Nuorten diabetesbuumin voi ehkä nitistää rokotteella.





Suomessa sairastutaan nuoruusiän eli tyypin 1 diabetekseen eniten maailmassa. Tauti alkoi lisääntyä meillä ja lähes kaikissa länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, eikä trendi osoita laantumisen merkkejä.

Diabetes on yleistynyt niin nopeasti, ettei ilmiö selity geeneillä. Tätä tukee sekin, että vaikka viidesosalla eurooppalaisista on tyypin 1 diabetekselle altistava geenimuoto, enintään 1,5 prosenttia väestöstä sairastuu. Ympäristötekijät siis ratkaisevat, saako perimältään altis yksilö taudin vai ei.

Tyypin 1 diabetes kehittyy, kun elimistön omat puolustussolut hyökkäävät haimassa insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan ja vähitellen tuhoavat ne.

Beetasoluihin hakeutuvat myös eräät poliovirusten yleiset sukulaiset: sellaiset enterovirukset, jotka normaalisti aiheuttavat vähäoireisen infektion. On viitteitä siitä, että nämä virukset laukaisevat diabeteksen, mutta laukaisutapaa ei vielä tunneta. Suomalaistutkijat yrittävät parhaillaan kiihkeästi selvittää sitä.





Mikä enterovirus


Ryhmän tunnetuin on poliovirus. Muut enterovirukset aiheuttavat lieväoireisia infektioita mutta myös sydänlihastulehdusta ja aivokalvontulehdusta, ja niitä epäillään osasyyllisiksi nuoruusiän diabetekseen.
Enterovirukset tarttuvat suun, hengitysteiden tai suolen limakalvoon (kr. énteron, suoli). Nämä virukset sietävät hyvin mahahappoja, joten ne voivat kulkeutua suolistoon ruoan mukana.


Diabetes puhkeaa syksyllä

Enteroviruksia on epäilty syyllisiksi jo 30 vuotta. Alun perin niiden jäljille päästiin, kun pantiin merkille, että tyypin 1 diabetes puhkeaa yleensä syksyisin - jolloin enterovirukset liikkuvat eniten. Pian havaittiin, että diabeetikoilla on veressään enemmän vasta-aineita enteroviruksille kuin muilla ihmisillä.

Nykyisin tiedetään, että elimistön oman puolustusjärjestelmän hyökkäys beetasoluja vastaan käynnistyy sekin yleensä syksyllä.

Nykykäsityksen mukaan diabetekseen johtava prosessi alkaa varhaislapsuudessa, kun lapsen saama enterovirus hakeutuu haiman beetasoluihin ja vaurioittaa niitä. Myöhemmin prosessi voi kiihtyä epäsuotuisan ravinnon tai toisen enterovirusinfektion takia, kunnes kaikki beetasolut ovat tuhoutuneet. Kato pahenee yleensä useita vuosia ennen taudin puhkeamista.


Syynä siisteys vai tietty virus?

Miten tämä kaikki liittyy Suomen kärkipaikkaan diabetestilastossa? Äkkiseltään voisi kuvitella, että Suomessa riehuu eniten enteroviruksia, mutta tilanne on juuri päinvastainen. Tutkijat tarjoavat selitykseksi kahta hypoteesia.

Hygieniahypoteesilla selitettiin alun perin allergioiden yleistymistä mutta nykyään myös tyypin 1 diabeteksen lisääntymistä. Hypoteesin mukaan hygienian jatkuva paraneminen on vähentänyt mikrobi-infektioita ja vihollisten puute saa elimistön puolustusjärjestelmän harhautumaan omia kudoksia vastaan. Tämän hypoteesin perusteella varhaislapsuuden mikrobialtistukset ovat siis tarpeellisia.

Uudempi poliohypoteesi esittää, että kuten poliossa myös diabeteksessa on kyse jonkin tietyn viruksen aiheuttamasta solutuhosta.




Näitäkin epäillään


Mikä muu kuin alttiusgeenit ja enterovirukset kirittävät nuoruusiän diabeteksen kehittymistä? Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ja epäiltyjen lista on pitkä:

- Lehmänmaito imeväisiässä ja lapsuudessa. Lehmänmaidossa on runsaasti naudan insuliinia, ja sille syntyy vasta-aineita äidinmaidonkorviketta juovan vauvan elimistössä. Naudan ja ihmisen insuliinissa on vain kolmen aminohapon ero, ja siksi vasta-ainehyökkäys saattaa myöhemmin kohdistua omaan insuliiniin.

