Nuorten diabetesbuumin voi ehkä nitistää rokotteella.
Suomessa sairastutaan nuoruusiän eli tyypin 1 diabetekseen eniten maailmassa. Tauti alkoi lisääntyä meillä ja lähes kaikissa länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, eikä trendi osoita laantumisen merkkejä.
Diabetes on yleistynyt niin nopeasti, ettei ilmiö selity geeneillä. Tätä tukee sekin, että vaikka viidesosalla eurooppalaisista on tyypin 1 diabetekselle altistava geenimuoto, enintään 1,5 prosenttia väestöstä sairastuu. Ympäristötekijät siis ratkaisevat, saako perimältään altis yksilö taudin vai ei.
Tyypin 1 diabetes kehittyy, kun elimistön omat puolustussolut hyökkäävät haimassa insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan ja vähitellen tuhoavat ne.
Beetasoluihin hakeutuvat myös eräät poliovirusten yleiset sukulaiset: sellaiset enterovirukset, jotka normaalisti aiheuttavat vähäoireisen infektion. On viitteitä siitä, että nämä virukset laukaisevat diabeteksen, mutta laukaisutapaa ei vielä tunneta. Suomalaistutkijat yrittävät parhaillaan kiihkeästi selvittää sitä.
Mikä enterovirus Ryhmän tunnetuin on poliovirus. Muut enterovirukset aiheuttavat lieväoireisia infektioita mutta myös sydänlihastulehdusta ja aivokalvontulehdusta, ja niitä epäillään osasyyllisiksi nuoruusiän diabetekseen. |
Diabetes puhkeaa syksyllä
Enteroviruksia on epäilty syyllisiksi jo 30 vuotta. Alun perin niiden jäljille päästiin, kun pantiin merkille, että tyypin 1 diabetes puhkeaa yleensä syksyisin - jolloin enterovirukset liikkuvat eniten. Pian havaittiin, että diabeetikoilla on veressään enemmän vasta-aineita enteroviruksille kuin muilla ihmisillä.
Nykyisin tiedetään, että elimistön oman puolustusjärjestelmän hyökkäys beetasoluja vastaan käynnistyy sekin yleensä syksyllä.
Nykykäsityksen mukaan diabetekseen johtava prosessi alkaa varhaislapsuudessa, kun lapsen saama enterovirus hakeutuu haiman beetasoluihin ja vaurioittaa niitä. Myöhemmin prosessi voi kiihtyä epäsuotuisan ravinnon tai toisen enterovirusinfektion takia, kunnes kaikki beetasolut ovat tuhoutuneet. Kato pahenee yleensä useita vuosia ennen taudin puhkeamista.
Syynä siisteys vai tietty virus?
Miten tämä kaikki liittyy Suomen kärkipaikkaan diabetestilastossa? Äkkiseltään voisi kuvitella, että Suomessa riehuu eniten enteroviruksia, mutta tilanne on juuri päinvastainen. Tutkijat tarjoavat selitykseksi kahta hypoteesia.
Hygieniahypoteesilla selitettiin alun perin allergioiden yleistymistä mutta nykyään myös tyypin 1 diabeteksen lisääntymistä. Hypoteesin mukaan hygienian jatkuva paraneminen on vähentänyt mikrobi-infektioita ja vihollisten puute saa elimistön puolustusjärjestelmän harhautumaan omia kudoksia vastaan. Tämän hypoteesin perusteella varhaislapsuuden mikrobialtistukset ovat siis tarpeellisia.
Uudempi poliohypoteesi esittää, että kuten poliossa myös diabeteksessa on kyse jonkin tietyn viruksen aiheuttamasta solutuhosta.
Näitäkin epäillään Mikä muu kuin alttiusgeenit ja enterovirukset kirittävät nuoruusiän diabeteksen kehittymistä? Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ja epäiltyjen lista on pitkä: |
Heikki Hyöty
Virus iskee, kun suoja loppuu
Poliohalvaus alkoi yleistyä länsimaissa 1900-luvun alussa samaan tapaan kuin tyypin 1 diabetes nyt lisääntyy.
Halvausten yleistyminen juonsi siitä, että hygienian parantuessa poliovirusten kierto väestössä hidastui ja infektiot harvinaistuivat. Lapset sairastivat ensimmäiset poliovirusinfektionsa aiempaa myöhemmin, yli puolen vuoden iässä. Tällöin äidiltä istukan kautta saadut vasta-aineet olivat jo kadonneet mutta lapsen oma vasta-ainetuotanto oli vielä puutteellista. Virus levisi elimistössä ja tuhosi osan selkäytimen hermosoluista.
Polio saatiin kuriin rokotteella. Nyt Hyödyn ryhmä pyrkii selvittämään, olisiko diabetes torjuttavissa samoin.
Poliohypoteesia tukee se, että diabetesbuumin kärkimaihin kuuluvissa Suomessa ja Ruotsissa enterovirusinfektiot ovat kolmen viime vuosikymmenen aikana vähentyneet.
- On silti vaikea uskoa virusten vähentyneet niin paljon, että pelkästään se täysin selittäisi diabeteksen yleistymisen, Hyöty huomauttaa.
Syyt eivät sulje toisiaan pois
Ilmeisesti diabetesbuumin selittämiseen tarvitaan sekä polio- että hygieniahypoteesia. Ne eivät sulje toi¬siaan pois vaan selittävät tautiprosessin eri vaiheita.
Alku sopii poliohypoteesiin. Se kertoo, miksi lapsi on herkkä enterovirusinfektiolle.
Jos virus sitten pääsee haimaan, tautiprosessi jatkuu niin kuin hygieniahypoteesi esittää. Elimistön puolustusjärjestelmä harhautuu hyökkäämään beetasoluja vastaan ja pahimmassa tapauksessa jatkaa niiden tuhoamista diabeteksen puhkeamiseen asti.
Hyödyn ryhmä tutkii hygienia- ja poliohypoteesien paikkansapitävyyttä vertaamalla Suomen ja Venäjän Karjalan asukkaita.
- Naapurialue tarjoaa luonnon oman laboratorion. Se on tautiperimältään hyvin samanlainen kuin Suomi, mutta siellä on tyypin 1 diabetesta sairastavia vain kuudesosa meidän prosenttiluvustamme.
Myös allergiat ovat Venäjän Karjalassa hyvin harvinaisia.
- Näyttää siltä, että immuunitaudit yleistyvät Suomessa ylipäätään. Uskon, että meiltä puuttuu jokin suojaava tekijä, joka esiintyy rajan takana Karjalassa.
Heini Kallio on vapaa tiedetoimittaja. Tietoja artikkeliin antoi Heikki Hyödyn lisäksi Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Mikael Knip.Diabeteksesta lisää: www.diabetes.fi
