Cassini-luotain ja sen mukana matkannut Huygens-sondi nostivat Saturnuksen kuun Titanin julkkikseksi pari vuotta sitten. Nyt tähtitieteilijät ovat ehtineet tarkentaa taivaallisen tuttumme luonnetta.


Saturnuksen kuun Titanin julkkikseksi pari vuotta sitten. Nyt tähtitieteilijät
ovat ehtineet tarkentaa taivaallisen tuttumme luonnetta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007



Kamera liikkuu paksussa sumussa, harmaudessa, jossa välähtelee tummia rakenteita kuin viemäriputkessa otetusta videossa. Sitten pimeistä kohdista erottuu joensuistojen näköisiä uomia ja mantereiden rantaviivojen kaltaisia näkymiä. Ne voisivat olla maapalloa lähestyvän aluksen otoksia.

Viimeisessä kuvassa on usvaista, punertavaa kivikkoa. Onko se Australiasta vai Marsista?

Ei kummastakaan. Kuvat näppäsi Euroopan avaruusjärjestön Huygens-sondi laskeutuessaan pari vuotta sitten Saturnuksen kuuhun Titaniin. Kyse on historiallisista otoksista, sillä koskaan aikaisemmin tutkijat eivät olleet nähneet Titanin paksun usvaverhon lävitse.

Näkymä teki hetkessä Titanista aurinkokunnan julkkiksen, jota on arveltu jopa soveliaaksi elämälle. Uudet tutkimukset ovat paljastaneet uuden uljaan kuun, jossa vellovat oudot meret.


Kaasukehä kätkee

Vuonna 1655 löytynyttä Titania pidettiin pitkään aurinkokunnan suurimpana kuuna. Sen oikea koko paljastui vasta 1980, kun Voyager 1 -luotaimen havainnot osoittivat, että paksu usvakerros oli saanut tähtitieteilijät arvioimaan sen mitat satoja kilometrejä yläkanttiin.

Nyt se pitää kakkossijaa Jupiterin Ganymedeen jälkeen. Se on silti Merkuriusta ja kaikkia kääpiöplaneettoja kookkaampi - planeettojen kaliiperia siis.

Kaiken lisäksi se on ainoa kuu, jolla on mainittava kaasukehä. Sen pinnalla on peräti puolitoista kertaa niin suuri ilmanpaine kuin Maassa. Kaasukehän valokemialliset reaktiot tuottavat orgaanista savusumua, joka peittää optisten kaukoputkien näkymän.

Tätä ei osattu ennakoida. Siksi tutkijat pettyivät, kun Voyager 1 koukkasi historiallisella tutkimusmatkallaan vain neljän tuhannen kilometrin päähän Titanista eikä nähnyt kaasukehän läpi.


Kuva ja ääni elävöittävät

Ilman kuvia ei synny julkkista edes taivaankappaleesta. Ympäristöä filmaavat luotaimet toimivat tavallaan kuin tositelevisio. Mielenkiintoisetkaan tutkimustulokset eivät sävähdytä kuvien ja äänen lailla.

Venus on hyvä esimerkki tästä. Euroopan avaruusjärjestön Venus Express -luotain kiertää sitä parhaillaankin. Mutta havainnot eivät ole tehneet paksun kaasukehän peittämästä planeetasta samalla lailla konkreettisen kiehtovaa kuin geologirobottien maisemakortit Marsista tai Cassinin ja Huygensin kuvat Titanista.

Puhuin kuvasta ja äänestä. Huygensissä oli tosiaan myös mikrofoni. Sen äänityksestä rekonstruoitu näyte kuulostaa vellovalta valtamereltä, jonka tyrskyt iskeytyvät silloin tällöin alusta vasten (www.esa.int/SPECIALS/Cassini-Huygens/SEM85Q71Y3E_0.html).





- 1655 Hollantilainen Christiaan Huygens löytää Saturnuksen kuun, joka myöhemmin nimetään Titaniksi.
- 1980 Voyager 1 -luotain kuvaa Titania läheltä mutta ei näe pinnalle.
- 1981 Voyager 2 kuvaa Titania kaukaa.
- 1990-luvulla Hubble-avaruuskaukoputki havaitsee infrapuna-alueella Titanin kaasukehässä tummia yksityiskohtia.
- 2004 Cassini-luotain saapuu Saturnukselle. Sen laitteet on suunniteltu Titanin kaasukehää silmällä pitäen.
- 2005 Huygens-sondi laskeutuu Titanille ja saadaan ensimmäiset kuvat pinnalta.


Sadevarusteet mukaan

Huygens ei pelkästään kuvannut ja kuunnellut. Se myös mittasi esimerkiksi kaasukehän koostumusta, painetta ja lämpötilaa.