- Ruoan nitraateista ja nitriiteistä muodostuvat nitrosamiinit. Nitrosamiinit muistuttavat kemiallisesti streptotsotosiini-solumyrkkyä, jonka tiedetään tuhoavan haiman beetasoluja. Nitraattia ja nitriittiä käytetään mikrobintorjujina esimerkiksi lihavalmisteissa. Ruoat sisältävät myös luontaista nitraattia ja nitriittiä.

- D-vitamiinin puutos. D-vitamiinilisä varhaislapsuudessa saattaa suojata tyypin 1 diabetekselta. Tähän viittaa useissa Euroopan maissa tehty potilaiden ja terveiden vertailututkimus.

- Isokokoisuus lapsuudessa. Jos lapsen paino nousee nopeasti, elimistö alkaa reagoida insuliiniin heikosti, eli insuliini ei vähennä veren sokeripitoisuutta niin paljon kuin pitäisi. Jos insuliinin eritys samaan aikaan vähenee, lapselle kehittyy diabetes.


Heikki Hyöty


Virus iskee, kun suoja loppuu

Poliohalvaus alkoi yleistyä länsimaissa 1900-luvun alussa samaan tapaan kuin tyypin 1 diabetes nyt lisääntyy.
Halvausten yleistyminen juonsi siitä, että hygienian parantuessa poliovirusten kierto väestössä hidastui ja infektiot harvinaistuivat. Lapset sairastivat ensimmäiset poliovirusinfektionsa aiempaa myöhemmin, yli puolen vuoden iässä. Tällöin äidiltä istukan kautta saadut vasta-aineet olivat jo kadonneet mutta lapsen oma vasta-ainetuotanto oli vielä puutteellista. Virus levisi elimistössä ja tuhosi osan selkäytimen hermosoluista.

Polio saatiin kuriin rokotteella. Nyt Hyödyn ryhmä pyrkii selvittämään, olisiko diabetes torjuttavissa samoin.
Poliohypoteesia tukee se, että diabetesbuumin kärkimaihin kuuluvissa Suomessa ja Ruotsissa enterovirusinfektiot ovat kolmen viime vuosikymmenen aikana vähentyneet.

- On silti vaikea uskoa virusten vähentyneet niin paljon, että pelkästään se täysin selittäisi diabeteksen yleistymisen, Hyöty huomauttaa.


Syyt eivät sulje toisiaan pois

Ilmeisesti diabetesbuumin selittämiseen tarvitaan sekä polio- että hygieniahypoteesia. Ne eivät sulje toi¬siaan pois vaan selittävät tautiprosessin eri vaiheita.

Alku sopii poliohypoteesiin. Se kertoo, miksi lapsi on herkkä enterovirusinfektiolle.

Jos virus sitten pääsee haimaan, tautiprosessi jatkuu niin kuin hygieniahypoteesi esittää. Elimistön puolustusjärjestelmä harhautuu hyökkäämään beetasoluja vastaan ja pahimmassa tapauksessa jatkaa niiden tuhoamista diabeteksen puhkeamiseen asti.

Hyödyn ryhmä tutkii hygienia- ja poliohypoteesien paikkansapitävyyttä vertaamalla Suomen ja Venäjän Karjalan asukkaita.

- Naapurialue tarjoaa luonnon oman laboratorion. Se on tautiperimältään hyvin samanlainen kuin Suomi, mutta siellä on tyypin 1 diabetesta sairastavia vain kuudesosa meidän prosenttiluvustamme.

Myös allergiat ovat Venäjän Karjalassa hyvin harvinaisia.

- Näyttää siltä, että immuunitaudit yleistyvät Suomessa ylipäätään. Uskon, että meiltä puuttuu jokin suojaava tekijä, joka esiintyy rajan takana Karjalassa.



Heini Kallio on vapaa tiedetoimittaja. Tietoja artikkeliin antoi Heikki Hyödyn lisäksi Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Mikael Knip.Diabeteksesta lisää: www.diabetes.fi

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti