Tumpelo kirjatoukkakin pärjää hyvin eräoloissa. Tarvitaan vain oikeat tuotteet ja teknologiat.

Teksti: Marko Hamilo

Tumpelo kirjatoukkakin pärjää hyvin eräoloissa. Tarvitaan vain oikeat tuotteet ja teknologiat.

Julkaistu Tiede -lehdessä 7/2010.Myönnetään. Olen yksi niistä uusavuttomista kaupunkilaisista, jotka eivät ole koskaan oppineet erätaitoja. Pidän luonnossa liikkumisesta, kunhan pääsen illaksi lämpimään hotellihuoneeseen. Jos on ihan pakko, saan kyllä teltan pystyyn, suostun käyttämään Pidä Saaristo Siistinä ry:n puuceetä ja osaan käyttää pietsosähköisellä sytytyksellä varustettua huippumodernia retkikeitintäni.Mutta retkikeittimellä ei voi grillata makkaraa, eikä sen lämpö riitä viileässä kesäillassa tunnelmointiin. Nuotiolle on päästävä, tavalla tai toisella. Ja joskus voi hengissä pysyminenkin riippua siitä, että saa tulen syttymään! Päätin siis opetella erätaidot.Kokenut partiolainen sytyttäisi tietysti nuotion yhdellä ainoalla tulitikulla, mutta tosimieshän ei tarvitse kuin puukon ja tulipuikon. Magnesiumtikku iskee kipinää, kun sitä raapaisee puukon hamarapuolella. Päätän yrittää kovinta vaikeusastetta. Ennen kuin voin sytyttää nuotion, sellainen pitäisi kuitenkin jotenkin rakentaa.

Teoriassa yksinkertaistaNuotio on teoriassa yksinkertainen projekti.Ensin sytytetään jotakin nopeasti ja suurella liekillä palavaa. Se kuumentaa ympärillään ja yläpuolellaan olevia, huonommin syttyviä risuja, jotka palavat hieman hitaammin ja kauemmin, ja niin edelleen. Vähitellen myös kaikkein suurimmat halot syttyvät. Kun lämpötila nousee tarpeeksi korkeaksi, tuli tarttuu jopa märkiin puihin.Nuotion teorian toinen keskeinen periaate on taata palavalle materiaalille happea. Tasainen, voimakas puhallus saattaa olla hyväksi hiipuvalle tulelle, mutta se saattaa sammua, jos puhalletaan äkkinäisesti tai tarpeettomasti.Sytykkeet, risut, klapit ja halot pitäisi kasata keoksi, joka on riittävän väljä, jotta se saa happea syttyäkseen. Toisaalta nuotio ei saa olla liian herkkä pienelle tuulenvireelle. Vaikka paikan pitäisi olla suojainen, sellaista kohtaa voi olla vaikea löytää esimerkiksi ulkosaariston luodolta.Sytykkeeksi kävisi tietysti vaikka sanomalehtipaperi, mutta eihän maastossa Hesareita kanneta. Otan siis tavoitteekseni, että saisin nuotion syttymään niistä aineksista, joita maastosta löytyy.

Entä jos ei omista puukkoa?Kiehinen on puusta vuoltu sytyke. Kiehisiä tehdään netistä löytyneiden ohjeiden mukaan vuolemalla haloista puukolla suikaleita, jotka jäävät alapäästään kiinni toisiinsa.Pitikö mukana olla puukkokin?Olen melonut Espoon Käärmesaareen, jossa voin sytyttää nuotion valmiiseen, tiilistä rakennettuun tulisijaan. Olen ottanut mukaan kaikenlaista tarpeellista, mutta niin. Erämiehellähän siis pitäisi olla puukko.Saan joitakin kiehisen tapaisia tehtyä linkkuveitsellä, joka kaupunkilaispojalla on aina mukana (koska tahansahan voi joutua tilanteeseen, jossa herrasmiehen on avattava esimerkiksi viini- tai olutpullo).Entä mistä niitä halkoja tähän hätään saataisiin? Tarvitsisin puukon lisäksi sahan tai kirveen, enkä ole varma siitäkään, millä luvalla voisin alkaa puita keräillä.Elävä puu sisältää vettä ja palaa siksi huonosti – vaikka eihän elävän puun käyttäminen nuotiontekoon kuulu jokamiehenoikeuksiin muutenkaan. Siellä, missä maasta ei tahdo löytää edes poltettavaksi kelpaavia risuja, voi yrittää kerätä käpyjä. Käärmesaaren tulipaikalla on pari klapia, ja olen askarrellut muutaman kiehisen. Mutta eihän kyhäelmäni millään syty. Olen toiminut teo¬riassa oikein, mutta käytännössä kaupunkilaispojan kärsivällisyys ei ole riittänyt keräämään tarpeeksi erikokoisia risuja ja vuolemaan riittävästi kiehisiä.En edes kokeile tulipuikkoja. Olen hankkinut markkinoiden ärhäkimpiä sytyttimiä. Primuksen myrskysytyttimessä on sininen, erittäin kuuma liekki. Se ei taivu pienestä tuulenvireestä. Yhtä voimakas on Blazer PB-207, ja sen voi lukita päälle. Näillä pitäisi saada vaikka märkä puu leimahtamaan!Kiehiset palavat jonkin aikaa, mutta eivät tarpeeksi suurella liekillä, jotta halot syttyisivät. En ole jaksanut kerätä tarpeeksi pienempiä risuja, jotka syttyisivät kiehisistä ja huolehtisivat isompien klapien kuumentamisesta leimahduspisteeseen.Päättelen silti, että nyt ainakin teoriassa tiedän, miten nuotio sytytetään. Tosipaikassa pitäisi vain käyttää enemmän aikaa. Ei citypojalta erätaitoja puutu, vaan kärsivällisyyttä.

Valmis syttyi ensimmäiselläKaupunkilaisjärjellä voisi ajatella, että nuotion voisi nyhrätä rauhassa kokoon kotona tai käsityöpajassa niin huolellisesti, että se syttyy maastossa huonoissakin oloissa tuosta vain. Sellaisen voisi viedä vaikka veneellä puuttomalle ulkoluodolle, jonne klapit joka tapauksessa pitäisi raahata kaukaa.Hyviä uutisia uusavuttomille: tällainen tuote on olemassa. Suomalainen Valmisnuotio Oy tekee kertakäyttöisiä nuotioita, joissa on viisi kiloa koivuklapeja aaltopahvilaatikossa.Olin etukäteen varautunut siihen, ettei oma nuotioni toimi, ennen kuin on liian kova nälkä – raahaamalla yhden valmisnuotion mukanani. Kuinkahan helposti tämä syttyy?Ohjeiden mukaan laatikosta avataan sytytysaukko alhaalta ja ilmanvaihtoluukku ylhäältä. Sytytysreikään pannaan paketissa tuleva sytytyspala, ja nuotio alkaa loimuta.Paitsi että en löydä sytytyspalaa. Se on ehkä unohtunut laatikosta tai pudonnut kuljetuksessa. Mutta ei hätää. Valmisnuotio syttyy hetkessä jopa pelkästä tulipuikon kipinästä. Pahvilaatikko suojaa alussa tuulelta, mutta oikein sijoitetut reiät päästävät ilman virtaamaan. Palava pahvi auttaa puita syttymään. Viiden minuutin päästä pahvit ovat palaneet loppuun ja nuotio näyttää aivan normaalilta.Vain varttitunti sytytyksen jälkeen syön jo ensimmäisiä makkaroita. Nuotio palaa isolla liekillä puolisen tuntia, mutta hiilloksella paistaisi makkaraa vielä tunnin sytytyksestä. Viisikiloinen valmisnuotio on kätevä, jos on liikkeellä autolla tai veneellä. Entä jos on liikkeellä meloen tai vaeltaen?