Titanin kaasukehä on Maan ilmakehän lailla enimmäkseen typpeä. Lisäksi siinä on muun muassa hiilivetyjä, kuten metaania ja etaania.

Tetsuya Tokano kumppaneineen tarkasteli Huygensin mittauksia ja päätteli sondin laskeutuneen metaanista ja typestä koostuvassa tihkusateessa.

Tihuuttelu ei kuitenkaan riittäisi muokkaaman kuvien joenuoman näköisiä uurteita. Niinpä tutkijat arvelevat Titanissa satavan silloin tällöin kaatamalla. Muutoin siellä ei olisi järviäkään, joiksi tummat tasaiset paikat on usein tulkittu.

Järvistä haihtuvaa metaania tarvitaan selittämään kaasukehässä havaitut metaanipilvet. Metaania on tultava jostain jatkuvasti lisää kaasukehään, koska Auringon ultraviolettisäteily hajottaa metaanin noin kymmenessä miljoonassa vuodessa.

Titanin pohjoisella napa-alueella vähintään kuukauden ajan sinnitellyt 2 400 kilometrin levyinen metaanipilvi on toistaiseksi vahvin todiste Maan vedenkiertoa vastaavasta metaaninkierrosta: pilvi syntyy, kun järvestä haihtuu metaania. Pilvi puolestaan kastelee järven.

Titanille kannattaa siis ottaa sadetakki mukaan.


Meret lähes varmoja

Muutamien kilometrien levyiset tummat alueet, joita monet tutkijat pitävät järvinä, voivat kuitenkin vielä osoittautua kuivuneiksi järvialtaiksi tai muuten vain tasaisiksi alangoiksi.

Maaliskuussa Nasa kertoi, että Titanin pohjoiselta napa-alueelta on löytynyt useita suuria alueita, joita pidetään merinä. Suurin niistä on kooltaan noin sata tuhatta neliökilometriä eli Suomen kolmanneksen laajuinen.

Cassinin tutkassa meret näyttävät tasaisilta alueilta, ja luotaimen muilla laitteilla tehdyt mittaukset viittaavat niiden nestemäisyyteen. Kyse on todennäköisesti metaanista ja etaanista.

Luonnollisesti tutkijat eivät voi olla merien olemassaolosta sataprosenttisen varmoja, ennen kuin joku heistä uittaa niissä varpaitaan.

Cassinin tutkija Jonathan Lunine arvelee kuitenkin Nasan tiedotteessa, että luotaimen VIMS-instrumentti (Visual and Infrared Mapping Spectrometer) voisi tulevaisuudessa nähdä, haihtuuko meriehdokkaista todella etaania tai metaania.


Kuin pakastettu Maa

Ei Saturnuksen tienoille sentään lähdetä hetken päähänpistosta surffailemaan, sillä se on lähimmilläänkin 1,4 miljardin kilometrin päässä. Cassini-Huygens-luotainkin taittoi matkaa peräti seitsemän vuotta.

Suuri etäisyys Auringosta selittää Titanin lämpötilan, jonka Huygens mittasi olevan noin 180 astetta pakkasen puolella. Huygensin laskeutumiskuvan "kivetkin" ovat itse asiassa vesijäätä. Muista siis pakata vanttuut mukaan.
Titan pakastui jo varhain - ehkä sellaiseksi kuin oma planeettamme oli muinoin.

Onhan Titanin kaasukehässä typpeä aivan kuin Maankin, ja siellä on runsaasti hiilivety-yhdisteitä, jotka ovat elämälle välttämättömien aminohappojen rakenneosia. Moni tutkija arveleekin, että Titanin olot muistuttavat nuorta maapalloa ennen sitä aikaa, kun elämä alkoi tuottaa happea.

Titan onkin Marsin sekä Jupiterin kuun Europan ohella lupaavin paikka etsiä Maan ulkopuolista elämää. Mahtaako siellä olla jo syntynyt jotakin, tai voisiko sinne syntyä esimerkiksi silloin, kun Aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi ja aurinkokunnan laidat lämpenevät?

Cassini-luotain kiertää Saturnusta ja jatkaa Titanin tutkimista. Kuka tietää, mitä uutta sen laitteilla vielä havaitaan! Seuraan tilannetta, ja jos jännittäviä tuloksia ilmenee, kerron niistä tuoreeltaan Tieteen nettiuutisissa (http://www.tiede.fi/).



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Käy netissä katsomassa, mitä Titaniin laskeutuva näkisi aluksensa ikkunasta: www.esa.int/esaCP/SEM5YW71Y3E_index_0.html

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018