arvoja. Kvantittuneita voivat olla esimerkiksi energia ja spin.

Spin on hiukkasten perusominaisuus, jota voi kuvitella pyörimisliikkeenä. Spin on kvantittunut, eli se voi saada vain tiettyjä arvoja – bosonihiukkasilla kokonaislukuja (0, 1, 2,...) ja fermioneilla puolilukuja (1/2, 3/2, 5/2,...).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018