Lämmintä ruokaa ilman liekkejäUusavuttomalle melojalle tai vaeltajalle on tarjolla myös vain 650-grammainen Sandwich Fire, jota myydään ”retkikeittimenä”. Materiaali on suomalaista koivua. Mainosten mukaan tervattu selluvilla sytyttää tasaisen tulen viidessä minuutissa. Sitten voi panna keittimen päälle kattilan ja keittää vaikka perunat. Hiilloksella voi vielä grillata makkarat.Kokeilin koivukeitintä tuulisena päivänä mutta suojaisessa paikassa. Selluvilla ei syttynyt keittimen mukana tulleilla tulitikuilla eikä edes myrskysytyttimillä.Tällä kertaa mukana oli nakkeja. Kun luonnonmukainen puu ei syttynyt, mitä jos nakit grillaisi myrskysytyttimen liekissä?Yllättävää kyllä nakki sai pintaväriä ja myös lämpeni. Ison makkaran grillaamista kaasusytyttimellä tuskin kannattaa yrittää.Toisella kerralla kokeilin Sandwich Firea suojaisessa puutarhassa lähes tyynessä. Keitin ei edelleenkään ottanut tulta ohjeiden mukaan. Sitten keksin yrittää myrskysytyttimellä niin, että päällimmäinen puupala oli paikallaan. Keitin toimi aikansa kuten pitikin, ja kai siinä olisi ainakin kahvit keitellyt. Hiilloskin oli sopiva makkaran paistamiseen. Jokin suunnitteluvirhe keittimessä kuitenkin oli. Ei tuollaisesta keittimestä ole mihinkään saaristossa, jossa aina tuulee. Mutta myrskysytytin osoittautui hyödylliseksi! Tavallinen tulitikku tai sytytin ei olisi millään tepsinyt näin hankalaan puukalikkaan.Mutta jollei mikään liekki syty, ei nuotio eikä retkikeitin, joutuuko erämies syömään kylmää ruokaa? Ei sentään!Solution Foodsin liekittömällä lämmittimellä valmiiksi kypsennetty pasta tai pata lämpenee kymmenessä minuutissa. Kokeilin lämmitystä jopa kajakin etukannella kulun aikana. Toimii. Toukokuun helteillä ruoasta tuli riittävän lämmintä, huhtikuussa alle kymmenen asteen ulkolämpötilassa ruoka jäi hieman haaleaksi.Alkujaan armeijan käyttämät liekittömät lämmittimet ovat hyvä vaihtoehto siviiliretkeilijällekin, jos avotulen teko on kielletty eikä halua kantaa retkikeitintä. Lämmitin on muovipussi, jonka sisällä on pienempi jauhepussi. Kun pussiin kaadetaan tilkka vettä, jauheessa käynnistyy eksoterminen eli lämpöä luovuttava kemiallinen reaktio. Muovipussiin työnnetään valmisruokapussi, jota kuuma jauhepussi lämmittää.

Pahvi vai riuku?

Monet varusmiehet inhoavat tarpeiden tekemistä metsässä, sipaa, niin paljon, että yrittävät mieluummin hallita suolensa parin päivän taisteluharjoitusten ajan. Perinteinen sissien ja erämiesten käyttämä riukujärjestely onkin vastenmielinen. Onneksi sille on vaihtoehto!Shit Box on littanana toimitettava pahvilaatikko, jonka kasaa parissa minuutissa pöntöksi. Boksi kestää yllättävän hyvin isonkin miehen painon. Pahvipönttöä voi käyttää monta kertaa, ja sen voi taittaa uudelleen littanaksi kuljetusta varten. Pöntön sisälle tulee kertakäyttöinen jätepussi.

Näin sytytät nuotion

Nuotio sytytetään tuulensuojaiselle paikalle, joka on kiinteäpohjainen ja riittävän tasainen ja joka ei ole liian lähellä puita tai muuta syttyvää. Tarvittaessa voidaan poistaa päällimmäinen maakerros, esimerkiksi turve tai sammal. Nuotio rajataan, ja tuli suojataan kivillä.

Sytykkeet ja puut asetellaan pienemmästä isompaan niin, että ilmalle jää kulkureittejä.

Sytykkeet kootaan tiiviiksi kasaksi. Sen päälle lisätään lastuja ja niiden päälle tikkuja. Päällimmäiseksi pannaan ensin puupilkkeitä ja lopuksi halkaistuja klapeja.

Sytyttäminen aloitetaan siltä puolelta, mistä tuulee. Kun risut syttyvät, niitä lisätään tuleen varovasti. Jos puut ja risut pakataan nuotioon liian tiiviisti, palo tukahtuu. Sen on saatava ilmaa ja sopivasti vetoa.

Näin teet kenttäkäymälän

Etsi kaksi tukevaa, lähekkäin kasvavaa puuta.

Etsi tai sahaa irrallinen puu tai riuku istuimeksi.

Kiinnitä istuinpuu nauloilla tai narulla pystypuihin. Kaiva kuoppa vaakariu’un alle.

Asioinnin jälkeen peitä kuoppa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018