Nuorten diabetesbuumin voi ehkä nitistää rokotteella.





Suomessa sairastutaan nuoruusiän eli tyypin 1 diabetekseen eniten maailmassa. Tauti alkoi lisääntyä meillä ja lähes kaikissa länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, eikä trendi osoita laantumisen merkkejä.

Diabetes on yleistynyt niin nopeasti, ettei ilmiö selity geeneillä. Tätä tukee sekin, että vaikka viidesosalla eurooppalaisista on tyypin 1 diabetekselle altistava geenimuoto, enintään 1,5 prosenttia väestöstä sairastuu. Ympäristötekijät siis ratkaisevat, saako perimältään altis yksilö taudin vai ei.

Tyypin 1 diabetes kehittyy, kun elimistön omat puolustussolut hyökkäävät haimassa insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan ja vähitellen tuhoavat ne.

Beetasoluihin hakeutuvat myös eräät poliovirusten yleiset sukulaiset: sellaiset enterovirukset, jotka normaalisti aiheuttavat vähäoireisen infektion. On viitteitä siitä, että nämä virukset laukaisevat diabeteksen, mutta laukaisutapaa ei vielä tunneta. Suomalaistutkijat yrittävät parhaillaan kiihkeästi selvittää sitä.





Mikä enterovirus


Ryhmän tunnetuin on poliovirus. Muut enterovirukset aiheuttavat lieväoireisia infektioita mutta myös sydänlihastulehdusta ja aivokalvontulehdusta, ja niitä epäillään osasyyllisiksi nuoruusiän diabetekseen.
Enterovirukset tarttuvat suun, hengitysteiden tai suolen limakalvoon (kr. énteron, suoli). Nämä virukset sietävät hyvin mahahappoja, joten ne voivat kulkeutua suolistoon ruoan mukana.


Diabetes puhkeaa syksyllä

Enteroviruksia on epäilty syyllisiksi jo 30 vuotta. Alun perin niiden jäljille päästiin, kun pantiin merkille, että tyypin 1 diabetes puhkeaa yleensä syksyisin - jolloin enterovirukset liikkuvat eniten. Pian havaittiin, että diabeetikoilla on veressään enemmän vasta-aineita enteroviruksille kuin muilla ihmisillä.

Nykyisin tiedetään, että elimistön oman puolustusjärjestelmän hyökkäys beetasoluja vastaan käynnistyy sekin yleensä syksyllä.

Nykykäsityksen mukaan diabetekseen johtava prosessi alkaa varhaislapsuudessa, kun lapsen saama enterovirus hakeutuu haiman beetasoluihin ja vaurioittaa niitä. Myöhemmin prosessi voi kiihtyä epäsuotuisan ravinnon tai toisen enterovirusinfektion takia, kunnes kaikki beetasolut ovat tuhoutuneet. Kato pahenee yleensä useita vuosia ennen taudin puhkeamista.


Syynä siisteys vai tietty virus?

Miten tämä kaikki liittyy Suomen kärkipaikkaan diabetestilastossa? Äkkiseltään voisi kuvitella, että Suomessa riehuu eniten enteroviruksia, mutta tilanne on juuri päinvastainen. Tutkijat tarjoavat selitykseksi kahta hypoteesia.

Hygieniahypoteesilla selitettiin alun perin allergioiden yleistymistä mutta nykyään myös tyypin 1 diabeteksen lisääntymistä. Hypoteesin mukaan hygienian jatkuva paraneminen on vähentänyt mikrobi-infektioita ja vihollisten puute saa elimistön puolustusjärjestelmän harhautumaan omia kudoksia vastaan. Tämän hypoteesin perusteella varhaislapsuuden mikrobialtistukset ovat siis tarpeellisia.

Uudempi poliohypoteesi esittää, että kuten poliossa myös diabeteksessa on kyse jonkin tietyn viruksen aiheuttamasta solutuhosta.




Näitäkin epäillään


Mikä muu kuin alttiusgeenit ja enterovirukset kirittävät nuoruusiän diabeteksen kehittymistä? Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ja epäiltyjen lista on pitkä:

- Lehmänmaito imeväisiässä ja lapsuudessa. Lehmänmaidossa on runsaasti naudan insuliinia, ja sille syntyy vasta-aineita äidinmaidonkorviketta juovan vauvan elimistössä. Naudan ja ihmisen insuliinissa on vain kolmen aminohapon ero, ja siksi vasta-ainehyökkäys saattaa myöhemmin kohdistua omaan insuliiniin.

- Ruoan nitraateista ja nitriiteistä muodostuvat nitrosamiinit. Nitrosamiinit muistuttavat kemiallisesti streptotsotosiini-solumyrkkyä, jonka tiedetään tuhoavan haiman beetasoluja. Nitraattia ja nitriittiä käytetään mikrobintorjujina esimerkiksi lihavalmisteissa. Ruoat sisältävät myös luontaista nitraattia ja nitriittiä.

- D-vitamiinin puutos. D-vitamiinilisä varhaislapsuudessa saattaa suojata tyypin 1 diabetekselta. Tähän viittaa useissa Euroopan maissa tehty potilaiden ja terveiden vertailututkimus.

- Isokokoisuus lapsuudessa. Jos lapsen paino nousee nopeasti, elimistö alkaa reagoida insuliiniin heikosti, eli insuliini ei vähennä veren sokeripitoisuutta niin paljon kuin pitäisi. Jos insuliinin eritys samaan aikaan vähenee, lapselle kehittyy diabetes.


Heikki Hyöty


Virus iskee, kun suoja loppuu

Poliohalvaus alkoi yleistyä länsimaissa 1900-luvun alussa samaan tapaan kuin tyypin 1 diabetes nyt lisääntyy.
Halvausten yleistyminen juonsi siitä, että hygienian parantuessa poliovirusten kierto väestössä hidastui ja infektiot harvinaistuivat. Lapset sairastivat ensimmäiset poliovirusinfektionsa aiempaa myöhemmin, yli puolen vuoden iässä. Tällöin äidiltä istukan kautta saadut vasta-aineet olivat jo kadonneet mutta lapsen oma vasta-ainetuotanto oli vielä puutteellista. Virus levisi elimistössä ja tuhosi osan selkäytimen hermosoluista.

Polio saatiin kuriin rokotteella. Nyt Hyödyn ryhmä pyrkii selvittämään, olisiko diabetes torjuttavissa samoin.
Poliohypoteesia tukee se, että diabetesbuumin kärkimaihin kuuluvissa Suomessa ja Ruotsissa enterovirusinfektiot ovat kolmen viime vuosikymmenen aikana vähentyneet.

- On silti vaikea uskoa virusten vähentyneet niin paljon, että pelkästään se täysin selittäisi diabeteksen yleistymisen, Hyöty huomauttaa.


Syyt eivät sulje toisiaan pois

Ilmeisesti diabetesbuumin selittämiseen tarvitaan sekä polio- että hygieniahypoteesia. Ne eivät sulje toi¬siaan pois vaan selittävät tautiprosessin eri vaiheita.

Alku sopii poliohypoteesiin. Se kertoo, miksi lapsi on herkkä enterovirusinfektiolle.

Jos virus sitten pääsee haimaan, tautiprosessi jatkuu niin kuin hygieniahypoteesi esittää. Elimistön puolustusjärjestelmä harhautuu hyökkäämään beetasoluja vastaan ja pahimmassa tapauksessa jatkaa niiden tuhoamista diabeteksen puhkeamiseen asti.

Hyödyn ryhmä tutkii hygienia- ja poliohypoteesien paikkansapitävyyttä vertaamalla Suomen ja Venäjän Karjalan asukkaita.

- Naapurialue tarjoaa luonnon oman laboratorion. Se on tautiperimältään hyvin samanlainen kuin Suomi, mutta siellä on tyypin 1 diabetesta sairastavia vain kuudesosa meidän prosenttiluvustamme.

Myös allergiat ovat Venäjän Karjalassa hyvin harvinaisia.

- Näyttää siltä, että immuunitaudit yleistyvät Suomessa ylipäätään. Uskon, että meiltä puuttuu jokin suojaava tekijä, joka esiintyy rajan takana Karjalassa.



Heini Kallio on vapaa tiedetoimittaja. Tietoja artikkeliin antoi Heikki Hyödyn lisäksi Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Mikael Knip.Diabeteksesta lisää: www.diabetes.fi

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.